Yhdysvaltain dollari on Amerikan yhdysvaltojen virallinen valuutta, ja sitä käytetään myös monissa muissa maissa Yhdysvaltojen ulkopuolella joko virallisena rahayksikkönä tai de facto-käytössä. Se on myös vakiovaluutta kansainvälisillä markkinoilla, joilla hinnoitellaan ja käydään kauppaa esimerkiksi kullalla ja öljyllä (bensiiniä). Kirjoitettaessa Yhdysvaltain dollarin symboli on dollarin merkki ($) ja kansainvälinen ISO-koodi on USD. Dollarsanasta käytetään arkikielessä myös nimityksiä kuten "buck".

Setelit ja kolikot

Yhdysvaltain yhden dollarin setelissä on George Washingtonin kuva. Tällä hetkellä liikkeessä olevat paperirahojen nimellisarvot ovat yleisesti 1, 2, 5, 10, 20, 50 ja 100 dollaria, ja ne tunnetaan yleisesti Federal Reserve -seteleinä (Federal Reserve Notes). Setelien koko on pysynyt muuttumattomana vuodesta 1928 lähtien.

Yhdysvalloissa on myös dollarikolikoita. Nykyiset kolikoiden tyypit ja yleisimmät nimellot ovat:

  • penny (1¢ eli 0,01 USD)
  • nickel (5¢ eli 0,05 USD)
  • dime (10¢ eli 0,10 USD)
  • quarter (25¢ eli 0,25 USD)
  • half-dollar (50¢ eli 0,50 USD), joka on nykyään harvinaisempi
  • 1 dollarin kolikkoja (esim. Sacagawea- ja Presidential-kolikot), joita käytetään osin kokoelmakolikoina mutta myös liikkeessä

Kolikot voivat olla hopean- tai kullanvärisiä ja materiaali vaihtelee. Automaattien vaihtorahana annetaan usein kolikoita, koska ne ovat teknisesti helpompia käsitellä kuin paperirahaa; jotkin kehittyneemmät automaatit antavat kuitenkin myös paperirahaa. Käytännössä paperiset dollarit ovat yleisempiä kuin dollarikolikot suurimmassa osassa arkipäivän maksuja.

Jako sentteihin ja kolikoiden tunnuspiirteitä

Yhdysvaltain dollari jaetaan sentteihin: 100 senttiä vastaa 1 dollaria. Sentti voidaan merkitä muodossa 0,01 USD tai 1¢. Sentti eli "penny" (jota ei pidä sekoittaa englantilaiseen penny sterlingiin) on arvoltaan pienin käytetty kolikko. Kaikkien kolikoiden ja seteleiden etupuolella on usein tunnettujen amerikkalaisten kasvot ja taustapuolella kuvastoa, joka vaihtelee sarjan ja vuonna 1965 tehdyn Coinage Actin jälkeisten muutosten mukaan.

Seteleissä on nykyisin useita turvaominaisuuksia väärennösten ehkäisemiseksi: vesileima, turvalanka, mikroprinttaus, värin vaihtava muste ja moniväriset painatuselementit. Nämä ominaisuudet eroavat eri nimellisarvoissa.

Federal Reserve -setelit, liikkeeseenlasku ja rahoitusjärjestelmä

Paperista "dollarin seteliä" kutsutaan virallisesti "Federal Reserve Note" -seteliksi. Federal Reserve -setelit ovat laillisia maksuvälineitä, ja niitä laskee liikkeeseen Yhdysvaltojen liittovaltion keskuspankkijärjestelmä (Federal Reserve System), jonka perusti vuonna 1913 säädetty Federal Reserve Act. Järjestelmä koostuu 12 alueellisesta liittovaltion keskuspankista, jotka ostavat seteleitä Yhdysvaltain painatus- ja painatusvirastolta (Bureau of Engraving and Printing, BEP).

Liittovaltion keskuspankit maksavat BEP:lle setelien valmistuskustannukset, minkä jälkeen setelit kirjataan Federal Reserve Banksin varoiksi ja vastaavasti Yhdysvaltain hallituksen velvoitteiksi. Kongressi on määrännyt, että Federal Reserve -pankkien on pidettävä vakuuksia, joiden arvo vastaa niiden liikkeessä olevia seteleitä; nämä vakuudet ovat perinteisesti koostuneet esimerkiksi kultatodistuksista ja Yhdysvaltain valtion obligaatiosta.

On tärkeää huomata, että Federal Reserve -seteleitä ei voi nykyisin lunastaa kullalla, hopealla tai millään muulla hyödykkeellä. Tämä käytäntö alkoi vuoden 1933 kultadekreetin jälkeen, ja täydellinen kansainvälisen dollarin kultavaihtoehdon katkaiseminen tapahtui vuonna 1971, kun Yhdysvaltain presidentti Richard Nixon päätti lopettaa dollarin vaihdettavuuden kultaan kansainvälisellä tasolla (Bretton Woods -järjestelmän loppu). Näin seteleillä ei ole sisäistä hyödykeperusteista arvoa vaan ne toimivat luottamukseen ja taloudessa hyväksyttyyn asemaan perustuen.

Historia lyhyesti

Dollarin alkujuuret ovat 1700–1800-luvun kansallisissa ja alueellisissa rahoissa, ja nimitys "dollar" juontaakin juurensa espanjalaisesta hopeasikatikosta ("Spanish dollar"). Yhdysvallat vakiinnutti lopullisen valuuttajärjestelmänsä 1800-luvun loppuun mennessä, ja liittovaltion keskuspankkijärjestelmä perustettiin vuonna 1913 finanssikriisien hillitsemiseksi. Paperirahojen standardimuoto ja koko vakiintuivat vuonna 1928. 1930-luvun luvuilla tapahtuneet kultasuhteeseen liittyvät muutokset ja vuoden 1971 päätös erosivat dollarin sitomisesta kultaan, minkä jälkeen dollarin arvo määräytyy markkinaperusteisesti.

Laillinen asema ja käytännön seuraukset

Coinage Act of 1965 ja erityisesti pykälä 31 U.S.C. 5103, otsikolla "Legal tender", toteaa: "Yhdysvaltojen kolikot ja valuutta (mukaan lukien liittovaltion keskuspankkien ja kansallisten pankkien setelit ja kiertävät setelit) ovat laillisia maksuvälineitä kaikkia velkoja, julkisia maksuja, veroja ja maksuja varten." Tämä määrittely tarkoittaa, että kaikkia laillisia seteleitä ja kolikkoja voidaan tarjota velanmaksuna, mutta käytännössä yksityiset yritykset eivät ole pakotettuja hyväksymään käteistä, ellei osavaltion laki toisin määrää. Tämän vuoksi jotkin yritykset voivat esimerkiksi kieltää maksun pienillä kolikoilla tai kieltäytyä ottamasta vastaan suuria seteleitä tietyissä tilanteissa.

Lisäksi on huomattava, että vaikka setelit ovat laillista maksuvälinettä, niiden ostovoima muuttuu inflaation ja taloudellisten tekijöiden mukaan. Dollarin vaihtokurssi muita valuuttoja vastaan vaihtelee markkinavoimien, keskuspankkien politiikan ja talousuutisten mukaan.

Kansainvälinen rooli ja käyttö

Yhdysvaltain dollari toimii maailman tärkeimpänä reservivaluuttana: monet keskuspankit pitävät suuria määriä USD-varantoina. Monet kansainväliset hyödykkeet, kuten öljy ja jalometallit, hinnoitellaan ja kaupataan dollareissa. Lisäksi useissa maissa tw. Ecuadorissa, El Salvadorissa ja muissa valtioissa dollari on joko virallinen tai laajasti käytetty valuutta. Dollarilla on tärkeä rooli kansainvälisessä kaupankäynnissä, investoinneissa ja globaaleissa rahoitusmarkkinoissa.

Muita käytännön seikkoja

  • Symboli ja merkit: $ ennen lukua (esim. $5) tai lyhenteenä USD 5.00.
  • Valuutta- ja setelisarjat uudistuvat ajoittain: korkeamman turvallisuuden ja väärennösten vastaisen suojan vuoksi.
  • Kolikoiden ja setelien tuotannosta vastaa BEP (setelit) ja U.S. Mint (kolikot).
  • Arkipäivän puheessa dollaria kutsutaan usein "buckiksi" ja senttejä "cents" tai "¢".

Yhteenvetona: Yhdysvaltain dollari on paitsi Yhdysvaltojen kansallinen valuutta myös keskeinen kansainvälinen valuutta, jonka setelit ja kolikot ovat laillista maksuvälinettä ja joita liikkeeseen laskee Federal Reserve. Sen arvo ja merkitys ovat muuttuneet historiallisten päätösten, kansainvälisten sopimusten ja markkinavoimien seurauksena, ja se pysyy globaalissa taloudessa keskeisenä mittarina ja vaihdon välineenä.