Alaska (/əˈlæskə/ (
listen)), virallisesti Alaskan osavaltio, on osavaltio Yhdysvalloissa. Se sijaitsee Pohjois-Amerikan luoteiskulmassa ja sen pinta-ala on hyvin suuri — Alaska on Yhdysvaltojen laajin osavaltio, noin 1,7 miljoonaa neliökilometriä. Alaska ei kosketa muita Yhdysvaltain osavaltioita, vaan se rajoittuu Kanadaan, Jäämereen, Tyyneen valtamereen, Beringinmereen ja Beringinsalmeen. Sen läpi kulkee myös pitkiä rannikkoalueita ja tuhansia saaria, mukaan lukien Aleuttien saaristo.
Sijainti ja maantiede
Alaska ulottuu laajalle leveys- ja pituuspiireille: pohjoisessa se ulottuu arktiselle alueelle ja etelässä Tyynenmeren rannikolle. Maastoltaan se on vaihteleva: siellä on vuoristoja, laajoja taimaita (taiga), tundraa, jäätiköitä sekä syviä vuonoja. Alaskassa sijaitsee Pohjois-Amerikan korkein vuori Denali (entinen Mount McKinley), jonka korkeus on noin 6 190 metriä. Suuret jokilaaksot, järvet ja laajat erämaa-alueet ovat merkittävä osa osavaltion maisemaa.
Ilmasto ja luonto
Ilmasto vaihtelee arktisesta ilmastosta rannikon lauhkeampaan meri-ilmastoon. Pohjoisosissa esiintyy permafrostia ja pitkiä, kylmiä talvia, kun taas etelä- ja länsirannikolla säät ovat leudompia mutta kosteampia. Alaskassa on runsaasti jäätiköitä — esimerkiksi Kenain niemimaan ja Denalin ympäristöissä — sekä laajoja erämaa-alueita, joissa elää villieläimiä kuten karhuja (mm. ruskeakarhu ja mustakarhu), vaaleita tai ruskeita hirviä (moose), villihevosia, peuroja, seuraa ja merinisäkkäitä rannikkoalueilla.
Historia
Alaskan alueella on asunut alkuperäiskansoja, kuten aleuttien lisäksi inuiittiryhmiä (Inupiat ja Yup'ik), sekä pohjoisten rannikkoalueiden heimoja kuten Tlingit ja Haida. Alaskasta tuli laajemmin tunnettu eurooppalaisille venäläisten tutkimusten myötä 1700–1800-luvuilla. Venäjä luovutti alueen Yhdysvalloille 30. maaliskuuta 1867 tapahtuneessa kaupanteossa, jota kutsutaan yleisesti Alaskan ostoksi. Kauppahinta oli 7,2 miljoonaa dollaria — nykyrahassa summa olisi huomattavasti suurempi. Alaskasta tuli järjestäytynyt alue (organisoitu territorioksi) 11. toukokuuta 1912, ja se hyväksyttiin Yhdysvaltain 49. osavaltioksi 3. tammikuuta 1959.
Alaskan nimi tulee aleuttien sanasta alaxsaq, joka tarkoittaa "manteretta" tai "kohdetta, jota kohti meren toiminta suuntautuu". Myös muoto Alyeska on käytössä ja tarkoittaa "suurta maata". Venäläinen nimi alueesta oli Аляска.
Väestö ja kulttuuri
Alaska on Yhdysvaltojen suurin osavaltio pinta-alaltaan, mutta harvaan asuttu. Se on kolmanneksi harvimmin asuttu osavaltio ja sen asukastiheys on kaikista osavaltioista alhaisin. Noin puolet Alaskan väestöstä asuu Anchoragen suurkaupunkialueella, ja muita merkittäviä kaupunkeja ovat pääkaupunki Juneau, Fairbanks ja Sitka. Vuoden 2020 väestönlaskennan mukaan Alaskassa asui noin 733 391 ihmistä. Väestörakenne sisältää merkittävän osan alkuperäiskansoja (Alaska Natives), jotka ylläpitävät omia kieliään, perinteitään ja kulttuurisia käytäntöjään. Myös venäläisellä siirtomaa-ajalla on ollut vaikutusta paikalliseen kulttuuriin ja paikannimiin.
Alaskan alkuperäiskansojen oikeudet ja maaoikeudet muodostivat osan laajempaa poliittista keskustelua. Vuonna 1971 säädetty Alaska Native Claims Settlement Act (ANCSA) ratkaisi suurimman osan lamaannuttaneista maakiistoista ja perusti alkuperäiskansoille omia yhtiöitä ja maahallintamuotoja.
Talous
Alaskan talous perustuu luonnonvaroihin ja luonnonantimiin. Kalastus on perinteisesti ollut tärkeä elinkeino: Alaska vie pääasiassa mereneläviä, kuten lohta, turskaa, koljaa ja rapuja. Merkittävä osa tuloista tulee myös maataloudesta, poronhoidosta ja eräretkeilyyn liittyvästä palvelutoiminnasta etenkin pieni- ja syrjäseuduilla.
Öljy- ja kaasuteollisuus on erittäin tärkeä osa Alaskan taloutta: yli puolet osavaltion valtion tuloista tulee öljyn tuotannosta ja siihen liittyvistä veroista sekä tuotanto-osuuksista. Suuret öljyesiintymät Pohjois-Alaskassa, kuten Prudhoe Bay, ja Trans-Alaska Pipeline System (TAPS), joka valmistui 1977, ovat keskeisiä taloustekijöitä. Lisäksi Alaskassa kaivetaan malmeja ja mineraaleja (mm. kultaa, sinkkiä ja kuparia) sekä harjoitetaan metsätaloutta joillakin alueilla. Matkailu, erityisesti risteilyturismi ja luontomatkailu, on myös merkittävä tulonlähde. Sotilaallinen läsnäolo ja siihen liittyvät tukipalvelut täydentävät taloutta.
Liikenne ja infrastruktuuri
Alaskan laaja ja harvaan asuttu alue tekee liikenteestä haasteellista. Tieverkko ei kata koko osavaltiota — monet yhteisöt ovat saavutettavissa vain lentäen tai vesiteitse. Anchorage ja Fairbanks toimivat tärkeinä liikenteen ja logistiikan solmukohtina. Pitkiä etäisyyksiä yhdistävät moottoritiet, ja talvella jääteitä käytetään paikoin väliaikaisina yhteyksinä. Alaskan satamat, lentokentät ja lauttayhteydet ovat elintärkeitä palveluja haja-asutusalueilla.
Kansallispuistot, suojelu ja matkailu
Alaskassa on laaja verkosto kansallispuistoja ja suojelualueita, kuten Denali National Park, Kenai Fjords, Glacier Bay ja Katmai. Näillä alueilla voi nähdä esimerkiksi jäälauttoja, karhujen kalastusta ja muita luonnonnäytelmiä. Luontomatkailu, kalastus- ja metsästysmatkat sekä revontulien katselu pohjoisilla alueilla houkuttelevat matkailijoita ympäri maailmaa. Suojelu- ja ympäristökysymykset, kuten jäätiköiden sulaminen ja arktisen alueen muutokset, ovat tärkeitä sekä paikallisesti että kansainvälisesti.
Alaska on monipuolinen ja erikoinen osavaltio: sen laaja luonto, rikas alkuperäiskulttuuri, merkittävät luonnonvarat ja syrjäiset yhteisöt tekevät siitä paitsi strategisesti tärkeän myös luonnon ja seikkailun puolesta ainutlaatuisen paikan.
