Kalifornianlahti (Cortésin meri) — Golfo de California: sijainti, tiedot
Tutustu Kalifornianlahteen (Cortezin meri): sijainti Baja Californian ja Meksikon rannikolla, historia, tärkeät joet, pinta-ala ja ainutlaatuinen ekosysteemi.
Kalifornianlahti (jota kutsutaan myös nimellä Cortezin meri tai Cortésin meri; ja joka tunnetaan espanjan kielellä nimellä Mar de Cortés tai Mar Bermejo tai Golfo de California) on vesialue Baja Californian niemimaan ja Meksikon mantereen välissä. Sitä ympäröivät seuraavat osavaltiot: Baja California, Baja California Sur, Sonora ja Sinaloa. Nimeämisessä esiintyy vaihtelua: kansainvälisissä kartoissa käytetään usein englanninkielistä muotoa "Gulf of California", mutta paikallisesti suositaan nimeä "Sea of Cortez" tai espanjankielistä Mar de Cortés. Francisco de Ulloa nimesi sen Hernán Cortésin mukaan, joka lähetti hänet tutkimaan rannikkoa.
Sijainti, mitat ja vedenalainen muoto
Kalifornianlahden pituus on noin 1 100 km ja pinta-ala noin 160 000 km² (62 000 neliömailia). Leveys vaihtelee kapeimmillaan muutamasta kymmenestä kilometristä laajempiin suuihin Tyynellemerelle. Veden syvyys vaihtelee suuresti: lahden alueella on sekä matalia laguuneja että jyrkkiä laaksoja, ja paikoin syvyyttä on yli 3 000 metriä. Lahden pohjassa ja sen läheisyydessä näkyy aktiivinen laattatektoninen toiminta: alue kuuluu Gulf of California Rift Zone -vyöhykkeeseen, jossa Baja California on hitaasti irronnut mantereen reunasta.
Geologia ja synty
Kalifornianlahti syntyi noin 5,3 miljoonaa vuotta sitten, kun Baja California alkoi erkaantua Meksikon mantereesta litosfäärisen repeämisen seurauksena. Samanaikaisesti Colorado-joen ja muiden jokien virtaus muuttui ja lahdelle alkoi muodostua nykyinen vesialue. Merenpohjalla on riftialueita, vulkaanisia muodostelmia ja useita saaria, jotka ovat osin tuliperäistä alkuperää.
Joket ja valuma-alue
Kalifornianlahteen laskee useita jokia, joista merkittävimpiä ovat Colorado sekä Meksikon pohjoisrannikon joet kuten Fuerte, Mayo, Sinaloa, Sonora ja Yaqui. Näiden jokien vesimäärät ja sedimenttikuormat vaikuttavat rannikkovesien ravinteisuuteen ja sedimentaation malleihin, ja etenkin Colorado-joen patojen rakentaminen on vähentänyt makean veden ja ravinteiden virtausta lahteen.
Luonto ja merielämä
Kalifornianlahti on yksi maailman biologisesti monimuotoisimmista merialueista. Sen lämpötilan ja ravinteisuuden vaihtelut sekä monimuotoiset elinympäristöt (laguutit, mangrovemetsät, koralliriutat, avomeri ja syvänmeren laaksot) tukevat runsasta lajistoa. Alueella esiintyy muun muassa merileijonia, delfiinejä, useita valaslajeja (mm. harmaat kansoittavat matalammat laguunit talvehtimiseen), kalastoon kuuluvia endeemisiä lajeja sekä uhanalaisia lajeja kuten vaquita (pieni ryhävalaiden suvun hylkeenomainen puhveli) ja totoaba. Useat saaret ja suojelualueet ovat tärkeitä lisääntymis- ja levähdyspaikkoja vesieliöille ja merilinnuille.
Saaret, rannikko ja kaupungit
Kalifornianlahdella on lukuisia saaria; tunnetuimpia ovat esimerkiksi Isla Tiburón, Isla Ángel de la Guarda, Isla Espíritu Santo sekä lukuisat pienemmät saaret ja luodot. Rannikko on monimuotoinen: Baja Californian puolella on laguuneja ja karuja kallioita, mannerpuolella laakeampia rantoja.
Merkittäviä kaupunkeja ja satamia lahdella ovat muun muassa La Paz ja Loreto Baja Californiassa sekä Guaymas, Topolobampo (Los Mochis) ja Puerto Peñasco mannerpuolella. Alue on tärkeä kalastukselle, matkailulle ja paikalliselle elinkeinotoiminnalle.
Ihmistoiminta ja suojelu
Alueen talous perustuu kalastukseen, matkailuun (sukellus, urheilukalastus, valas- ja delfiinihavainnot) sekä paikallisesti merikuljetuksiin. Samalla Kalifornianlahti kohtaa vakavia ympäristöhaasteita: liikakalastus, laittomat pyydykset (erityisesti gillnetit, jotka uhkaavat vaquitaa), jokien virtaaman väheneminen patojen vuoksi, saastuminen ja ilmastonmuutoksen vaikutukset meriveden lämpötilaan ja happipitoisuuteen. Näiden seurauksena monet lajit ja ekosysteemit ovat uhattuina.
Suojelutoimia on käynnissä sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Esimerkiksi useat saaret ja merialueet on suojeltu, ja vuonna 2005 osa alueesta lisättiin UNESCOn maailmanperintöluetteloon nimellä "Islands and Protected Areas of the Gulf of California" (Islands and Protected Areas of the Gulf of California) tunnustuksena sen ainutlaatuisesta luonnon- ja lajistomonaimuotoisuudesta.
Merkitys ja tulevaisuus
Kalifornianlahti on sekä luonnon monimuotoisuuden kehto että tärkeä taloudellinen resurssi alueen asukkaille. Sen säilyttäminen edellyttää monitasoisia toimia: kestävä kalastus- ja vesivarojen hallinta, suojelualueiden laajentaminen ja tehokas valvonta sekä kansainvälinen yhteistyö erityisesti uhanalaisten lajien suojelussa. Ilmastonmuutoksen vaikutusten seuraaminen ja sopeutustoimet ovat myös keskeisiä, jotta lahden ainutlaatuinen luonto säilyisi tuleville sukupolville.
Geologia
Kalifornianlahti syntyi, kun planeetan pinnan osat siirsivät Baja Californian niemimaan pois Pohjois-Amerikan lautasen päältä. Osana tätä prosessia Itä-Tyynenmeren kohouma muodostui lahden keskelle merenpohjaa pitkin. Persianlahti ulottuisi Kalifornian Indioon asti, ellei siellä olisi Colorado-joen muodostamaa suurta jokisuistoa. Tämä suisto estää merta tulvimasta Mexicalin ja Imperialin laaksoihin. Itäisen Tyynenmeren nousun varrella on tulivuoria. Isla Tortugan saari on yksi esimerkki löydetyistä tulivuorista.
Saaret
Kalifornianlahdella on kaksi suurta saarta, Isla Ángel de la Guarda ja Tiburónin saari. Siellä on myös useita pienempiä saaria, kuten Isla Espiritu Santo ja Isla Partida, joka on yhdistetty siihen pienellä maa-alueella.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on Kalifornianlahti?
V: Kalifornianlahti, joka tunnetaan myös nimellä Cortezin meri tai Cortésin meri, on Baja Californian niemimaan ja Meksikon mantereen välissä sijaitseva vesialue.
K: Mitkä osavaltiot ympäröivät Kalifornianlahtea?
V: Kalifornianlahtea ympäröivät seuraavat osavaltiot: Baja California, Baja California Sur, Sonora ja Sinaloa.
K: Mikä on paikallisten suosima nimi Kalifornianlahdelle?
V: Paikalliset ihmiset kutsuvat Kalifornianlahtea mieluiten nimellä Cortésin meri.
K: Kuka nimesi Kalifornianlahden?
V: Francisco de Ulloa nimesi Kalifornianlahden Hernán Cortésille, joka lähetti hänet tutkimaan rannikkoa.
K: Milloin Kalifornianlahti tehtiin?
V: Kalifornianlahti syntyi 5,3 miljoonaa vuotta sitten, kun Colorado-joen virtausta muutettiin.
K: Mitkä joet virtaavat Kalifornianlahteen?
V: Kalifornianlahteen laskevia jokia ovat muun muassa Fuerte, Mayo, Sinaloa, Sonora ja Yaqui.
K: Mikä on Kalifornianlahden pinta-ala?
V: Kalifornianlahden pinta-ala on noin 160 000 km² (62 000 neliömailia).
Etsiä