Hajj (hadž) – islamin pyhiinvaellus Mekkaan: merkitys ja rituaalit

Hajj (/hædʒ/; arabiaksi: حج Ḥaǧǧ "pyhiinvaellus") on vuosittainen islamilainen pyhiinvaellus Mekkaan, muslimien pyhimpään kaupunkiin, ja muslimien pakollinen uskonnollinen velvollisuus, joka kaikkien aikuisten muslimien, jotka ovat fyysisesti ja taloudellisesti kykeneviä tekemään matkan ja pystyvät elättämään perheensä poissaolonsa aikana, on suoritettava vähintään kerran elämässään. Se on yksi islamin viidestä pilarista Shahadahin, Salatin, Zakatin ja Sawmin ohella. Hajj on maailman suurin vuosittainen ihmisten kokoontuminen. Hajjin suorittamiseen fyysisesti ja taloudellisesti kykenevää tilaa kutsutaan istita'ahiksi, ja muslimia, joka täyttää tämän edellytyksen, kutsutaan mustatiksi. Hajj on osoitus muslimikansan solidaarisuudesta ja heidän alistumisestaan Jumalalle (Allahille). Sana Hajj tarkoittaa "aikomusta tehdä matka", mikä viittaa sekä matkan ulkoiseen tekoon että aikomuksen sisäiseen tekoon.

Merkitys ja asema islamissa

Hajj on sekä yksilöllinen henkinen velvollisuus että yhteisöllinen tapahtuma, joka korostaa muslimiyhteisön (umma) yhdenvertaisuutta: pyhiinvaeltajat pukeutuvat usein samanlaiseen yksinkertaiseen asuun ja tekevät rituaalit yhdessä. Hajjin aikana pyhiinvaeltaja pyrkii puhdistautumaan synneistään, vahvistamaan uskoaan ja muistamaan islamin patriarkkoihin, erityisesti profeetta Muhammediin sekä Aabrahamiin ja Hagarin tarinoihin. Monet rituaalit muistuttavat Aabrahamin perheeseen liittyvistä tapahtumista ja uhraamisesta.

Aika ja valmistautuminen

Pyhiinvaellus tapahtuu islamilaisen kalenterin viimeisen kuukauden, Dhu al-Hijjahin, 8.–12. (tai joissakin tapauksissa 13.) päivänä. Koska islamilainen kalenteri on kuukalenteri ja islamilainen vuosi on noin yksitoista päivää lyhyempi kuin gregoriaaninen vuosi, Hajjin gregoriaaninen päivämäärä vaihtelee vuosittain. Valmistautuminen voi alkaa kuukausia etukäteen: fyysinen kunto, rokotukset, visa- ja matkajärjestelyt sekä henkinen valmistautuminen. Ihram on nimitys erityiselle hengelliselle tilalle, jossa pyhiinvaeltajat pukeutuvat kahteen valkoiseen saumattomaan kangaslakanaan ja pidättäytyvät tietyistä toimista.

Ihram ja käyttäytymisvaatimukset

Ihramin aikana pyhiinvaeltajan tulee noudattaa eräitä sääntöjä ja pidättyä tietyistä toimista. Miehillä ihram-puku (kaksi valkoista kangaspalaa) on näkyvin merkki; naisilla vaatimus on pukeutua vähäpukeisesti ja vaatimattomasti, mutta pukeutuminen voi vaihdella paikallisten tapojen mukaan. Ihram-tilassa kiellettyjä toimia ovat mm.:

  • perheen kanssa sukupuoliyhteys tai aviollinen läheisyys;
  • hiusten tai kynsien leikkaaminen;
  • voihtaa tuoksuvia voiteita tai hajuvesiä;
  • metsästys tai eläinten tappaminen (poislukien myöhemmin suoritetut rituaaliuhrit).

Ihram-tila alkaa yleensä miqat-kohdassa (määrätyt paikat ennen Mekkaan saapumista), ja sen rikkominen voi edellyttää korvaavia tekoja.

Päärituaalit — vaihe vaiheelta

Hajjin rituaalit koostuvat useista päävaiheista, jotka useimmat pyhiinvaeltajat suorittavat järjestyksessä:

  • Tawaf — Ka'aban ympäri kävely seitsemän kertaa vastapäivään (Ka'aban kiertäminen), mikä on keskeinen osuus Hajjia ja myös Umrahia. Ka'aba on muslimien yhteinen rukoussuunta (rukoussuunta).
  • Sa'i — kävely tai juokseminen Al-Safan ja Al-Marwahin kukkuloiden välillä seitsemän kertaa muistuttaen Hagarin vedonhädän etsimistä Zamzam-lähteeltä.
  • Zamzam — pyhiinvaeltajat juovat vettä Zamzam-kaivosta ja ottavat sitä mukanaan symbolisena siunauksena (Zamzam-kaivo).
  • Mina — pyhiinvaeltajat asettuvat leireihin ja rukoilevat Minan tasangolla ennen Arafatia; Minassa tehdään myös uhrauksia ja valmistellaan kivittämisrituaalia.
  • Vuori Arafat (Wuquf) — pysyminen Arafatin tasangolla ja rukoukset päivän aikana on Hajjin keskeisin ja välttämättömin osa; monet muslimit pitävät tätä hetkeä anteeksiannon ja armon ajankohtana (Arafat-vuori).
  • Muzdalifah — yöpyminen Muzdalifan tasangolla, jossa kerätään pieniä kiviä kivittämistä varten ja suoritetaan yhteisöllisiä rukouksia.
  • Ramy al-Jamarat (kivittäminen) — symbolinen paholaisen kivittäminen heittämällä kiviä kolmeen pilariin (tai niiden nykyisiin rakenteisiin) Mina-alueella.
  • Uhraus (Qurbani / Udhiya) — eläinuhrin (yleensä lammas tai muu sallitun lajin uhri) suorittaminen, mikä liittyy Aabrahamin uhrausperinteeseen; osa lihasta jaetaan tarvitseville.
  • Pään ajeleminen tai hiusten leikkaus — symbolinen puhdistautuminen; miesten usein ajellaan pää lyhyeksi, naisten lyhennetään hiukan.
  • Tawaf al-Ifadah ja Tawaf al-Wada' — tärkeät toiset ja lopullinen kaaban kiertämiset ennen pyhiinvaelluksen päättymistä.

Hajj-muodot ja rituaalisten muunnelmien ero

On olemassa useita tapoja suorittaa Hajj, joista yleisimmät ovat:

  • Ifrad — suoritetaan ainoastaan Hajj ilman Umrahia samaan matkaan kuuluen;
  • Qiran — Umrah ja Hajj suoritetaan samalla matkalla ilman ihramin purkamista niiden välillä;
  • Tamattu' — Umrah tehdään ensin tavallisena Umrahina ja myöhemmin Hajj erillisenä rituaalina; Tamattu' on monissa paikoissa suosittu vaihtoehto.

Eri koulukunnat ja maantieteelliset perinteet vaikuttavat yksityiskohtiin ja suosituksiin rituaalien suorittamisessa.

Historiallinen tausta

Hajj liittyy islamilaisen profeetta Muhammedin elämään 7. vuosisadalta lähtien, mutta muslimit katsovat Mekkaan suuntautuvan pyhiinvaellusrituaalin ulottuvan tuhansia vuosia taaksepäin Aabrahamin aikaan. Monet hajjin rituaaleista ja kertomuksista yhdistävät tapahtumia Aabrahamin, Hagarin ja heidän poikansa Ismaelin elämään, ja siksi Hajj nähdään jatkuvana perinteenä, joka yhdistää muslimiyhteisön historialliseen juureen.

Käytännön järjestelyt, turvallisuus ja terveys

Hajjin järjestäminen on valtava logistinen ponnistus. Saudi-Arabian viranomaiset säätelevät kävijämäärää viisumein ja kiintiöin, rakentavat infrastruktuuria (mm. laajennuksia Masjid al-Haramin ympärille, kulkuyhteyksiä, terveyspalveluja) ja koordinoivat joukkoliikennettä sekä turvallisuutta. Aikaisempina vuosina osallistujamäärät ovat vaihdelleet useista sadoista tuhansista aina yli kahteen miljoonaan; luvut ovat riippuneet mm. rajoituksista, kuten pandemioista ja maakohtaisista kiintiöistä.

Terveysnäkökohtiin kuuluvat rokotukset (esim. meningokokki), kuumuuden ja väkijoukkojen aiheuttamien riskien hallinta sekä hygienia. Viranomaiset ja järjestäjät antavat ohjeita kuuman sään, väkijoukkojen ja mahdollisten onnettomuuksien varalta.

Oikeudelliset, sosiaaliset ja henkilökohtaiset näkökohdat

Hajj velvoittaa vain ne, jotka ovat kypsiä, terveitä ja taloudellisesti kykeneviä tekemään matkan ilman, että perheen toimeentulo vaarantuu. Niille, jotka eivät voi osallistua terveydellisistä tai taloudellisista syistä, ei ole syntiä. Hajj suoritettuna kohtuullisesti ja sääntöjen mukaisesti vapauttaa monien uskomusten mukaan aiemmat synnit. Sukupuoleen liittyvät käytännöt vaihtelevat: naiset voivat osallistua, mutta saattavat tarvita miesten saattajaa joissain maissa tai maahanmuuttopolitiikoissa.

Umrah ja erot Hajjista

Pyhiinvaeltajat voivat mennä Mekkaan suorittamaan rituaaleja myös muina vuodenaikoina. Tätä kutsutaan joskus "pienemmäksi pyhiinvaellukseksi" eli Umrahiksi. Vaikka he päättäisivätkin suorittaa Umrahin, he ovat kuitenkin velvollisia suorittamaan Hajjin jossain muussa vaiheessa elämäänsä, jos heillä on siihen varaa, sillä Umrah ei korvaa Hajjia. Umrah on lyhyempi ja sen voi suorittaa milloin tahansa paitsi tietyinä hengellisesti rajoitetuissa ajoissa.

Nykyhaasteet ja kehitys

Moderneina aikoina Hajjiin liittyviä haasteita ovat mm. väestömäärän kasvu, ilmastonmuutos (lämpöaaltojen vaikutus), kansainväliset terveyskriisit ja turvallisuusuhat. Samalla teknologia, parempi infrastruktuuri ja kansainvälinen yhteistyö ovat parantaneet matkustusjärjestelyjä ja turvallisuutta. Saudi-Arabia on vuosikymmenien aikana kehittänyt palveluja, viisumikäytäntöjä ja tilojen laajennuksia vastatakseen kysyntään.

Hajjin kokemukseen liittyy syvä henkilökohtainen ja yhteisöllinen merkitys: se on rituaali, jossa muistellaan, itketään, rukoillaan ja etsitään yhteyttä Jumalaan sekä yhteisön tukea ja yhtenäisyyttä.

Mekassa sijaitseva Kaaba on muslimien rukouspaikka ja pyhiinvaelluskohde kaikkialla maailmassa.Zoom
Mekassa sijaitseva Kaaba on muslimien rukouspaikka ja pyhiinvaelluskohde kaikkialla maailmassa.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä on Hajj?


V: Hajj on vuosittainen islamilainen pyhiinvaellus Mekkaan, muslimien pyhimpään kaupunkiin. Se on muslimien fard eli pakollinen uskonnollinen velvollisuus, joka kaikkien aikuisten muslimien, jotka ovat fyysisesti ja taloudellisesti kykeneviä tekemään matkan, on suoritettava vähintään kerran elämässään.

K: Mitkä ovat islamin viisi pilaria?


V: Islamin viisi pilaria ovat Shahadah, Salat, Zakat, Sawm ja Hajj.

K: Mitä tarkoittaa olla mustati?


V: Mustati tarkoittaa, että on fyysisesti ja taloudellisesti kykenevä suorittamaan Hajjin.

K: Milloin pyhiinvaellus tapahtuu?


V: Pyhiinvaellus tapahtuu 8.-12. (tai joissakin tapauksissa 13.) Dhu al-Hijjahin päivänä, joka on islamilaisen kalenterin viimeinen kuukausi.

K: Miten pyhiinvaeltajat osoittavat solidaarisuutta Hajjin aikana?


V: Pyhiinvaeltajat osoittavat solidaarisuutta Hajjin aikana osallistumalla kulkueisiin, joissa sadattuhannet ihmiset kokoontuvat samanaikaisesti Mekkaan viikon kestävää tapahtumaa varten. He suorittavat myös useita rituaaleja, kuten kävelevät seitsemän kertaa vastapäivään Ka'aban ympäri, juoksevat edestakaisin Al-Safan ja Al-Marwahin kukkuloiden välillä, juovat Zamzamin kaivosta, seisovat valppaina Arafat-vuoren tasangolla, yöpyvät Muzdalifan tasangolla ja heittävät kiviä kolmeen pylvääseen, mikä symboloi paholaisen kivittämistä.

Kysymys: Korvaako Umrah Hajjin?


V: Ei, Umrah ei korvaa Hajjia; vaikka he päättäisivätkin suorittaa Umran, he ovat silti velvollisia suorittamaan Hajjin jossain muussa vaiheessa elämäänsä, jos heillä on siihen varaa.

AlegsaOnline.com - 2020 / 2025 - License CC3