Muhammad (noin 570 - 8. kesäkuuta 632) oli arabialainen uskonnollinen, poliittinen ja yhteiskunnallinen johtaja. Hän perusti islamin uskonnon, ja hänen seuraajiaan kutsutaan muslimeiksi.
Mekassa syntyneen Muhammedin vanhemmat kuolivat hänen lapsuudessaan, ja hän kasvoi orpona. Kuusivuotiaana hänen isoisänsä Abd al-Muttalib otti hänet huostaansa, mutta kuoli vain kaksi vuotta myöhemmin. Nuorena Muhammad kulki setänsä Abu Talibin mukana kauppamatkoilla. Vuonna 610 jKr. neljänkymmenen vuoden iässä Muhammedin kerrotaan tavanneen Gabrielin rukoillessaan ja saaneen ensimmäisen Koraanin ilmestyksen. Aluksi Muhammed saarnasi näitä ilmestyksiä läheisille ystävilleen ja perheelleen. Hän alkoi saarnata monoteismia julkisesti, missä hän sai vastarintaa mekkalalaisilta monistealaisilta. Polytheistit boikotoivat Muhammadia kolmen vuoden ajan, jonka aikana Muhammad pystyi tuskin syömään tai juomaan. Hänen kimppuunsa hyökättiin kivillä, häntä pilkattiin rukoillessaan ja lopulta hänet pakotettiin lähtemään kotikaupungistaan Mekasta.
Kun Muhammed matkusti kohti Medinaa, hän törmäsi Taifiin ja saarnasi siellä, missä monijumalaiset heittivät kiviä, jolloin Muhammed vuoti verta ja melkein romahti. Saavuttuaan Abu Bakrin kanssa Medinaan Medinan muslimit auttoivat Muhammadia ja rakensivat sinne moskeijan.
Hänen uskotaan olevan Ismaelin jälkeläinen, Aabrahamin poika ja viimeinen kaikista profeetoista (profeettojen sinetti). Häntä pidetään esimerkkinä, jota kaikkien muslimien tulisi seurata.
Varhaiselämä ja tausta
Muhammad syntyi Mekassa 500-luvun lopulla aikaan, jolloin Arabian niemimaalla vallitsi klaanijärjestelmä ja monijumalainen palvonta. Hän kuului Quraysh-heimon Banu Hashim -klaaniin. Hänen isänsä Abdullah ja äitinsä Amina kuolivat, kun hän oli vielä lapsi, minkä seurauksena hän eli orpona ja toimi aluksi paimenena ja myöhemmin kauppiaana. Nuorena hänestä tuli tunnettu rehellisyydestään ja häntä kutsuttiin usein lempinimellä al‑Amin (luotettava).
Ilmestykset ja julistus
Vuonna 610 Muhammad kertoi saaneensa ensimmäiset jumalalliset ilmestyksensä enkeleltä, jota perinteisesti kutsutaan Gabrieliksi. Ilmestyksiä jatkui yli kahdenkymmenen vuoden ajan, ja niistä koottiin myöhemmin Koraani, islamin pyhä kirja. Ilmestyksissä korostuivat yksijumalaus (tawhid), oikeudenmukaisuus, yhteiskunnallinen vastuu, köyhien ja orpojen suojelu sekä moraalinen elämä.
Aluksi kääntyneitä oli vain lähipiirissä — esimerkiksi vaimo Khadijah, ystävä Abu Bakr ja serkku Ali. Kun Muhammed alkoi julkisesti saarnata monoteismia ja yhteiskunnallisia uudistuksia, Mekan vaikutusvaltaiset suvut kokivat hänen opetuksensa uhkana taloudelliselle ja sosiaaliselle järjestykselle. Vastustus johti vainoon, boikotteihin ja väkivaltaan, ja muslimien olosuhteet Mekassa kävivät vaikeiksi.
Hijra — siirtyminen Medinaan ja yhteisön rakentaminen
Vuonna 622 Muhammed ja hänen seuraajansa siirtyivät Mekasta Pohjois‑Arabian kaupunkiin, joka tunnetaan myöhemmin nimellä Media. Tätä siirtymää kutsutaan hidjra-vuodeksi ja se merkitsee islamilaisen ajanlaskun alkua. Medinassa Muhammed joutui paitsi hengelliseksi myös poliittiseksi ja sotilaalliseksi johtajaksi. Hänen vetämällään yhteisöllä (umma) oli omat säännöt ja sopimukset (mm. niin sanottu Medinan peruskirja), jotka säänsivät eri klaanien ja yhteisöjen välistä yhteiseloa.
Sodankäyntiä ja diplomaattisia ratkaisuja
Medinan-kauden aikana muslimit osallistuivat useisiin konflikteihin Mekan ja muiden klaanien kanssa, mutta myös tekivät rauhanneuvotteluja. Tärkeimpiä tapahtumia olivat:
- Yhteydet ja taistelut Mekan kanssa, esimerkiksi Badrin taistelu (624) — merkittävä muslimien voitto — ja Uhud (625), jossa muslimiyhteisö kärsi tappioita.
- Medinan puolustustaistelut, kuten niilin muuria muistuttanut Piikkilinnake‑vaiheen puolustus (tunnetaan islamilaisessa perinteessä Trenchin piirityksenä) sekä muita yhteenottoja.
- Diplomaattiset ratkaisut, kuten Hudaybiyyahin sopimus, joka johti väliaikaiseen rauhaan ja myöhemmään Mekan rauhanomaiseen valloitukseen vuonna 630.
Mekkaan palattaessa Muhammed antoi anteeksi monille vastustajille, ja kaupunki liitettiin vähitellen muslimien hallintaan. Myöhemmin hän teki niin sanotun jäähyväishajj‑matkan, jossa hän piti tunnetun jäähyväissaarnansa.
Henkilökohtainen elämä ja perhe
Muhammad oli naimisissa useiden naisten kanssa elämänsä eri vaiheissa; hänen ensimmäinen vaimonsa Khadijah oli merkittävä tuki hänen alkuvaiheissaan. Tunnettuja läheisiä ovat myös tyttärät, erityisesti Fatima, sekä lähimpiin kuuluneet seuraajat kuten Abu Bakr. Muhammadista on olemassa myös monia kertomuksia hänen arjestaan, opetuksistaan ja tavastaan toimia, jotka muodostavat ulottuvuuden, jota kutsutaan sunnaksi.
Perintö ja merkitys
Muhammadin elämä ja opetukset ovat keskeisiä islamin uskonnossa. Muslimien mukaan hän on viimeinen profeetta (profeettojen sinetti), jonka tehtävänä oli välittää Jumalan ilmoitus ihmiskunnalle. Koraani on islamin tärkein lähde ja hänen sanansa ja tekonsa (sunnah) muodostavat yhdessä hadith‑kokoelmien kanssa perustan uskonnolliselle käytännölle ja islamilaiselle oikeudelle (sharia).
Muhammadin vaikutus ulottuu uskonnollisen elämän lisäksi politiikkaan, sosiaaliseen järjestykseen ja kulttuuriin. Hänen aikanaan tehtiin monia yhteiskunnallisia uudistuksia, jotka liittyivät muun muassa leskien ja orpojen asemaan, köyhyyden vähentämiseen ja yhteisölliseen vastuuseen. Muhammad on keskeinen henkilö myös islamilaisten lahkoerojen (esim. sunnien ja shiiojen) historiallisen kehityksen taustalla, erityisesti sen vuoksi, että hänen kuolemansa jälkeen seuranneet vallanjaon kysymykset johtivat pitkäkestoisiin erimielisyyksiin.
Lähteet ja historiantutkimus
Tietomme Muhammadin elämästä perustuvat ensisijaisesti islamilaisiin lähteisiin: Koraaniin, varhaisiin hadith‑kokoelmiin sekä varhaisiin elämäkertateoksiin (sira). Nämä lähteet on koottu useiden vuosikymmenten ja -satojen aikana, joten yksityiskohdat ja tulkinnat voivat vaihdella. Moderni historiallinen tutkimus yhdistää lähdekriittisiä menetelmiä, arkeologista aineistoa ja vertailevaa lähestymistapaa, ja monista yksityiskohdista on akateemista keskustelua.
Huomioitavaa
Muhammadin elämä ja merkitys ovat herkkiä aiheita monille uskoville. Kertomukset ja tulkinnat poikkeavat eri yhteisöissä ja aikakausina. Kun tutkitaan hänen elämäänsä, on hyödyllistä erottaa uskonnollinen perinne ja historiallinen tutkimus sekä suhtautua lähteisiin ja erilaisiin näkökulmiin kriittisesti mutta kunnioittavasti.




