Muhammed (n. 570–632) — islamin profeetta ja uskonnon perustaja

Lapsuus

Muhammed syntyi noin vuonna 570 jKr. Mekassa. Hänen isänsä, jonka nimi oli Abdullah, kuoli kuusi kuukautta ennen Muhammedin syntymää. Hänen äitinsä Amina kuoli Muhammedin ollessa kuusivuotias. Niinpä hänen isoisänsä Abdul-Muttalib huolehti hänestä Aminan kuoleman jälkeen, mutta hänkin kuoli kaksi vuotta myöhemmin, kun Muhammad oli yhdeksänvuotias. Isoisän kuoleman jälkeen hänen setänsä Abu Talib huolehti hänestä ja oli hänen tukenaan monta vuotta hänen aikuiselämästään.

Profeettuuden alku

Vuonna 610 jKr., kun Muhammed oli neljänkymmenen vuoden ikäinen, hän lähti kävelylle Hira-vuorelle Mekan lähelle. Muslimien mukaan enkeli Jibrail (Gabriel) puhui hänen kanssaan vuorella sijaitsevassa luolassa. Tarina kertoo, että kun Muhammed näki enkeli Gabrielin ensimmäisen kerran, hän pyörtyi, koska Gabriel oli niin suuri. Jibrail sanoi Muhammedille seuraavaa:

"Lue... Jumalan nimessä, joka loi ihmisen veripisarasta... Jumala on palkitsevin... Hän, joka opetti ihmisen kirjoittamaan kynällä... ja opetti ihmiselle sen, mitä hän ei tiennyt."

Muhammed palasi kotiin vaimonsa Khadijaan luo ja kertoi hänelle, mitä oli tapahtunut. Hän sai uusia ilmestyksiä, joissa häntä käskettiin julistamaan sitä, mitä Jumala oli lähettänyt. Kun Muhammed aloitti opettamisen, monet Mekan asukkaat, jotka palvoivat epäjumalia, eivät pitäneet Muhammedin puheista. Mutta oli myös ihmisiä, jotka kuuntelivat hänen saarnaansa ja tottelivat hänen sanomiaan. Nämä ihmiset olivat islamin ensimmäisiä seuraajia. Mekan johtajat rankaisivat ja kiduttivat islamin seuraajia. Joitakin islamin seuraajia teloitettiin. Muhammed vastusti tätä ja jatkoi islamin opettamista.

Kun Muhammed oli lopettanut Mekassa, hän vei sanomansa Medinaan, jossa jotkut ihmiset saivat tietää hänestä ja hänen seuraajistaan. He toivottivat hänet tervetulleeksi kaupunkiinsa, ja Muhammed halusi heidän kääntyvän islamiin. He suostuivat, ja monet hänen seuraajistaan lähtivät Medinaan. Tätä siirtymistä Mekasta Medinaan kutsutaan hijraksi. Hijra oli myös islamilaisen kalenterin alku. Muhammed jäi sinne, kunnes kaikki hänen kansansa lähtivät turvallisesti Mekasta.

Kun Muhammad jäi Mekkaan, hänen setänsä Abu Lahab koulutti seitsemän miestä tappamaan Muhammadin tämän nukkuessa. Historian mukaan he eivät nähneet hänen lähtevän Mekasta. Miehet menivät hänen taloonsa ja löysivät hänen serkkunsa Alin. Abu Lahab ratsumiehineen lähti aavikolle etsimään häntä ja hänen ystäväänsä Abu Bakria.

Muhammad ja Abu Bakr saapuivat Medinaan. Jotkut ihmiset toivottivat Muhammedin tervetulleeksi koteihinsa. Hän käytti kamelia näyttääkseen kaikille, mihin hän rakentaisi talonsa. Tämän talon taakse rakennettiin myös Medinan ensimmäinen moskeija, pieni rukouspaikka.

Erään Medinassa asuvan vahvan juutalaisheimon väki oli eri mieltä Muhammedin antamista opetuksista ja säännöistä. Tämä heimo käski liittolaisiaan Mekassa myymään kaikki tavarat ja kodit, jotka Mekan muslimit olivat jättäneet jälkeensä. Muslimeja ja Mekan asukkaita kehotettiin taistelemaan omaisuutensa puolesta. Muhammad käski heitä olemaan tekemättä niin.

Muslimit kutsuttiin ympäri Medinaa kokoontumaan moskeijaan, jossa Muhammed rukoili. Heitä käskettiin taistelemaan Mekan asukkaita vastaan, jotka polttivat heidän kotinsa ja varastivat heidän omaisuutensa.

Mekan pakanat, qurayshit, kuulivat tästä ja lähettivät suuremman armeijan, 1000 soturia, taistelemaan muslimeja vastaan. He kohtasivat Badrissa, mutta pakanat kukistettiin, ja myös Abu Jahl, yksi pakanoiden johtajista, sai surmansa.

Muslimit kuitenkin hävisivät toisen taistelun Uhudissa. Vuosi Badrin taistelun jälkeen Mekan armeija sai ulkopuolista apua. Muslimijousimiehet eivät kuunnelleet Muhammedin ohjeita, ja Khalid ibn al-Walid käytti sitä taitavasti hyväkseen. Hamza, Muhammedin viimeinen setä, sai surmansa, kun mekkalainen orja heitti keihään hänen rintaansa. Muhammad itse haavoittui.

Vuonna 627 Abu Sufyan johti Qurayshin ja sen liittolaiset hyökkäämään Medinaan. He eivät kuitenkaan pystyneet ohittamaan juoksuhautaa, jonka muslimit olivat kaivaneet Medinan ympärille. Useiden viikkojen kuluttua liittouma hajosi ja lähti kotiin. Medinialaisia pidettiin voittajina.

Kun Mekan pakanat eivät onnistuneet saamaan Medinaa hallintaansa, muslimit vahvistuivat. Tämän jälkeen pakanat päättivät solmia aselevon muslimien kanssa. Tämä tarkoittaa, että he eivät taistele toisiaan vastaan kymmeneen vuoteen. Muslimit käyttivät tätä tilaisuutta hyväkseen ja keskustelivat muiden ihmisten kanssa kaikkialla Arabiassa. Kolmessa vuodessa monet ihmiset vaihtoivat uskontonsa islamiin.

Tämä aselepo ei kuitenkaan kestänyt kauan. Kolmen vuoden kuluttua pieni joukko ratsumiehiä Mekasta hyökkäsi muslimien leiriin ja tappoi muutaman heistä. Medinan muslimit kuulivat tästä, ja aselepo peruttiin. Abu Sufyan, Mekan kolmas johtaja Muhammedin elinaikana, yritti jatkaa aselepoa, mutta Muhammed kieltäytyi kohteliaasti tarjouksesta. Muhammad käski seuraajiaan olemaan valmiina valloittamaan Mekan. Kun Mekka oli valloitettu, he jatkoivat Torkan valloittamista.

Vuonna 630 suurin osa Arabian asukkaista oli kääntynyt muslimeiksi, ja he liittyivät Muhammedin suureen armeijaan, jonka tarkoituksena oli valloittaa Mekka. Armeijan suuren koon vuoksi Mekan asukkaat pelkäsivät taistella vastaan. Abu Sufyan, joka oli tyytymätön rikkoutuneeseen aselepoon, meni Mekan ulkopuolella sijaitsevaan Muhammedin leiriin pyytämään anteeksiantoa. Muhammad ei sanonut antavansa hänelle anteeksi, joten hän palasi kotiin. Ollessaan Muhammedin luona hän vaihtoi uskontonsa islamiin lausumalla todistuksen (ash-Ashaada):

"Todistan, ettei ole muuta jumalaa kuin Allah, ja todistan, että Muhammed on Allahin lähettiläs."

Seuraavana päivänä muslimien armeija käveli kohti Mekkaa. Kaikki juoksivat koteihinsa ja sulkivat kaikki ovet ja ikkunat. He pelkäsivät, että muslimit aikoivat tappaa heidät, koska he olivat tehneet muslimeille pahoja asioita monta vuotta sitten. Mutta muslimit menivät kohti Ka'abaa, jonka uskotaan olevan Aabrahamin ja hänen vanhemman poikansa Ismaelin rakentama. Bilal ibn Ribah, entinen etiopialainen orja, huusi ääneen Mekan asukkaille, että he olivat kaikki turvassa: "Kaikki ne, jotka laskevat aseensa, ovat turvassa. Kaikki Abu Sufyanin talossa olevat ovat turvassa. Kaikki ne, jotka ovat suljettujen ovien takana, ovat turvassa."

Abu Sufyan kuuli tämän kotonaan. Tästä hän saa tietää, että Muhammed antoi hänelle anteeksi. Tuolloin Muhammad ja hänen seuraajansa poistivat ja rikkoivat kaikki epäjumalat Kaabasta. Idolit olivat patsaita, joita palvottiin jumalina. Muhammed antoi anteeksi kaikille Mekan asukkaille. Lopuksi Bilal kiipesi Kaaban huipulle ja kutsui rukoukseen. Tämä oli Muhammedin voitto islamin levittämisessä koko Arabiaan. Mutta koska hän oli vanha, hän ei eläisi enää pitkään.

Vuonna 632 jKr. 8. kesäkuuta Muhammed sairastui vakavasti. Ennen kuolemaansa hän kertoi seuraajilleen kuolemastaan. Hänet haudattiin vaimonsa Aishan kammioon Medinassa, jossa on Masjid al-Nabawi (profeetan moskeija). Medinassa hänen ystävänsä Abu Bakr meni Masjid al-Nabawiin ja huusi ihmisille:

"Jos joku teistä palvoo Muhammadia, teidän pitäisi tietää, että Muhammad on kuollut. Mutta ne teistä, jotka palvovat Allahia (SWT) (Jumalaa), tietäkää, että Allah (SWT) (Jumala) on elossa eikä voi kuolla.""

Vaikka Muhammed kuoli, islam levisi pian koko Lähi-itään. Vuosisatoja myöhemmin se jatkui, kunnes se saavutti Afrikan, Aasian ja Euroopan. Islamista on tullut yksi maailman suurimmista ja nopeimmin kasvavista uskonnoista.

Kun muslimit sanovat tai kirjoittavat Muhammedin nimen, he yleensä liittävät sen perään sanan Rauha ja siunaukset hänelle (arabiaksi: sall-Allahu `alayhi wa sallam). Esimerkiksi: "Muhammad (rauha ja siunaukset hänelle)". Painotuotteissa käytetään usein kalligrafista symbolia lauseen painamisen sijasta. Sunnit uskovat, että Abu Bakr oli Muhammadin seuraaja. Shiiat uskovat, että Alin olisi pitänyt seurata häntä.

Kuvia Muhammadista

Useimmat muslimit eivät tee tai näytä kuvia Muhammedista. Koraanissa ei sanota, ettei Muhammadista saa koskaan tehdä kuvia, mutta siinä on kohtia, joissa kielletään epäjumalien luominen. Myös Hadithissa on kohtia, joissa kielletään Jumalan kuvien luominen. Muslimit, erityisesti sunnimuslimit, ovat sitä mieltä, että Muhammadista ei saisi olla kuvia. Kun ihmiset luovat kuvia Muhammedista, jotkut muslimit saattavat pitää sitä epäkunnioittavana, loukkaavana ja emotionaalisesti vahingollisena.

Vuonna 2005 tanskalainen sanomalehti julkaisi poliittisia pilakuvia Muhammedista. Sitä seuranneissa mielenosoituksissa kuoli yli 100 ihmistä. Norjalainen matemaatikko ja rauhanaktivisti Johan Galtung yritti auttaa molempia osapuolia pääsemään yhteen ja keskustelemaan asiasta. Galtungin mukaan hyökkäykset tanskalaisia instituutioita vastaan loppuivat sen jälkeen, kun hallitus oli kutsunut neuvotteluihin.

Tammikuun 7. päivänä 2015 Kouachin veljekset tunkeutuivat huppupäisinä ja Kalashnikovilla aseistautuneina Charlie Hebdo -lehden toimituskokoukseen ja ampuivat kokoontuneita ihmisiä. He tappoivat pilapiirtäjät Cabu, Charb, Honoré, Tignous ja Wolinski, psykoanalyytikko Elsa Cayat'n, taloustieteilijä Bernard Maris'n, oikolukija Mustapha Ourradin, Charbia suojelevan poliisin Frank Brinsolaron, kokoukseen kutsutun Rendez-vous du Carnet de voyage -festivaalin perustajan Michel Renaud'n ja talonmiehen Frédéric Boisseaun. He haavoittivat vakavasti myös pilapiirtäjä Rissiä, toimittajia Philippe Lançonia ja Fabrice Nicolinoa sekä webmaster Simon Fieschiä.

Lähtiessään rakennuksesta terroristit huusivat juuri ennen kuin he tappoivat poliisi Ahmed Merabetin, joka makasi haavoittuneena jalkakäytävällä ja aneli armoa: "Olemme kostaneet profeetta Muhammedin puolesta".

Lisäksi seuraavat murhat on virallisesti yhdistetty Charlie Hebdon verilöylyyn: Clarissa Jean-Philippe, 27, poliisinainen tapettiin Montrougen esikaupungissa. Neljä ihmistä otettiin panttivangiksi supermarketissa Pariisin itäosassa. He olivat supermarketissa työskennellyt Yohan Cohen, 20, IT-alan yrityksen liiketoimintajohtaja Philippe Braham, 45, opiskelija Yoav Hattab, 21, ja nuorin supermarketin uhri Francois-Michel Saada, 64, entinen eläkerahaston johtaja.

Pariisin syyttäjät ovat yhdistäneet supermarketin panttivangin ottaneen Amedy Coulibalyn, 32, myös 32-vuotiaan lenkkeilijän ampumiseen ja haavoittamiseen puistossa Pariisin lounaisosassa Charlie Hebdo -lehden hyökkäyspäivänä.

Luettelo hänen vaimojensa nimistä kronologisessa järjestyksessä.

Khadijah bint Khuwaylid

Abdullah ibn Jafar kertoi kuulleensa Sayyiduna Alin sanovan Kufassa, että Allahin lähettiläs (rauha ja Allahin siunaukset olkoon hänen yllään) sanoi: "Hänen aikansa naisista paras oli Maryam, Imranin tytär, ja hänen aikansa naisista paras oli Khadija, Khuwaylidin tytär." Hän oli 40-vuotias, kun he menivät naimisiin.

Sawda bint Zamʿa

Sawda bint Zam'a oli ensimmäinen nainen, joka muutti Abessiniaan Allahin tiellä.

Aisha

Aisha oli nuori tyttö. Häntä kuvataan erittäin älykkääksi ja erittäin hyvämuistiseksi. Aisha vietti seuraavat yhdeksän vuotta elämästään Muhammedin kanssa, hän muisti kaiken näkemänsä ja kuulemansa hyvin selkeästi ja kertoi paljon Muhammedin kertomuksista. Hän meni naimisiin Muhammedin kanssa ollessaan yhdeksänvuotias.

Hafsa bint Umar

Menemällä naimisiin Hafsan kanssa Muhammed vahvisti kahden läheisimmän seuralaisensa välisiä siteitä, niistä kahdesta, joista tulisi hänen kuolemansa jälkeen kaksi ensimmäistä oikeaan johdatettua khalifia. Hän oli nyt naimisissa Abu Bakrin tyttären A'ishan ja Umarin tyttären Hafsan kanssa.

Zaynab bint Khuzayma

Hän tarjoutui avioliittoon Muhammedille, joka hyväksyi hänen kosintansa ja meni hänen kanssaan naimisiin. Yhteisö piti Zaynab bint Khuzaymaa hyvin anteliaana orpolapsia ja köyhiä kohtaan, ja hänet tunnettiin myöhemmin "köyhien äitinä". Hän kuoli vain kahdeksan kuukautta sen jälkeen.

Umm Salama

Hän ei ollut ainoa vaimo, joka oli jäänyt leskeksi Uhudin taistelun seurauksena, ja tämän avioliiton vuoksi monet seuralaisten seurat seurasivat Muhammedin esimerkkiä ja avioituivat leskien kanssa ja ottivat heidät ja heidän lapsensa mukaan perheidensä piiriin sen sijaan, että olisivat jättäneet heidät kamppailemaan yksinään.

Zaynab bint Jahsh

Kuten kaikista Muhammedin avioliitoista, myös siitä oli paljon opittavaa kaikille muslimeille. Tämän avioliiton tarkoituksena oli osoittaa, että Zayed ibn Haretha ei ollut Muhammedin poika, ja osoittaa, että sosiaalisella tasolla on merkitystä avioliiton solmimisessa. Hän kehuskeli sillä, että hänen avioliittonsa oli Allahin järjestämä. Tässä vaiheessa Muhammed muutti hänen nimensä Barrasta Zaynabiksi.

Juwayriyya bint al-Harith

Muhammad mietti, miten hän voisi pelastaa hänet ja koko heimonsa vaarasta. Avioitumalla Juwayriyyan kanssa Banu Mustaliq voisi astua islamiin kunniallisesti ja äskettäisen tappionsa aiheuttama nöyryytys poistettuna, joten he eivät enää kokisi tarpeelliseksi aloittaa kostosotaa, joka olisi jatkunut, kunnes jompikumpi osapuolista olisi tuhottu.

Ramla bint Abi Sufyan

Hän kertoi, että kerran Muhammed sanoi hänelle: "Taivaaseen rakennetaan talo jokaiselle, joka rukoilee päivän ja yön aikana kaksitoista vapaaehtoista rukousta", ja hän lisäsi: "En ole koskaan lopettanut tämän tekemistä sen jälkeen."

Safiyya bint Huyayy

Ainoa henkilö, joka saattoi pelastaa hänet orjaksi joutumiselta sen jälkeen, kun hän oli nauttinut niin korkeasta asemasta, oli Muhammed. Vaikka hänen isänsä oli suunnitellut salamurhaavansa Muhammedin Uhudin taistelun jälkeen ja oli vehkeillyt Banu Qurayzan kanssa kaikkien muslimien tuhoamiseksi al-Khandaqin taistelussa. Muslimit uskovat, että tämä oli tyypillistä Muhammadille, sillä hänen uskotaan olleen kaunaa vailla.

Maymunah bint al-Harith

Muhammed antoi hänelle nimen Maymuna, joka tarkoittaa "siunattua", ja Maymuna asui Muhammedin kanssa hieman yli kolme vuotta tämän kuolemaan asti. Hänen sanotaan olleen hyvin hyväluonteinen, ja hänen kerrotaan tulleen hyvin toimeen kaikkien kanssa, eikä häneen ole liitetty riitoja tai erimielisyyksiä Muhammedin muiden vaimojen kanssa. Aisha sanoi: "Hän pelkäsi meistä eniten Allahia ja teki eniten sukulaisuussuhteiden ylläpitämiseksi."

Maria al-Qibtiyya

Marian kerrotaan olleen Muhammedin, hänen perheensä ja seuralaisensa kunnioittama ja kunnioittama. Hän vietti kolme vuotta elämästään Muhammedin kanssa tämän kuolemaan asti ja kuoli viisi vuotta myöhemmin. Elämänsä viimeiset viisi vuotta hän pysyi erakkoelämässä eikä juuri koskaan käynyt ulkona, paitsi käydäkseen Muhammedin haudalla tai poikansa haudalla. Hänen kuolemansa jälkeen Umar ibn al-Khattab johti rukouksen hänen puolestaan, ja hänet haudattiin al-Baqiin.