Gregoriaaninen kalenteri

Gregoriaaninen kalenteri on kalenteri, jota käytetään suurimmassa osassa maailmaa. Sitä alettiin käyttää vuonna 1582. Se korvasi aikaisemman juliaanisen kalenterin, koska juliaanisessa kalenterissa oli virhe: se lisäsi karkausvuoden (joka neljän vuoden välein ylimääräinen päivä) ilman poikkeuksia. Juliaanisen vuoden pituus oli tasan 365,25 päivää (365 päivää ja 6 tuntia), mutta todellinen aika, jonka Maa kiertää kerran auringon ympäri, on lähempänä 365,2425 päivää (noin 365 päivää, 5 tuntia ja 49 minuuttia). Tämä ero on noin yksitoista minuuttia vuodessa.

Tämän vuoksi vuodenajat menivät sekaisin, sillä todellinen kevään ensimmäinen päivä Länsi-Euroopassa (päiväntasauksen aika - päivä ja yö ovat yhtä pitkät) oli vuosisatojen kuluessa yhä aikaisemmin ennen perinteistä 21. maaliskuuta. Vuoteen 1500 mennessä se alkoi maaliskuun 11. päivän tienoilla, mikä oli kalenterin mukaan kymmenen päivää "liian aikaisin". Niinpä kalenteria siirrettiin kymmenen päivää eteenpäin vuonna 1582 ja samalla varmistettiin, ettei se enää toistuisi. Tätä varten he tekivät poikkeuksen aiemmasta karkausvuosisäännöstä (joka neljän vuoden välein lisätään helmikuun 29. päivä). Helmikuun 29. päivää ei olisi joka vuosi, joka päättyy vuoteen 00 - paitsi jos se voitaisiin jakaa 400:lla. Vuosi 2000 oli siis karkausvuosi, koska se voitiin jakaa 400:lla, mutta vuodet 1700, 1800 ja 1900 olisivat tavallisia vuosia, jolloin helmikuun 29. päivää ei olisi ollut.

Sitä ehdotti ensimmäisenä naftaliinilaislääkäri Aloysius Lilius, ja paavi Gregorius XIII, jonka mukaan se nimettiin, virallisti sen 24. helmikuuta 1582. Virallinen muutos tapahtui seuraavana lokakuussa, jolloin torstain 4. päivän jälkeen tuli perjantai 15. päivä.

Kuukausia

Gregoriaanisen kalenterivuoden kuukaudet ovat järjestyksessä:

tammikuu (31 päivää)
Helmikuu (28 tai 29 päivää)
Maaliskuu (31 päivää)
Huhtikuu (30 päivää)
Toukokuu (31 päivää)
Kesäkuu (30 päivää)
Heinäkuu (31 päivää)
Elokuu (31 päivää)
Syyskuu (30 päivää)
Lokakuu (31 päivää)
Marraskuu (30 päivää)
Joulukuu (31 päivää)

Jos helmikuussa on 28 päivää, vuoden pituus on 365 päivää. Jos helmikuussa on 29 päivää, vuotta kutsutaan karkausvuodeksi, ja sen pituus on 366 päivää. Karkausvuosi on yleensä kerran neljässä vuodessa. Esimerkkejä karkausvuosista ovat vuodet 2004, 2008 ja 2012. Seuraava karkausvuosi on 2020.

Adoptio

Kaikki maat eivät ryhtyneet käyttämään uutta kalenteria heti. Espanja, Portugali ja Italia alkoivat käyttää uutta kalenteria perjantaina 15. lokakuuta 1582 juliaanisen torstain 4. lokakuuta 1582 jälkeen. Euroopan protestanttisissa maissa ihmiset pelkäsivät, että uusi kalenteri oli katolisen kirkon yritys vaientaa heidän liikkeensä. Englanti ja muu Brittiläinen imperiumi ottivat gregoriaanisen kalenterin käyttöön vuonna 1752; siihen mennessä oli tarpeen korjata yhdellätoista päivällä (keskiviikkoa 2. syyskuuta 1752 seurasi torstai 14. syyskuuta 1752).

Venäjä

Neuvostoliitossa vuoden 1917 lokakuun vallankumousta juhlittiin marraskuussa. Vuonna 1917 Venäjän keisarikunnassa käytettiin vielä vanhaa juliaanista kalenteria. Kalenterin vaihtaminen tarkoitti, että 365 päivää vallankumouksen alkamisesta oli nyt marraskuussa 1918.

Kirkot

Vuonna 1923 jotkut itäiset ortodoksiset kirkot siirtyivät gregoriaaniseen kalenteriin. Joulupäivä on sama kuin katolisessa ja protestanttisessa kirkossa, mutta pääsiäispäivä lasketaan edelleen eri tavalla.

Venäjän ortodoksinen kirkko ja muutamat muut itäiset ortodoksiset kirkot, kuten georgialainen ja serbialainen, eivät halunneet tätä muutosta, joten Venäjän joulupäivä on noin kaksi viikkoa muun Euroopan joulun jälkeen.

Japani

Japani otti 1. tammikuuta 1873 käyttöön gregoriaanisen kalenterin tavan laskea karkausvuodet, mutta kuukausilla on numerot nimien sijaan. Japani aloittaa myös vuoden yksi jokaisesta uudesta hallituskaudesta, mutta se käyttää hallituskauden nimiä eikä sitä nimeä, jolla keisari tunnettaisiin länsimaissa. Esimerkiksi Meiji-vuosi 1=1868, Taisho 1=1912, Showa (keisari Hirohito) 1=1926, Heisei (keisari Akihito) 1=1989 ja niin edelleen. Länsimainen kalenteri (西暦, seireki), jossa käytetään länsimaisia vuosilukuja, on myös laajalti hyväksytty siviilien keskuudessa ja vähemmässä määrin valtion virastoissa.

Vanha kalenteri Britanniassa

Vanhan ja uuden tyylin päivämäärät

Joissakin Britannian vanhoissa päivämäärissä on kirjoitettu ja dokumentoitu kaksi eri vuosilukua. Tämä johtuu siitä, että Britanniassa uusi vuosi alkoi vasta 25. maaliskuuta, joten muutaman kuukauden ajan Britanniassa oli yksi vuosi ja muissa maissa seuraava vuosi.

Kirjaimia OS (Old Style) ja NS (New Style) käytettiin apuna käytettävän vuoden määrittämisessä. Esimerkiksi kuningas Kaarle I kuoli 30. tammikuuta 1649. "Old Style" -tyylissä on oikein sanoa, että Kaarle I kuoli 30. tammikuuta 1648 (OS). New Style -menetelmällä, jolla päivämäärät nykyään määritetään, oikea päivämäärä ja vuosi olisi 9. helmikuuta 1649.

Brittiläinen vero

Vanhan kalenterin mukaan vuosi alkoi 25. maaliskuuta. Siitä tuli huhtikuun 5. päivä, ja sitä käytettiin vuoden ensimmäisenä päivänä verojen ja vuokrien laskemisessa. Verojen ja vuokrien laskeminen jatkui vanhalla karkausvuosien laskentatavalla, joten vuonna 1800 vuosi alkoi 6. huhtikuuta. Sitä ei kuitenkaan muutettu vuonna 1900, joten verovuosi alkaa Yhdistyneessä kuningaskunnassa edelleen 6. huhtikuuta.

Aikajana

Ihmiset käyttävät joskus termiä N.S. tai New Style tarkoittamaan gregoriaanista kalenteria, kun taas Old Style (tai O.S.) tarkoittaa juliaanista kalenteria.

Aiheeseen liittyvät sivut

Juliaaninen kalenteri
Aurinkokalenteri

Kysymyksiä ja vastauksia

Kysymys: Mitä kalenteria käytetään kaikkialla maailmassa?

V: Gregoriaaninen kalenteri on käytössä suurimmassa osassa maailmaa.

K: Milloin sitä alettiin käyttää?

V: Sitä alettiin käyttää vuonna 1582.

Q: Miksi oli tarpeen korvata juliaaninen kalenteri?

V: Juliaanisessa kalenterissa oli virhe, joka aiheutti sen, että vuodenajat eivät ajan mittaan enää vastanneet kalenteria. Tämä johtui siitä, että se lisäsi karkausvuoden (joka neljän vuoden välein ylimääräinen päivä) ilman poikkeuksia, ja sen pituus 365,25 päivää ei ollut riittävän tarkka Maan kiertoradan pituuteen Auringon ympäri.

Kysymys: Kuinka paljon eroa oli juliaanisen ja gregoriaanisen kalenterin välillä?

V: Niiden välillä oli noin yhdentoista minuutin vuosittainen ero.

K: Miten tämä vaikutti maanviljelijöihin?

V: Tämä ei vaikuttanut maanviljelijöihin, koska he työskentelivät pikemminkin vuodenaikojen kuin kalenterin mukaan.

K: Miksi paavi Gregorius XIII julisti vuonna 1582, että kymmenen päivää on jätettävä väliin?

V: Hän julisti tämän, koska pääsiäisen päivämäärä lasketaan maaliskuun 21. päiväntasauksesta, joka oli siirtynyt aikaisemmin juliaanisen kalenterin laskuvirheiden vuoksi, joten hän halusi palauttaa sen takaisin gregoriaanisen kalenterin mukaiseksi.

K: Mitä muutoksia tehtiin, jotta vastaavat virheet eivät enää toistuisi? V: Jotta tällaisia virheitä ei enää tapahtuisi, karkausvuosisääntöä tarkistettiin. Siihen asti joka neljäs vuosi oli poikkeuksetta helmikuun 29. päivä, mutta tarkistuksen jälkeen vain 00:aan päättyvillä vuosiluvuilla oli helmikuun 29. päivä, ellei niitä voida jakaa 400:lla.