Babylonin riippuvat puutarhat ja muurit: historia, myytit ja tuho

Tutustu Babylonin riippuviin puutarhoihin ja muureihin: historia, myytit ja tuhon syyt – kiehtova matka antiikin maailman seitsemän ihmeen tarinaan.

Babylonin riippuvat puutarhat ja Babylonin muurit (lähellä nykyistä Al Hillahia Irakissa) olivat yksi maailman seitsemästä ihmeestä. Ne rakennutti Nebukadnessar II noin vuonna 600 eaa. Hänen kerrotaan rakentaneen puutarhat miellyttääkseen vaimoaan, Median Amytistä. Hän halusi nähdä kotimaansa puita ja kasveja. Riippuvat puutarhat tuhoutuivat maanjäristyksessä 1. vuosisadan eaa. jälkeen.

Tausta ja rakentaja

Nebukadnessar II (hallitsi noin 605–562 eaa.) laajensi Babylonin kaupunkia ja rakensi sille mahtavat muurinpätkät, portit ja palatseja. Riippuvien puutarhojen tarina liitetään usein hänen nimeensä; kertomuksen mukaan puutarhat rakennettiin vaimon kaipuuseen kotiseudun kasvillisuutta kohtaan. Tällaiset kertomukset näkyvät myöhemmissä antiikin lähteissä ja legendaperinteessä.

Kuvaus ja arkkitehtuuri

Antiikin lähteet kuvailevat puutarhoja terrassimaisina, portaikkojen ja holvikatosten varaan rakennetuin tasantein, joille oli asetettu puita, pensaikkoja ja kukkia niin, että kokonaisuus näytti riippuvalta. Kuvailuissa mainitaan myös massiiviset muurit, joilla Babylonia ympäröitiin ja jotka suojasivat kaupunkia.

• Rakennusmateriaalit: kuvauksissa esiintyvät poltetut tiilet ja bitumi (tiilien välinen sideaine), joiden avulla suuri paino voitiin saada kantamaan veden ja kasvillisuuden aiheuttamaa kuormaa.
• Kastelutekniikat: antiikin kirjoittajat mainitsevat monimutkaisen vesihuollon — esimerkiksi pumpuilla tai nostolaitteilla nostettua vettä Eufrat-joesta tai lähteistä, jotta ylemmille terasseille saatiin kasteluvettä.
• Muurit: Babylonin muurit kuvasivat antiikin lähteissä vahvoja, useimmiten tuplamuurein vahvistettuja puolustusrakenteita, joiden sisään mahtui katuja ja rakennelmia.

Myytit, lähteet ja arkeologinen näyttö

Riippuvista puutarhoista on useita antiikin lähteitä: esimerkiksi Berossus, Diodoros, Strabon ja muut antiikin kirjoittajat kuvailevat ihmettä eri tavoin. Kertomukset sekoittuvat usein myytteihin ja retoriseen ylistykseen, joten niiden yksityiskohtiin ei voi aina luottaa sellaisenaan.

Arkeologisesti tilanne on monimutkainen: saksalainen arkeologi Robert Koldewey teki Babylonissa laajoja kaivauksia 1899–1917 ja löysi näyttäviä muureja ja portteja (mm. Ishtar-portti), mutta suoria todisteita riippuvista puutarhoista ei löytynyt. Tämän vuoksi jotkut tutkijat ovat ehdottaneet, että kertomukset saattavat perustua joko myyttiseen ylistykseen tai että todellinen kohde on sijainnut muualla — esimerkiksi Assyrian pääkaupungissa Ninevehissä, jossa kuningas Sennacherib kuvaili kirjauksissaan suuria puutarhoja ja vesijärjestelmiä.

Mahdollinen tuho ja säilyminen

Perimätieto mainitsee puutarhojen vaurioitumisen ja mahdollisen tuhoutumisen maanjäristyksissä tai rakenteiden rapautumisessa, mutta tarkkaa tapahtumaketjua ei voida varmistaa. Mahdollisia syitä raunioitumiseen ovat:

• maanjäristykset ja luonnonolosuhteet,
• myöhäisemmät valloitukset ja sotatoimet,
• materiaalien uudelleenkäyttö ja kaupungin maankäytön muuttuminen,
• kertomusten romantisointi, joka on voinut levennyttää ja muokata alkuperäistä rakennelmaa myyttiseksi.

Perintö

Riippuvat puutarhat ovat säilyneet vahvana kulttuurisena symbolina: ne edustavat muinaisen Mesopotamian arkkitehtonista ja teknistä osaamista sekä ihmisen pyrkimystä hallita luontoa ja luoda paratiisimaista ympäristöä kaupunkien keskelle. Vaikka arkeologinen näyttö puutarhojen yksityiskohdista on niukka, tarinat ja kuvaukset ovat inspiroineet kirjallisuutta, taidetta ja historiankuvausta vuosisatojen ajan.

Nykytilanne: Babylonin alue on historiallisesti merkittävä ja se on herättänyt kiinnostusta myös modernissa arkeologiassa ja kulttuuriperinnön suojelussa. Samalla alue on kokenut vaurioita ja muuttunut ajan saatossa, mikä vaikeuttaa antiikin rakennelmien jäljittämistä ja tulkintaa.

Yhteenvetona voidaan todeta, että Babylonin riippuvat puutarhat ovat yhtä lailla historiaa, kirjallista kertomusta ja arkeologista arvoitusta: ne kuvastavat antiikin maailmaa ja sen kertomusten monimutkaista suhdetta todellisuuteen.

Hae kirjaimella