Heterobranchit ovat suuri etanoiden ja etanoiden ryhmä. Ryhmään kuuluu merellisiä, vesieläimiin kuuluvia ja maaeläimiin kuuluvia nilviäisiä. Heterobranchiat vaihtelevat kookkaista kuorellisista kotiloista värikkäisiin merietanoihin (esimerkiksi nokkasiimeihin ja pehmeäkuorisiin) sekä maalla eläviin etanoihin ja kotiloihin. Ne voivat elää hyvin erilaisissa elinympäristöissä, kuten koralliriuttojen kivikoilla, hiekkapohjilla, makeissa vesissä ja metsien lehtikerroksessa.
Ominaisuuksia ja rakenne
Heterobranchioilla on useita erikoistuneita piirteitä, mutta ryhmän sisällä esiintyy paljon vaihtelua. Monilla lajeilla on kehittyneitä kemiallisia puolustuskeinoja (esimerkiksi haitallisten kemikaalien varastointi tai väritysvaroitus), jotkut ovat hengittäneet kiduksilla ja toiset kehittyneet keuhkoiksi. Useat heterobranchit ovat hermafrodiitteja eli yksilöillä on sekä uros- että naaraspuolisia sukupuolielimiä.
Luokittelu ja systematiikka
Heterobranchia on yksi gastropodien pääkladeista. Perinteisesti ryhmä jaetaan useisiin epävirallisiin alaosiin; yleisesti esitellään kolme laajempaa kokonaisuutta, mutta niiden välisten suhteiden yksityiskohdat ovat monimutkaisia. Nykyinen molekyylitieteellinen tutkimus on muuttanut perinteisiä jakoja: esimerkiksi vanha jaottelu Opisthobranchia (merietanat) ja Pulmonata (maalla elävät ja monet makean veden lajit) on nähty osittain epätoimivana, ja näiden ryhmien läheiset suhteet sisältyvät usein laajempaan Euthyneura-ryhmään.
Tutkimuksen haasteet
Asiantuntijat kuvaavat heterobranchien fylogeneettisia suhteita usein "huonosti selvitettyinä". Syitä ovat muun muassa pitkä evoluutiohistoria, runsas morfologinen muuntelu ja joidenkin ominaisuuksien konvergentti kehittyminen eri linjoissa. Uudempi DNA- ja genomiikka-aineisto on kuitenkin selkeyttänyt monia yhteyksiä, ja järjestelmäoppi elää edelleen aktiivisesti tutkijoiden työn myötä.
Ekologia ja merkitys
Heterobranchiat ovat ekologisesti tärkeitä: ne osallistuvat ravintoverkkoihin laiduntajina, petoina ja hajottajina. Monet merietanat etsivät ja syövät meressä kasvavia leväyhteisöjä tai muita pienempiä eläimiä, kun taas maalla elävät etanat ja kotilot hajottavat kasvimassaa ja edistävät maaperän ravinteiden kiertoa. Lisäksi joidenkin lajien kemialliset yhdisteet ovat kiinnostavia myös lääketieteellisessä tutkimuksessa.