Hindulaisuuden jumalat – Brahman, Vishnu, Shiva, Devi ja avatarit
Tutustu hindulaisuuden keskeisiin jumaluuksiin — Brahmanin, Vishnun, Shivan, Devi-hahmojen ja avatarien merkitykset, perinteet ja roolit selkeästi ja ymmärrettävästi.
Ensisijaisesti on ymmärrettävä, että hindulaisuudessa jumalan tai jumalattaren käsite eroaa monoteististen uskontojen käsitteestä. Useimpien aasialaisten kulttuurien jumalat ovat esikuvallisia ja jäljiteltäviä huippuyksilöitä: heissä korostuvat inhimilliset hyveet, tarinat ja moraaliset opetukset. Ne eivät ole välttämättä täysin absoluuttisia eikä niiden toimia ole aina tarkoitus selittää ainoana lopullisena totuutena. Jokainen jumaluus edustaa tiettyjä ihmisluonteen puolia ja hengellisiä päämääriä. Hindulaisuudessa on monia uskomuksia eri jumaluuksista, ja eri perinteissä joku tietty jumala tai jumalatar voi olla ylivertainen.
Parabrahman — korkein todellisuus
Useimmissa hindulaisuuden suuntauksissa korostetaan sitä, että kaikkea ilmaiseva perimmäinen todellisuus on yksi ja sama. Tätä korkeinta jumalallista voimaa kutsutaan usein Parabrahmaniksi tai Para Brahmaniksi: se on muodoton, kaiken yläpuolella oleva olemus, joka antaa elämän ja olemassaolon kaikelle. Eri lahkoissa ja perinteissä samaa perimmäistä todellisuutta voidaan lähestyä eri muotojen kautta ja nimet vaihtuvat esimerkiksi muotoihin kuten Vishnu tai Narayana, Adi Parashakti/Shakti tai Durga, ja Shiva tai Mahadeva. Näitä pidetään usein Parabrahmanin ilmenemismuotoina, joita palvotaan eri tavoilla.
Trimurti: Brahma, Vishnu ja Shiva
Hindulaisuuden perinteisessä käsityksessä on tunnettu ajatus niin kutsutusta Trimurtista, jossa toiminnat jakautuvat kolmeen päärooliin:
- Brahma — luoja. Brahmaa pidetään maailmankaikkeuden luojana, mutta hänen palvontansa on yleisesti vähäisempää ja hänen temppeleitään on vähän.
- Vishnu — säilyttäjä. Vishnua kunnioitetaan vaisnavi-perinteessä ylimpänä jumalana (Paramatmana), ja hän ilmestyy maailmaan palauttamaan dharman eli kosmisen järjestyksen.
- Shiva — tuhoaja ja muuntaja. Shaivi-perinteessä Shiva on korkein, hän tuhoaa vanhentunutta ja mahdollistaa uudistumisen.
Monille hinduille tämä ei ole ristiriitaista: Brahma, Vishnu ja Shiva nähdään eri toiminnoissa parhaita ilmentymiä yhdestä korkeammasta todellisuudesta. Toisaalta eri lahkoissa yksi näistä voi olla selkeästi ylivertainen.
Devi ja Shakti — jumalattaren voima
Devi tai Shakti tarkoittaa jumalattaren puolta: luovaa, hoivaavaa ja samalla tuhoavaa voimaa. Hindulaisuudessa nähdään usein, että kaikki devi-devat ovat saman muodottoman Parambrahmanin eri ilmenemismuotoja. Hindulaisuudessa devi-devoja pidetään korkeasti kehittyneinä henkisinä olentoina, ja ne esitetään usein ihmismuodossa tai osittain ihmis- ja osittain eläinmuodossa. Joskus ne esitetään myös elottomina olentoina ja kasveina. Tunnettuja muotoja ovat esimerkiksi Durga, Kali, Lakshmi ja Parvati; Shakti-perinteessä Adi Parashakti nähdään usein kaikkein korkeamman jumaluuden muodossa.
Avataarit — jumalan ilmestymiset
Avatareilla (alkuperäiseltä nimeltään avatāra) tarkoitetaan jumalallisen voiman tai henkilön astumista näkyvään maailmaan inkarnaation kautta. Erityisesti Vishnun yhteydessä tunnetaan lukuisia avatareja, joiden tehtävänä on palauttaa dharma ja pelastaa olentoja. Avatareja voi esiintyä ihmisenä, eläimenä tai yhdistelminä; tarkoitus on aina auttaa maailmaa vaikeina aikoina.
Yleisimpänä esimerkkinä mainitaan niin sanottu dashavatara (kymmenen pääavataaria), joihin eri perinteissä luetaan esimerkiksi:
- Matsya (kala)
- Kurma (kilpikonna)
- Varaha (sika)
- Narasimha (puolieläin, puolimies)
- Vamana (kääpiö)
- Parashurama (aseenkäyttäjä)
- Rama (oikeudenmukaisuuden esikuva)
- Krishna (moniulotteinen opettaja ja pelastaja)
- Buddha (joissain traditioissa luetaan Vishnun avatari)
- Kalki (tuleva avatari, joka ilmestyy ajan lopussa)
Lista ja sisältö vaihtelevat perinteen mukaan; esimerkiksi jotkut vaihtoivat Buddha-avataarin sijalle muita hahmoja. Avatareja käsitellään usein pyhissä kertomuksissa, kuten Ramayanassa ja Mahabharatassa, ja niiden tarinat tarjoavat moraalisia ja uskonnollisia opetuksia.
Termit, jumalattaret ja palvonta
Muita yleisiä nimityksiä hindujumalalle ovat esimerkiksi Ishvara, Bhagavan, Bhagvati, Parmeshwara ja Paramatamana; ne korostavat jumaluuden eri puolia mutta viittaavat pitkälti samaan perinteiseen käsitykseen Brahmanista. Keskeisiä jumaluuksia ovat siis Vishnu, Shiva ja Brahma, ja vastaavat pääjumalattaret ovat usein mainitut Lakshmi, Parvati ja Saraswati.
Palvonta tapahtuu monin tavoin: temppelissä tai kotialttarilla tehdään puja-seremonioita, lausutaan rukouksia ja pyhiä nimiä, tarjotaan uhreja (esim. kukkia ja ruokaa) ja juhlitaan festivaaleja, jotka liittyvät tiettyihin jumaluuksiin (esim. Diwali, Navaratri, Holi). Jumalakuvat eli murti-hahmot ovat tärkeitä: ne toimivat välineinä yhteyden luomisessa jumalalliseen, vaikka samalla ymmärretään, että jumaluus itsessään on suurempi kuin kuva.
Yhteenveto
Hindulaisuudessa jumaluus näyttäytyy sekä moninaisuutena että yhtenä kokonaisuutena: samasta korkeimmasta todellisuudesta voi olla monta ilmenemismuotoa, ja eri lahkoissa korostetaan eri muotoja. Hindulaisuudessa ei siis ole yksiselitteistä ”yhden jumalan” käsitettä samalla tavalla kuin monoteistisissa uskonnoissa, vaan usko voi ilmetä muodollisena moninaisuutena, filosofisena monismina tai niiden yhdistelmänä.
Hindu-devat (ylhäältä): Brahma, Saraswati, Lakshmi, Maha Vishnu, Shiva, Durga, Harihara ja Ardhanarishvara.
Korkein Jumala
Shiva on hindulaisuuden korkein jumala. Useimmat hindut palvovat yhtä korkeinta olentoa, vaikkakin eri nimillä. Tämä johtuu siitä, että Intian kansat, joilla on erilaisia kieliä ja kulttuureja, ovat ymmärtäneet yhden ainoan Jumalan omalla, erilaisella tavallaan.
Alueellisilla ja perheiden perinteillä voi olla suuri merkitys valintaan. Historian saatossa on syntynyt neljä tärkeintä hindulaisuskontoa: vaishnavismi, shaktismi, shaivismi ja smartismi.
Vaisnaviiteille Herra Maha Vishnu on korkein Jumala, shaktoille jumalatar Shakti on korkein, shaiviiteille Jumala Shiva on korkein. Smartoille - jotka näkevät kaikki jumaluudet Yhden Jumalan heijastuksina - jumaluuden valinta jää hartaalle.
Useimmat hindut palvovat päivittäisissä hartauksissaan jonkinlaista Jumalan henkilökohtaista puolta, vaikka he uskovat myös abstraktimpaan käsitteeseen korkeimmasta Jumalasta.
He valitsevat yleensä yhden jumalakäsityksen ja harjoittavat omistautumista tälle valitulle muodolle kunnioittaen samalla muiden ihmisten valitsemia ihanteita. Hindulaisuudessa korkeimmalle Jumalalle annetut monet erilaiset nimet kannustavat moniin eri polkuihin, toisin kuin yhden ainoan polun noudattamiseen.
Hindulaisuuden ainutlaatuinen käsitys on, että Jumala ei ole kaukana ja asu kaukaisessa taivaassa, vaan hän on kaikkialle ulottuva ja antaa energiaa koko maailmankaikkeudelle. Hän on myös jokaisen sielun sisällä odottamassa, että hänet löydetään. Hindulaisen hengellisyyden päämäärä on tuntea yksi korkein Jumala tällä intiimillä ja kokemuksellisella tavalla.
Muut jumalat
Hindut uskovat myös moniin jumaliin (devoihin), jotka hoitavat erilaisia tehtäviä, kuten johtajat suuryrityksissä. Näitä ei pidä sekoittaa Korkeimpaan Jumalaan.
Nämä jumaluudet ovat pitkälle kehittyneitä olentoja, joilla on erityisiä tehtäviä ja valtuuksia - aivan kuten taivaalliset henget, yliherrat tai arkkienkelit, jotka ovat mystisiä toimijoita, joita kunnioitetaan muissa uskonnoissa. Kukin uskontokunta palvoo korkeinta Jumalaa ja omia jumalallisia olentojaan.
Devatat (joita kutsutaan myös nimellä Devatās) ovat olennainen osa värikästä hindukulttuuria. Näitä Jumalan eri muotoja esitetään lukemattomissa maalauksissa, patsaissa, seinämaalauksissa ja pyhien kirjoitusten kertomuksissa, joita löytyy temppeleistä, kodeista, yrityksistä ja muista paikoista.
Hindulaisuudessa pyhissä kirjoituksissa suositellaan, että tietyn aineellisen halun tyydyttämiseksi ihminen voi palvoa tiettyä jumaluutta. Esimerkiksi kauppiaat pitävät usein kaupoissaan Lakshmi-patsaita tai -kuvaa.
Bhuvaneswari
Bhuvaneswarin käsite jumalattaresta ylimpänä jumalattarena syntyi historiallisessa uskonnollisessa kirjallisuudessa terminä, jolla määriteltiin Intian naisjumaluuksien voimakas ja vaikutusvaltainen luonne. Kautta historian jumalattaret on kuvattu maailmankaikkeuden äidiksi, jonka voimien kautta maailmankaikkeus luodaan ja tuhotaan. Uskomusten asteittaiset muutokset aikojen kuluessa muokkaavat Bhuvaneswarin käsitettä ja ilmaisevat, miten eri jumalattaret, vaikka persoonallisuudeltaan hyvin erilaiset, kantavat kaikki harteillaan maailmankaikkeuden voimaa.
Kysymyksiä ja vastauksia
Kysymys: Mikä on jumalan tai jumalattaren käsite hindulaisuudessa?
V: Hindulaisuudessa jumalan tai jumalattaren käsite poikkeaa monoteististen uskontojen käsitteestä. Jumalat ovat pikemminkin jäljiteltäviä erinomaisuuden ikoneita kuin absoluuttisia kokonaisuuksia. Ne edustavat ihmisluonteen eri vahvuuksia.
K: Ketkä ovat ne kolme jumalaa, jotka aloittivat luomisen?
V: Kolme jumalaa, jotka hindulaisuudessa aloittivat luomisen, ovat Vishnu, Brahma ja Shiva, jotka tunnetaan myös nimellä Bhagwanit.
K: Mikä on Para Brahman?
V: Para Brahman on hindulaisuudessa korkein jumalallinen voima, ja sitä pidetään ainoana perimmäisenä totuutena. Se on olento, joka on olemassa ja antaa elämän kaikille asioille, joka on muodoton ja johon viitataan eri nimillä, kuten Vishnu tai Narayana, Adi Parashakti/Shakti tai Durga ja Shiva tai Mahadeva hindulaisuuden eri lahkojen keskuudessa.
Kysymys: Ketä kunnioitetaan korkeimpana Paramatmanina Vaishnava-perinteessä?
V: Hindulaisuuden vaisnaviittisessa lahkossa Vishnua kunnioitetaan korkeimpana Paramatmanina.
K: Ketkä ovat hindulaisuuden pääjumalia?
V: Hindulaisuuden pääjumalat ovat Vishnu, Shiva ja Brahma, kun taas Lakshmi, Parvati ja Saraswati ovat pääjumalattaria.
K: Mitä tehtäviä näillä jumalilla on?
V: Hindut uskovat, että Brahma on Luoja, Vishnu on säilyttäjä ja Shiva eli Maheshwaris tuhoaja.
Etsiä