Neuvostoliiton jälkeinen Venäjä: historia 1991–nykypäivään

Neuvostoliiton jälkeinen Venäjä 1991–nykypäivään: politiikan, talouden ja turvallisuuden murrokset, keskeiset johtajat ja tapahtumat, jotka muovasivat nyky-Venäjän.

Neuvostoliiton päättymisen jälkeen Venäjä koki syvän muutoksen poliittisesti, taloudellisesti ja sotilaallisesti. Neuvostoliitosta muodostui Venäjän federaatio, ja monet pitävät tätä federaatiota Neuvostoliiton keskeisenä oikeudenomaisena seuraajana. Samalla Venäjän globaali vaikutusvalta ja entinen laaja poliittinen ja sotilaallinen verkosto pienenivät. Kun kommunismi menetti asemansa, Venäjällä järjestettiin ensimmäiset vaalit uuden järjestelmän puitteissa: kesäkuussa 1991 Boris Jeltsin valittiin Venäjän ensimmäiseksi presidentiksi.

Keskeiset tapahtumat ja käännekohdat 1991–2000

• Elokuu 1991: Neuvostoliiton johto yritti vallankaappausta (kohukeksi), mutta tuloksena oli hallinnon legitimiteetin heikkeneminen ja nopea liike kohti liittovaltion purkamista.
• Joulukuu 1991: Neuvostoliitto lakkasi olemasta, ja useat sen entiset tasavaltiot julistivat itsenäisyytensä.
• 1992–1994: Talouden avautuminen ja nopea markkinamuutos, niin kutsuttu "shokkihoito" ja laaja yksityistäminen. Tämä johti hyperinflaatioon, sosiaaliseen epävakauteen ja rikkaille liikemiehille (oligarkeille) keskittyvään varallisuuteen.
• 1993: Perustuslaillinen kriisi, jolloin presidentti ja parlamentti joutuivat konfliktitilaan. Lopulta uusi perustuslaki (1993) vahvisti presidentin asemaa suhteessa parlamenttiin.
• 1994–1996: Ensimmäinen tšetšenian sota — sisällissodanomainen konflikti, joka aiheutti raskaita menetyksiä ja vakavia ihmisoikeusongelmia.
• 1998: Venäjän talouskriisi ja ruplan devalvaatio, joka heikensi kansalaisten ostovoimaa ja sai hallinnon uudelleenarvioimaan talouspolitiikkaa.

2000-luvun alku: Putinin nousu ja vallan keskittäminen

Vuonna 1999 Vladimir Putin nousi liittovaltion johdolle, ensin pääministeriksi ja pian sen jälkeen presidentiksi. Putin on rakentanut järjestelmää, jossa keskushallinto on vahva ja alueellinen itsehallinto kaventunut. Tärkeimpiä piirteitä ovat:

• Vallan keskittäminen: liittovaltion lait ja määräykset ovat vahvistaneet keskushallinnon valtaa, ja Kremlin vaikutus aluejohtajiin on kasvanut.
• Media ja oppositio: riippumattoman median asema on heikentynyt, keskeisiä uutiskanavia ja suuryrityksiä ovat kontrolloineet hallintoon läheiset tahot. Oppositio on kohdannut rajoituksia, oikeudellisia syytteitä ja ajoittain väkivaltaa.
• Talouden vakaantuminen: 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä Venäjän talous alkoi elpyä osittain öljyn ja maakaasun hintojen nousun ansiosta.

Konfliktit ja kansainväliset suhteet

Neuvostoliiton jälkeinen Venäjä on pyrkinyt säilyttämään vaikutusvaltansa entisissä neuvostotasavalloissa ja laajemmassa kansainvälisessä politiikassa. Tärkeimmät konfliktit ja käännekohdat:

• Toinen tšetšenian sota (1999–2009): pitkään jatkunut ja verinen konflikti, johon liittyi laajoja ihmisoikeusrikkomuksia molemmin puolin.
• 2008: Lyhyt sota Georgian kanssa Etelä-Ossetian ja Abhasian tilanteesta, joka heikensi länsimaiden ja Venäjän suhteita.
• 2014: Krimin liittäminen Venäjään ja aseellinen tuki Itä-Ukrainan separatisteille. Tämä johti laajoihin kansainvälisiin pakotteisiin ja eristäytymiseen länsimaiden silmissä.
• 2022: Täysimittainen hyökkäys Ukrainaan, joka kärjisti kansainvälisen vastakkainasettelun, laukaisi mittavat pakoterintamat ja johti pitkään konfliktitilaan Euroopassa.

Sisäpolitiikka, ihmisoikeudet ja kansalaisyhteiskunta

Venäjän poliittinen linja on 2000-luvulla muuttunut yhä autoritaarisemmaksi. Keskeisiä piirteitä:

• Opposition toimintamahdollisuudet ovat rajalliset: järjestäytyneet mielenosoitukset, riippumaton journalismi ja poliittinen tila ovat kohdanneet rajoituksia ja seuraamuksia.
• Henkisten ja kansalaisoikeuksien tila on palannut monin paikoin tiukempaan valvontaan; esimerkiksi kansalaisyhteiskunnan rahoitusta ja ulkomaista yhteistyötä on säädelty tiukasti.
• Merkittäviä tapauksia, kuten toimittajien ja oppositiojohtajien vainoja ja tapauksia (esim. Aleksei Navalnyi), ovat lisänneet kansainvälistä huolta ihmisoikeustilanteesta.

Talous, energia ja sosiaalinen kehitys

Venäjän talous on pitkälti riippuvainen raaka-aineiden viennistä, erityisesti öljystä ja maakaasusta. Tämä on tuonut sekä tuloja että haavoittuvuutta:

• Öljyn ja kaasun vientitulot ovat mahdollistaneet elintason nousun 2000-luvulla, mutta sama riippuvuus altistaa talouden ulkoisille sokkeille ja hinnanvaihtelulle.
• Pakotteet, investointien väheneminen ja eristäytyminen ovat heikentäneet kehitysnäkymiä ja lisänneet teknologisen riippuvuuden ulkomailta hankitusta osaamisesta.
• Sosiaalinen epätasa-arvo, väestön ikääntyminen ja syntyvyyden lasku ovat pitkän aikavälin haasteita.

Sotilaallinen uudistuminen ja geopoliittinen suunta

Venäjä on panostanut asevoimiensa modernisointiin ja interventio-osaamiseen 2000-luvulla. Samalla se on pyrkinyt palauttamaan vaikutusvaltaansa lähialueilla ja näyttämään kyvykkyyttään kansainvälisellä näyttämöllä. Uudet asejärjestelmät ja operaatiokokemukset ovat vaikuttaneet Venäjän sotilaalliseen profiiliin.

Yhteenveto ja nykytilan piirteet

Neuvostoliiton jälkeinen Venäjä on kokenut syvän muodonmuutoksen: demokratian alkuvuosien epävarmuudesta on menty kohti vahvempaa keskushallintoa, jossa taloudellinen valta ja poliittinen kontrolli ovat tiiviisti yhteydessä. Talouden rakenteet, demografiset haasteet, ihmisoikeustilanne ja kansainväliset suhteet muovaavat maan tulevaisuutta. Venäjä on edelleen suurvalta sotilaallisesti ja luonnonvarojen vuoksi, mutta sen asema kansainvälisessä järjestelmässä on muuttunut — erityisesti vuoden 2014 jälkeen ja laajemminkin vuoden 2022 jälkeen tapahtuneiden konfliktien ja niiden seurausten myötä.

Mitä seurata tulevaisuudessa

• Poliittinen kehitys: vallan periytyminen, hallinnon sisäiset muutokset ja oppositiotoiminnan tila.
• Talous: riippuvuuden vähentäminen energiaviennistä, investointien ja teknologian saatavuus sekä pakotteiden vaikutukset.
• Kansainväliset suhteet: suhde Eurooppaan, Yhdysvaltoihin, Kiinaan ja entisiin Neuvostotasavaltoihin.
• Yhteiskunnallinen vakaus: väestökehitys, elintaso ja kansalaisten reaktiot poliittisiin ja taloudellisiin paineisiin.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mitä muutoksia Venäjä koki Neuvostoliiton päättymisen jälkeen?

K: Mitä Neuvostoliitosta tuli sen päättymisen jälkeen?

K: Miten Venäjän federaatiota pidetään verrattuna Neuvostoliittoon?

K: Mitä Neuvostoliiton jälkeiseltä Venäjältä puuttui?

K: Mitä hyötyä kommunismin kuolemasta Venäjällä oli?

K: Kuka oli Venäjän ensimmäinen presidentti?

K: Milloin Boris Jeltsin valittiin Venäjän ensimmäiseksi presidentiksi?

Hae kirjaimella