Ingólfr Arnarson — Reykjavík ja Islannin ensimmäinen vakituinen uudisasukas
Ingólfr Arnarson — Reykjavíkin perustaja: tarina Islannin ensimmäisestä vakinaisesta uudisasukkaasta, Landnámabókista ja 874-luvun legendasta.
Ingólfr Arnarson (islanniksi Ingólfur Arnarson) ja hänen vaimonsa Hallveig Frodesdatter esitellään perinteen mukaan Islannin ensimmäisinä pysyvinä pohjoismaisina uudisasukkaina. Usein mainittu perustamisvuosi on 874, jolloin heidän kerrotaan perustaneen Reykjavikin. Reykjavík tarkoittaa kirjaimellisesti "savun lahtea" (isl. Reykjavík) — nimi liittyy alueen kuumiin lähteisiin ja höyryihin, jotka muinaiset asukkaat huomasivat.
Legendaarinen saapuminen
Landnámabókin kertomuksen mukaan Ingólfr lähti nyky-Norjasta sen jälkeen, kun hän oli sotkeutunut verikostoon — verikostot ja maanpaot olivat yleinen syy viikinkien muuttoliikkeille. Tarinan mukaan hän heitti mukanansa olleet korkeat istuinpylväät (öndvegissúlur) yli laidan ja päätti asettua siihen kohtaan, missä jumalat saattaisivat tuoda pylväät maihin. Kaksi hänen orjaansa etsi rannikkoa useiden vuosien ajan, kunnes pylväät löydettiin pienestä lahdelta, josta myöhemmin muodostui Reykjavík.
Samassa lähteessä kerrotaan myös Ingólfrin velipuolesta Hjörleifr Hróðmarssonista, joka murhattiin irlantilaisten orjiensa toimesta huonon kohtelun seurauksena. Ingólfr ajoitti murhaajat ja surmasi heidät Vestmannaeyjarissa. Saarten nimi viittaa tapahtumaan: norjalaiset kutsuivat irlantilaisia "vestmenn" (länsimiehet), mistä nimi muodostui.
Lähteet ja historiallisuus
Pääasialliset kertomukset Ingólfrista ja Islannin asutuksesta tulevat keskiaikaisista lähteistä, erityisesti Landnámabókista ja historioitsija Ari Þorgilssonin teksteistä. Ari väitti, että Ingólfr oli Islannin ensimmäinen pohjoismainen uudisasukas, mutta hän itsekin huomautti, että saarella oli jo ennen pohjoismaisten tuloa asunut Irlannin munkkeja ja erakkoja (ns. papar). Näiden irlantilaisten läsnäolosta kertovat myös muut keskiaikaiset lähteet ja joihinkin paikkoihin liittyvät todisteet, mutta perinteen ja arkeologian välillä on eroja.
Perinteen mukainen vuosiluku 874 on usein siteerattu, mutta nykytutkimus korostaa, että tarkat päivämäärät ovat epävarmoja. Arkeologiset löydöt tukevat kuitenkin sitä, että pysyvä pohjoismainen asutus Islannissa alkoi myöhäisellä 800‑luvulla ja 900‑luvun alkupuolella. Myöhemmin, perinteen mukaan Ingólfrin poika Þorsteinn (Torsteinn, Þorsteinn Ingólfsson) liittyi maan järjestelyyn ja hänen yhteyksiinsä liitetään myös Islannin varhaisen oikeudellisen ja poliittisen elämän kehittyminen — myöhemmin muodostui niin kutsuttu Althing, joka vakiintui koko yhteisön kokoontumispaikaksi.
Perintö
Ingólfr Arnarsonin hahmo on merkittävä osa islantilaista perustamiskertomusta: hänestä on tullut symboli Reykjavíkin ja laajemmin Islannin asutuksen alkujuurista. Vaikka monet kohdat kertomuksissa ovat legendaarisia ja osin epävarmoja, Ingólfrin tarina kuvaa yleisesti viikinkiajan muuttoliikettä ja uuden kodin etsimistä Pohjois-Atlantilla. Reykjavíkista kasvoi myöhemmin Islannin pääkaupunki ja maan väestö- ja hallinnollinen keskus, ja kertomus alueen varhaisesta asutuksesta on osa sen kulttuuriperintöä.
Huom. Monet yksityiskohdat Ingólfrin elämästä ja tarkat päivämäärät perustuvat keskiaikaisiin lähteisiin ja perinteeseen; moderni tutkimus käyttää myös arkeologisia todisteita ja vertailee eri kertomuksia ymmärtääkseen, miten Islannin asutus todellisuudessa eteni.
Johan Peter Raadsigin maalaus Ingólfr Arnarsonista (1850).
Kysymyksiä ja vastauksia
Kysymys: Keitä ovat Ingólfr Arnarson ja Hallveig Frodesdatter?
V: Ingólfr Arnarsonin ja Hallveig Frodesdatterin sanotaan yleisesti olleen Islannin ensimmäiset pysyvät pohjoismaiset uudisasukkaat. Heidän katsotaan perinteisesti perustaneen Reykjavikin vuonna 874.
K: Mikä on Landnámabók?
V: Landnámabók on kirja, jossa kuvataan pohjoismaalaisten Islantiin tekemää asutusta. Siinä väitetään, että Arnarson lähti nykyisestä Norjasta jouduttuaan verikostoon, rakensi talonsa nykyiseen Reykjavíkiin ja antoi sille myös nimen.
K: Keitä olivat Garðar Svavarsson, Flóki Vilgerðarson ja muut?
V: Garðar Svavarsson, Flóki Vilgerðarson ja muut olivat merimiehiä, jotka löysivät saaren purjehtiessaan Atlantilla. Perimätiedon mukaan Ingolfr Arnarson asettui saarelle saapuessaan Islantiin.
Kysymys: Mitä tapahtui Hjörleifr Hróðmarssonille?
V: Hjörleifr Hróðmarsson oli Ingolfin velipuoli, joka purjehti hänen kanssaan Islantiin. Irlantilaiset orjansa murhasivat hänet, koska hän kohteli heitä huonosti, joten Ingolf ajoi heidät takaa ja tappoi heidät Vestmannaeyjarissa (Westmansaaret). Tämä tapahtuma antoi saarille nimensä - vestmenn (länsimiehet) oli nimitys, jota norjalaiset käyttivät tuohon aikaan joskus irlantilaisista.
K: Mitä Ingolfille tapahtui asutuksen jälkeen?
V: Lounais-Islantiin asettumisen jälkeen ei tiedetä mitään siitä, mitä hänelle tapahtui sen jälkeen. Hänen poikansa Torsteinin (Þorsteinn Ingólfsson) sanotaan perustaneen Islannin ensimmäisen parlamentin, joka myöhemmin tunnettiin nimellä Althingi.
Kysymys: Kuka väitti, että Arnarson oli Islannin ensimmäinen pohjoismainen uudisasukas?
V: Keskiajan historioitsija Ari Þorgilsson väitti, että Arnarson oli Islannin ensimmäinen pohjoismainen uudisasukas, mutta myönsi, että Irlannin munkit ja erakot asuivat siellä ennen Arnarsonia.
K: Miten he päättivät, mihin he asettuisivat, kun maa tuli näköpiiriin?
V: Kun maa tuli näkyviin heidän Atlantin valtameren ylittävällä matkallaan, Ingolf heitti korkeat istuinpylväänsä yli laidan ja lupasi asettua sinne, minne jumalat päättivät heidät rantauttaa. Kaksi hänen orjaansa etsi rannikoita kolmen vuoden ajan, kunnes löysivät pilarit pienestä lahdesta, josta lopulta tuli Reykjavikin kaupunki.
Etsiä