Vestmannaeyjar: Islannin Heimaey, saaristo ja 1973 Eldfell-purkaus
Tutustu Vestmannaeyjariin, Heimaeyhin ja Islannin saaristoon: idylli, 1973 Eldfellin dramaattinen purkaus, evakuointi ja laavan pysäyttäminen.
Vestmannaeyjar (joskus myös Westmansaaret) on kaupunki ja saaristo Islannin etelärannikolla.
Suurimmalla saarella, Heimaeylla, on noin 4 100 asukasta. Muut saaret ovat pääosin asumattomia; tunnetuin näistä on Surtsey, joka syntyi laavasta vuosina 1963–1967 ja on nykyisin suojeltu luonnonsuojelualue sekä UNESCOn luonnonperintökohde.
Maantiede ja elinkeinot
Vestmannaeyjar koostuu noin 15 saaresta ja luodosta. Saaret ovat vulkaanista alkuperää, ja alue on yksi Islannin aktiivisimmista tuliperäisistä seuduista. Saariston ilmasto on merellinen: talvet ovat leutoja ja kesät viileitä, mutta sää voi vaihtua nopeasti.
Alueen talous perustuu pitkälti kalastukseen ja siihen liittyvään teollisuuteen: kalankäsittely, säilyketeollisuus ja merikuljetukset ovat tärkeitä. Matkailu on kasvanut viime vuosikymmeninä; saaret tunnetaan rikkaasta lintueläimistöstään (erityisesti lunnit eli puffinit), maisemistaan ja tulivuorihistoriastaan.
1973: Eldfellin purkaus ja evakuointi
Kaupunki evakuoitiin nopeasti vuonna 1973, kun tulivuori Eldfell puhkesi Heimaeyn kylän läheisyydessä. Purkaus alkoi 23. tammikuuta 1973 ja aiheutti laajaa tuhoa: noin viidesosa kaupungista tuhoutui tai peittyi laavaan ja tuhkakerroksiin. Suurin osa asukkaista sai evakuoitua turvallisesti manner-Islantiin, ja vakavasta tilanteesta huolimatta ihmishenkiä menetettiin vähän.
Laavavirran pysäyttämiseksi tehtiin poikkeuksellinen torjuntatyö: merivettä pumpattiin laavavirran päälle jäähdyttämään ja hidastamaan sitä. Toimenpide oli mittakaavaltaan suuri – arviolta noin 6,8 miljardia litraa (mainituissa lähteissä myös noin 1,5 miljardia gallonaa) merivettä käytettiin jäähdytykseen. Työ onnistui osittain, ja sen ansiosta Heimaeyn satama saatiin pelastettua ja sen toimintakyky säilyi tuleville vuosille.
Eldfellin purkauksen seurauksena syntyi uutta maata ja maisema muuttui pysyvästi. Purkauksen tapahtumia, ihmisten evakuointia ja jälleenrakennusta käsitellään laajasti paikallisissa museoissa, esimerkiksi Eldheimar-museossa, jossa on esillä asukkaiden tarinoita ja tulivuoren vaikutuksia.
Luonto ja kulttuuri
Vestmannaeyjar on tunnettu runsaasta linnustostaan; lunnit ja muut merilinnut pesivät saarilla suurissa parvissa. Surtseyn kaltaiset uudet saaret tarjoavat tutkijoille ainutlaatuisia mahdollisuuksia seurata ekologisen kolonisaation alkuvaiheita. Alueella on myös rikas meriluonto ja mahdollisuuksia kalastukseen, veneretkiin ja lintujen tarkkailuun.
Kulttuurielämään kuuluu vuosittainen kansanjuhla Þjóðhátíð, joka kerää väkeä Heimaeylle joka elokuun viikonloppu. Tapahtuma on tärkeä osa paikallista identiteettiä ja houkuttelee myös matkailijoita.
Liikkuminen ja matkailu
Heimaeylle pääsee säännöllisillä lauttoilla ja lyhyillä kotimaanlennoilla. Saaren kävelyreitit, tulivuorimuodostelmat, museot ja lintujen katselupaikat tekevät siitä suositun kohteen päiväretkillä ja pidemmillä vierailuilla. Saarella on perusrakenteet matkailijoille: majoitus, ruokapaikkoja ja opaspalveluja retkille.
Nykytila
Vaikka suurin osa saarista on asumattomia, Heimaeyn kylä toimii aktiivisena yhteisönä, jossa kalastus ja sen jalostus ovat edelleen talouden kulmakiviä. Tulivuorten läheisyys näkyy arjessa ja vetää puoleensa tutkijoita ja matkailijoita, jotka haluavat kokea Islannin erityisen tulivuoriperäisen maiseman ja oppia Eldfellin tarinasta.
Heimaklettur nähtynä Stakkagerðistúnista (julkinen puisto).
Historia ja nimi
Saaret on nimetty norjalaisten vangiksi joutuneiden gaelilaisten orjien mukaan. Orjista käytettiin vanhan norjan kielen sanaa Vestmenn (joka tarkoittaa Westmeniä), joka on säilynyt islannin kielessä.
Kun Ingólfr Arnarson oli saapunut Islantiin, gaelilaiset orjat murhasivat hänen veljensä Hjörleifr Hróðmarssonin. Vastauksena hän jäljitti orjat saarille ja murhasi heidät kaikki, mistä nimi Vestmannaeyjar (länsimiesten saaret) juontuu.
Pohjoisafrikkalaiset merirosvot valtasivat saaret 16. heinäkuuta 1627 ja pysyivät siellä 19. heinäkuuta asti. Ne olivat ottomaanien hallinnassa. Merirosvot kaappasivat saarilta 234 ihmistä ja veivät heidät 27 päivän matkalle Algeriin, jossa suurin osa heistä vietti elämänsä orjuudessa. Yksi vangeista, ministeri Ólafur Egilsson, palasi saarille vuonna 1628 ja kirjoitti kokemuksistaan kirjan. Vuonna 1636 maksettiin lunnaat 34 vangista, ja useimmat heistä palasivat Islantiin. Tämän jälkeen Helgafell-tulivuorelle rakennettiin linnoitus, joka vartioi laivoja.
Vuosisatojen ajan saarilla asuneet ihmiset elivät kalastamalla ja syömällä lintuja ja niiden munia. 1800-luvun lopulla saarelaisten elämäntapa parani huomattavasti. Vuonna 1904 hankittiin ensimmäinen moottorivene, ja pian sen jälkeen tuli lisää. Vuoteen 1930 mennessä väkiluku oli noussut vuoden 1900 600:sta 3 470:ään. Saaret ovat sittemmin olleet tunnettuja kalastuksen ja merenjalostuksen suurena kehittäjänä.
Vuonna 2000 Norjan hallitus lahjoitti Islannille Heimaeyn änkyräkirkon. Tällä juhlistettiin Islannin tuhat vuotta aiemmin tapahtunutta kääntymistä kristinuskoon.
Ólafur Egilssonin kirjan kansi.
Maantiede
Vestmannaeyjarin saaristo on geologisesti nuori. Ne ovat muodostuneet viimeisten 10 000-12 000 vuoden aikana tapahtuneista purkauksista. Tuliperäinen järjestelmä koostuu 70-80 tulivuoresta.
Saaret
- Heimaey (13,4 neliökilometriä; 5,2 sq mi)
- Surtsey (1,4 neliökilometriä; 350 hehtaaria).
- Elliðaey (0,45 neliökilometriä; 110 hehtaaria).
- Bjarnarey (0,32 neliökilometriä; 79 hehtaaria)
- Álsey (0,25 neliökilometriä; 62 hehtaaria)
- Suðurey (0,20 neliökilometriä; 49 eekkeriä).
- Brandur (0,1 neliökilometriä; 25 eekkeriä)
- Hellisey (0,1 neliökilometriä; 25 hehtaaria)
- Súlnasker (0,03 neliökilometriä; 7 hehtaaria)
- Geldungur (0,02 neliökilometriä; 5 eekkeriä)
- Geirfuglasker (Vestmannaeyjar) (0,02 neliökilometriä; 5 eekkeriä).
- Hani-, Hæna-, Hrauney- ja Grasleysa-saaria kutsutaan Smáeyjariksi (pienet saaret).
Yhteensä: 16,3 neliökilometriä (6,3 sq mi).
Saaria on yhteensä 15, ja siellä on noin 30 kalliopylvästä ja luhtia. Kaikki saaret ovat muodostuneet vedenalaisista purkauksista, ja ne koostuvat palagoniittituffista ja laavasta. Vanhin saari on Heimaey ("kotisaari"). Basalttipylväitä on nähtävissä monin paikoin, samoin kuin pehmeän kiven eroosion aiheuttamia poukamia.
Eldfellin purkaus aiheutti Heimaeyn kasvamisen noin 2,1 neliökilometrillä. Vestmannaeyjarin korkein kohta on noin 900 jalan korkeudessa Heimaeyn saarella.
Suðureyn, Helliseyn, Súlnaskerin ja Geldungurin saaret.
Smáeyjarin saaret.
Biodiversiteetti
Vestmannaeyjarissa on vähän lunta, mutta paljon sadetta. Tämän vuoksi muuttolintuja nähdään usein keväällä ja ne lähtevät syksyllä. Vestmannaeyjarissa voi tavata kaikkia Islannin merilintuja: luhtalintuja, kyhmyjoutsenia, tiiroja, islanninlokkeja ja töyhtöhyyppiä. Tylli on Vestmannaeyjarin tunnus, ja sitä voi nähdä kaikkialla saarella.
Saarella on noin 150 kasvilajia ja 80 hyönteislajia. Saarta ympäröivillä vesillä on Pohjois-Atlantin rikkaimpia kalastusalueita. Islannin kahta tärkeintä kaupallisesti käytettyä kalaa, turskaa ja koljaa, esiintyy runsaasti saaren lähellä. Muita kalalajeja saarten lähistöllä ovat muun muassa kampelakalat, silakka, villakuore, hummeri ja meriahven. Myös hylkeitä, pieniä valaslajeja ja muita merieläimiä esiintyy runsaasti saarten ympäristössä.
Tyhmyri.
Ilmasto
Saaret saavat paljon sadetta leveysasteeseensa nähden. Vestmannaeyjarilla on Köppenin ilmastoluokituksen mukaan tundrailmasto (joka rajoittuu läheisesti subpolaariseen valtameri-ilmastoon). Saarilla tuulee paljon. Suurin Islannissa mitattu tuulennopeus (61 metriä sekunnissa; 140 mph) mitattiin Heimaeyn saaren eteläisessä pisteessä. Saarella on kuitenkin Islannin korkein vuotuinen lämpötila.
| Vestmannaeyjarin ilmastotiedot | |||||||||||||
| Kuukausi | Jan | Helmikuu | Mar | Apr | Toukokuu | Jun | Heinäkuu | Elokuu | Sep | Lokakuu | Marraskuu | Joulukuu | Vuosi |
| Keskimääräinen korkein lämpötila °C (°F) | 3.4 | 3.9 | 3.8 | 5.5 | 8.0 | 10.0 | 11.7 | 11.6 | 9.2 | 6.8 | 4.4 | 3.6 | 6.8 |
| Päivän keskiarvo °C (°F) | 1.3 | 2.0 | 1.7 | 3.4 | 5.8 | 8.0 | 9.6 | 9.6 | 7.4 | 5.0 | 2.4 | 1.4 | 4.8 |
| Keskimääräinen alin lämpötila °C (°F) | -0.6 | 0.1 | -0.2 | 1.6 | 4.2 | 6.6 | 8.1 | 8.2 | 5.9 | 3.5 | 0.5 | -0.6 | 3.1 |
| Keskimääräinen sademäärä mm (tuumaa) | 158.2 | 139.1 | 141.4 | 116.5 | 105.4 | 102.2 | 94.9 | 140.3 | 131.2 | 161.5 | 154.1 | 143.5 | 1,390 |
| Keskimääräinen sademäärä päivinä (≥ 1.0mm) | 18.2 | 16.7 | 17.0 | 15.5 | 13.5 | 14.1 | 13.2 | 14.4 | 15.7 | 18.5 | 15.5 | 17.7 | 190 |
| Lähde: Hong Kong Observatory | |||||||||||||
Aiheeseen liittyvät sivut
- Luettelo Islannin joista
- Islannin vulkanologia
Etsiä