Alþingi: Islannin parlamentti ja maailman vanhin lainsäädäntöelin

Alþingi — Islannin parlamentti ja maailman vanhin yhä toimiva lainsäädäntöelin, perustettu 930 Thingvellirissä. Tutustu sen historiaan, rooliin ja vaalijärjestelmään.

Althing (islanniksi Alþingi
) on Islannin kansallinen parlamentti. Se on maailman vanhin yhä olemassa oleva lainsäädäntöelin. Althing perustettiin vuonna 930 Thingvellirissä (Þingvellir, "kokoontumiskentät"), joka sijaitsee lähes 45 kilometriä Islannin pääkaupungista Reykjavikista itään. Alkujaan Althing oli sekä kokoontumis- että oikeudellinen elin: siellä luettiin ääneen lait, ratkaistiin riitoja ja vahvistettiin yhteisiä päätöksiä. Þingvellirin Lögberg eli "lainkallio" toimi perinteisessä roolissa paikasta, jossa säädettiin ja julistettiin lait.

Historia lyhyesti

Althing toimi katkeamattomana kansankokouksena useiden vuosisatojen ajan, kunnes se lakkautettiin vuoden 1800 aikana Tanskan vallan alla. Se perustettiin uudelleen vuonna 1845 neuvollisena kokoonpanona Reykjavíkissa, ja vähitellen sen valta laajeni: Islanti sai itsehallintoa 1904 ja täyden itsenäisyyden vuonna 1944. Vuosina 1874–1991 Althingilla oli kahden kamarinen järjestelmä, mutta vuoden 1991 perustuslakiuudistuksessa siitä tuli yksikamarinen parlamentti (yksi eduskunta), kuten nykyään.

Toimipaikka ja symboliikka

Althingin nykyinen pysyvä rakennus, Alþingishúsið, sijaitsee Reykjavíkissa Austurvöllur-aukiolla ja valmistui 1881. Þingvellir on edelleen tärkeä historiallinen ja symbolinen paikka: se on UNESCO:n maailmanperintökohde ja siellä järjestetään yhä juhlatilaisuuksia ja muistotapahtumia, jotka liittyvät maan historiaan ja demokratiaan.

Rakenne ja vaalit

Islanti on jaettu kuuteen vaalipiiriin. Althingissa on yhteensä 63 kansanedustajaa (Alþingismenn), jotka valitaan nelivuotiskausiksi suhteellisella vaalitavalla. Paikkojen jako toimii kahdella tasolla: paikallisiin vaalipiirien paikkoihin (54 paikkaa) ja kansallisiin tasauspaikkoihin (9 paikkaa), joiden tarkoitus on varmistaa vaalituloksen suhteellisuus koko maassa. Tasauspaikkoja käytetään korjaamaan eroja sen mukaan, kuinka paljon kukin puolue sai ääniä koko maassa. Perinteisesti vaaleissa merkittävä rooli on myös puolueiden ehdokaslistoilla ja äänimäärillä. Kansallinen äänikynnys tasauspaikkojen saamiselle on 5 prosenttia.

Edustajien tehtävät ja lainsäädäntöprosessi

Althingin tärkeimpiä tehtäviä ovat lakien säätäminen, valtiontalouden hyväksyminen (budjetti) sekä hallituksen valvonta. Lainsäädäntöehdotuksia voivat nostaa hallitusministerit ja yksittäiset kansanedustajat; useimmat suuret lakialoitteet tulevat hallitukselta. Lakiesitys käsitellään yleensä valiokuntojen läpi, ja se käy läpi useamman käsittelykierroksen (lukemisen/äänestyksen) ennen lopullista hyväksymistä. Hyväksytyt lait allekirjoittaa presidentti, joka voi tietyissä tilanteissa palauttaa lain kansanäänestykseen tai käyttää vastaehdotuksen kaltaista oikeutta — käytännössä presidentin veto on harvinainen.

Valvonta ja valiokunnat

Althingissa toimii useita pysyviä valiokuntia (esimerkiksi talous-, oikeus- ja ulkoasiavaliokunnat), jotka perehtyvät lakiehdotuksiin ja valvovat hallituksen toimia omilla toimialoillaan. Lisäksi parlamentti voi asettaa tutkintavaliokuntia ja erityisryhmiä käsittelemään yksityiskohtaisia asioita.

Demokratia ja kansalaisyhteys

Althing on keskeinen osa Islannin poliittista järjestelmää ja kansallista identiteettiä. Vaikka parlamentin rakenne ja toimintatavat ovat ajan saatossa muuttuneet, sen historiallinen jatkuvuus ja avoin päätöksenteko tekevät siitä tärkeän symbolin islannilaiselle demokratialle. Äänioikeutta käyttää tavallisesti 18 vuotta täyttänyt kansalainen.

Yhteenvetona: Althing on sekä Islannin kansallinen parlamentti että yksi maailman vanhimmista parlamentaarisista instituutioista. Sen funktiot ulottuvat lakien säätämisestä hallinnon valvontaan, ja sen historia yhdistää modernin demokratian ikivanhoihin perinteisiin.

Historia

Althing perustettiin noin vuonna 930, noin 60 vuotta sen jälkeen, kun ihmiset saapuivat Islannin saarelle. Se alkoi maan vaikutusvaltaisimpien johtajien kokouksena. He kokoontuivat säätämään lakeja ja päättämään oikeusasioista. Kaikki vapaat miehet saattoivat osallistua kokouksiin, jotka olivat yleensä vuoden tärkein yhteiskunnallinen tapahtuma. Kokouspaikan keskipisteenä oli lögberg (lakikallio), kallio, jossa kokouksen puhuja istui. Hänen tehtävänään oli lausua lait ja päätökset ääneen kansalle.

Althingin tärkein ryhmä oli lögrétta. Se koostui maan 36 piirijohtajasta, yhdeksästä muusta jäsenestä ja puhemiehestä. Tämä ryhmä laati lait ja ratkaisi oikeusriidat.

Kuninkaallinen aika

Norjan kanssa vuonna 1264 tapahtuneen liiton jälkeen puhujan korvasi kaksi Norjan kuninkaan nimittämää lögmenn-nimistä hallintovirkamiestä. Lögrétta jakoi lainsäädäntövallan kuninkaan kanssa. Althingin hyväksymät lait oli hyväksyttävä kuninkaalla, ja jos kuningas antoi lain, se oli hyväksyttävä Althingissa.

1300-luvulla Norjan ja Tanskan monarkiat yhdistyivät, ja Islantia hallittiin Kööpenhaminasta käsin. Tästä tuli absoluuttinen monarkia, ja Althing luopui oikeudesta säätää lakeja Islannille. Se toimi ainoastaan tuomioistuimena kesäkuuhun 1800 asti, jolloin kuningas hajotti sen kokonaan. Sen korvasi Reykjavikissa kokoontunut kolmen tuomarin korkein oikeus.

Perustuslaillinen kausi

Heinäkuussa 1843 kuningas sanoi, että Althing voitaisiin perustaa uudelleen. Vaalit pidettiin seuraavana vuonna, ja uusi parlamentti kokoontui ensimmäisen kerran 1. heinäkuuta 1845. Perustuslaki luotiin vuonna 1874. Se antoi Althingille yhteisen lainsäädäntövallan kruunun kanssa vain Islantia koskevissa asioissa. Se lisäsi Althingin jäsenten määrän 36:een: 30 heistä valittiin vaaleilla ja loput kuusi nimitti kuningas.

Islanti sai itsehallinnon lokakuussa 1903. Joulukuussa 1918 Islanti liitettiin henkilökohtaiseen liittoon Tanskan kuninkaan kanssa. Se asetettiin siten, että 25 vuoden kuluttua maa saattoi päättää erota liitosta. Althingille annettiin rajoittamaton lainsäädäntövalta. Kuninkaalla ei enää ollut maassa lainsäätämisvaltaa. Althingin jäsenmäärä nostettiin 42:een vuonna 1920 ja 52:een vuonna 1942.

Naiset saivat äänioikeuden vuonna 1915. Ensimmäinen naispuolinen parlamentin jäsen valittiin vuonna 1922.

Nykyaika

Kun Saksa miehitti Tanskan 9. huhtikuuta 1940, sen liitto Islannin kanssa ei ollut enää voimassa. Seuraavana päivänä Althing antoi Islannin hallitukselle toimeenpanovallan. Se teki pääministeristä valtionpäämiehen. Vuotta myöhemmin Althing nimitti regentin edustamaan kuningasta. Tämä virka jatkui vuoteen 1944 asti, jolloin henkilökohtainen liitto Tanskan kuninkaan kanssa päättyi. Nykyinen Islannin tasavalta perustettiin Thingvellirissä 17. kesäkuuta 1944 pidetyssä Althingin istunnossa.

Taiteilijan kuva lögbergistä (lakikallio) Thingvellirissä.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä on althing?

K: Milloin Althing perustettiin?

K: Missä Althing perustettiin?

K: Mikä on Althingin perustamisen merkitys Islannin historiassa?

K: Kuinka moneen vaalipiiriin Islanti on jaettu?

K: Kuinka monta jäsentä valitaan kustakin vaalipiiristä?

K: Miten muut yhdeksän paikkaa Althingissa jaetaan?

Hae kirjaimella