Istanbulin pogromi 1955: hyökkäys kreikkalaisvähemmistön kimppuun

Istanbulin 1955 pogromi: perusteellinen katsaus iskuun, väkivaltaan, tuhoihin ja kreikkalaisvähemmistön pakkosiirtoon — taustat, seuraukset ja taloudelliset arvionit.

Tausta

Istanbulin pogromi tapahtui 6.–7. syyskuuta 1955 ja kohdistui ensisijaisesti kaupungin kreikkalaisvähemmistöä vastaan. Tapahtumaa edelsi jännitteitä, jotka liittyivät muun muassa Kyproksen asemaan ja kreikkalais-turkkilaisiin jännitteisiin sekä kotimaan poliittiseen tilanteeseen. Pogromin laukaisevana tekijänä esitettiin uutinen raketista tai pommi-iskusta Mustafa Kemal Atatürkin syntymäkodin läheisyydessä Salonikissa; myöhemmin on osoitettu, että tätä uutista käytettiin provokaationa ja että iskuun liittyvät järjestelyt olivat osin järjestelmällisiä, mutta yksityiskohdista ja vastuista on eriäviä arvioita.

Tapahtumat 6.–7. syyskuuta 1955

Turkkilainen väkijoukko, josta suuri osa oli tuotu kaupunkiin etukäteen kuorma-autoilla, ryhtyi väkivaltaisuuksiin yhdeksän tunnin ajan. Hyökkäykset olivat suunnitelmallisen näennäisen kansannousun muotoisia: joukko kiersi katuja, rikkoen ikkunoita, sytyttäen tulipaloja ja ryöstäen yrityksiä. Useiden selvitysten mukaan paikalliset viranomaiset eivät puuttuneet tapahtumiin tehokkaasti, ja poliisin sekä palokunnan viivästynyt toiminta lisäsi vahinkoja.

Uhrien ja vahinkojen laajuus

Vaikka pogromin johtajat eivät nimenomaisesti kehottaneet tappamaan kreikkalaisia, seuraukset olivat vakavat: 13–16 kreikkalaista (mukaan lukien kaksi ortodoksista pappia) ja ainakin yksi armenialainen kuoli pogromin aikana tai sen jälkeen pahoinpitelyn ja tuhopolton seurauksena. Kolmekymmentäkaksi kreikkalaista haavoittui vakavasti. Lisäksi kymmeniä kreikkalaisia naisia raiskattiin, ja väkijoukko ympärileikkasi väkisin useita miehiä.

Materiaalinen tuho oli laaja: 4 348 kreikkalaisomisteista yritystä, 110 hotellia, 27 apteekkia, 23 koulua, 21 tehdasta, 73 kirkkoa ja yli tuhat kreikkalaisomisteista kotia vaurioitui tai tuhoutui pahoin. Arviot taloudellisista vahingoista vaihtelevat: Turkin hallituksen arvio on 24,8 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria, brittidiplomaatin arvio 100 miljoonaa Englannin puntaa (noin 200 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria), Kirkkojen maailmanneuvoston arvio 150 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria ja Kreikan hallituksen arvio 500 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria.

Syyt ja vastuukysymykset

Pogromin syntyyn vaikuttivat sekä kotimaiset poliittiset tekijät että alueelliset kiistat, erityisesti Kyproksen kysymys ja enosis-liike (Kyproksen yhdistäminen Kreikkaan). Useiden historioitsijoiden ja tutkijoiden mukaan tapahtumaa käytettiin poliittisena keinona lisätä painetta kreikkalaisyhteisöä kohtaan ja vahvistaa nationalistista retoriikkaa. Joidenkin piirien mukaan Turkin hallitus tai osia sen viranomaisista saattoivat olla osallisina tai jättivät väkivallan tapahtua tahallaan. Tähän liittyy myös väitteitä järjestetystä provokaatiosta, esimerkiksi Salonikin iskusta kertoneen tiedon manipuloinnista.

Seuraukset

Pogromi kiihdytti huomattavasti etnisten kreikkalaisten maastamuuttoa Istanbulin alueelta. Yhteisön koko pieneni dramaattisesti: vuonna 1924 kreikkalaisvähemmistön määrä oli noin 200 000, mutta vuonna 2006 jäljellä oli vain noin 2 500 henkilöä. Tapahtuma syvensi epäluottamusta Turkin ja Kreikan välillä ja vaikutti puolestaan Kyproksen tilanteeseen ja kansainvälisiin suhteisiin alueella.

Kansainvälinen reaktio ja oikeudellinen jälkihoito

Tilannetta seurasi laaja kansainvälinen paheksunta. Kirkkojen maailmanneuvosto dokumentoi vahinkoja ja toi esiin ihmisoikeusongelmia. Vuoden 1960 sotilasvallankaappauksen jälkeen Turkin poliittisessa elämässä alkoi oikeudellinen ja poliittinen selvittely eri kysymyksistä; useita demokraattisen puolueen johtajia tuomittiin eri syytteistä, ja keskustelua pogromin vastuista käytiin osana laajempaa poliittista arviointia. Silti monet yksittäiset vastuukysymykset ja järjestelmällisen suunnittelun laajuus ovat edelleen historioitsijoiden ja tutkijoiden väittelyn kohteena.

Menneisyyden muistaminen

Istanbulin pogromin muistelu on herkkä teema sekä Turkin sisäpolitiikassa että kreikkalais-turkkilaisissa suhteissa. Tapahtuma on monille merkki vähemmistöjen haavoittuvuudesta ja kansallismielisyyden ajoittain väkivaltaisista seurauksista. Se on myös esimerkki siitä, miten valeuutiset ja provokaatiot voivat nopeasti eskaloida yhteiskunnallisiin traagisiin tapahtumiin.

Huom. Artikkelissa kuvataan 1955 tapahtuneita väkivaltaisuuksia perustuen useisiin lähteisiin. Joistakin vastuukysymyksistä ja yksityiskohdista on eriäviä näkemyksiä, ja tutkimus aiheesta jatkuu.

Kysymyksiä ja vastauksia

Kysymys: Mikä oli Istanbulin pogromi?

K: Kuka järjesti pogromin?

K: Kuinka kauan se kesti?

K: Kuinka monta ihmistä kuoli pahoinpitelyjen ja tuhopolton seurauksena pogromin aikana tai sen jälkeen?

K: Mitä muita julmuuksia tapahtui tämän tapahtuman aikana?

K: Millaisia vahinkoja rakennuksille aiheutui Istanbulissa?

Kysymys: Millaisiksi arvioidaan näiden vahinkojen taloudelliset kustannukset?

Hae kirjaimella