Apostolinen palatsi – Vatikaanin paavin virallinen residenssi

Apostolinen palatsi – Vatikaanin paavin virallinen residenssi: yli 1000 huonetta, Sikstuksen kappeli ja Michelangelon freskot, Vatikaanin museot ja kirjasto odottavat.

Apostolinen palatsi, jota kutsutaan myös paavin palatsiksi tai Vatikaanin palatsiksi, on paavin virallinen asuinpaikka Vatikaanissa. Palatsi sijaitsee lähellä Pietarinkirkkoa ja muodostaa yhdessä kirkon ja Vatikaanin aukion kanssa keskuksen, josta katolisen kirkon johto toimii ja vastaanottaa vieraita.

Palatsi on laaja rakennuskompleksi, johon kuuluu paavin asunto, katolisen kirkon hallintotoimistot, useita kappelia, Vatikaanin museo ja Vatikaanin kirjasto. Kaikkiaan siellä on yli 1 000 huonetta, joista tunnetuimpiin kuuluvat Sikstuksen kappeli ja sen tunnetut Michelangelon maalaamat kattofreskot (restauroitu vuosina 1980-1990) sekä Rafaelin huoneet. Palatsin kokoelmiin kuuluu myös monipuolinen kuva- ja esineistökokoelma, joita esitetään osana Vatikaanin museoiden näyttelyitä.

Taide ja arkkitehtuuri

Palatsia on rakennettu ja laajennettu vuosisatojen aikana; sen rakenteissa näkyvät keskiajan, renessanssin ja barokin tyylipiirteet. Moni tunnettu renessanssi- ja barokkiajan arkkitehti ja taiteilija on ollut mukana palatsin muokkaamisessa ja sisustamisessa, ja sen saleissa ja kappaleissa on töitä monilta aikakauden mestareilta. Tunnettuja palatsin osia ovat muun muassa:

• Sikstuksen kappeli – ikoninen maalaustyö, jossa Michelangelo maalasi holvin ja Viimeisen tuomion seinän.
• Rafaelin huoneet – ryhmä huoneita, jotka sisältävät Rafaelin ja hänen oppilaidensa freskoja.
• Borgia-apartments – Borgia-suvun aikaan koristellut huoneistot, jotka nykyisin kuuluvat museokierrokseen.

Toiminnot ja käyttö

Apostolinen palatsi toimii paitsi paavin yksityisenä residenssinä myös Vatikaanin hallinnollisena keskuksena: siellä sijaitsevat muun muassa paavin vastaanottohuoneet, valtaistuinsali sekä useiden henkisten ja hallinnollisten toimielinten tiloja. Useita palatsin saleja käytetään virallisissa vastaanotoissa, diplomaattisissa tapaamisissa ja kirkollisissa seremonioissa.

Vaikka suuri osa palatsista on osa Vatikaanin museoita ja avoinna yleisölle museokierroksilla (mukaan lukien kulku Sikstuksen kappeliin museon kautta), paavin yksityiset huoneistot ja monet viralliset tilat ovat yleensä suljettuja yleisöltä. Nykyinen paavi asuu kuitenkin pysyvästi muissa tiloissa: Paavi Franciscus on vuodesta 2013 asunut Domus Sanctae Marthae -hotellimaisessa vierastalossa (Santa Marta) eikä hänen määräänsä asu palatsin yksityisissä huoneistoissa kuten osa edeltäjistään.

Historia lyhyesti

Palatsin kehitys heijastaa Vatikaanin ja paavin aseman muutoksia vuosisatojen aikana. Ennen vuotta 1871 Quirinalin palatsi oli paavin virallinen asuinpaikka. Paavinvaltion lopullisen kukistumisen jälkeen vuonna 1870 Italian kuningas takavarikoi Quirinalin palatsin vuonna 1871 ja teki siitä kuninkaan virallisen asuinpaikan; Italian monarkian lakkauttamisen jälkeen vuonna 1946 palatsista tuli Italian tasavallan presidentin asuinpaikka. Myös Lateraanin palatsi on historiallisesti ollut tärkeä paavin residenssi, ja nykyään paavilla on lisäksi muita yhteyksiä ja majoituspaikkoja, kuten Castel Gandolfo Rooman ulkopuolella, joka on perinteisesti toiminut kesäasuntona.

Apostolinen palatsi on sekä arkkitehtoninen että kulttuurihistoriallinen aarre, ja se tarjoaa vierailijoille mahdollisuuden nähdä katolisen kirkon miljoonien vuosien historiaa ja suurten mestareiden taideteoksia. Vatikaanin museot järjestävät opastuksia ja näyttelyitä, joiden kautta suurin osa palatsin julkisista osista on tutustuttavissa.

Kysymyksiä ja vastauksia

Q: Mikä on apostolinen palatsi?

K: Mistä rakennuksista palatsi koostuu?

K: Kuinka monta huonetta palatsissa on?

K: Mitkä ovat palatsin kuuluisimmat huoneet?

K: Mitkä ovat muut paavin asuinpaikat?

K: Mikä oli paavin virallinen asuinpaikka ennen vuotta 1871?

Kysymys: Kuka otti Quirinalin palatsin haltuunsa paavivaltion lopullisen kukistumisen jälkeen vuonna 1870?

Hae kirjaimella