Karting (gokart) – määritelmä, lajit ja huippunopeudet
Tutustu kartingin maailmaan: lajit, laitteet ja huippunopeudet — Superkarteista huvitekartteihin. Opas määritelmistä, radoista ja vauhdista.
Kart racing tai karting on eräänlainen avoimen pyörän moottoriurheilu. Siinä käytetään pieniä, avoimia, nelipyöräisiä ajoneuvoja, joita kutsutaan mallista riippuen kartiksi, go-kartiksi tai vaihdelaatikkokartiksi. Niillä ajetaan yleensä pienennetyillä karttaradoilla. Kartingia pidetään yleisesti ponnahduslautana moottoriurheilun korkeammille ja kalliimmille tasoille: monet ammattilaiskuljettajat, muun muassa Formula 1 -kuljettajat, aloittivat uransa kartingista.
Lajityypit ja luokat
Kartingissa on useita eri luokkia ja tyyppisiä kartteja, joilla on omat sääntönsä, moottori- ja painorajat sekä kilpailutapansa. Yleisimmät luokkaryhmät ovat:
- Bambino / mini / cadet – lasten ja nuorten aloittelijaluokat (ikä- ja tehorajoitukset), matalammat nopeudet ja kevyemmät laitteet.
- Junior – nuorten kilpa-ajoluokat, joissa teho ja nopeus kasvavat verrattuna cadet-luokkiin.
- Senior – aikuisten kilpailuluokat, joissa käytetään usein tehokkaampia 2‑tai 4‑tahtimoottoreita.
- Rotax / IAME / OK / KZ – merkkikohtaiset ja standardoidut kilpailusarjat. Esimerkiksi KZ-luokassa käytetään vaihteellisia 125 cm3-moottoreita (ns. shifter- tai vaihdelaatikkokartit).
- Superkart – erittäin tehokkaat kartit, usein moottoripyöräperäisillä tehoilla ja aerodynamiikalla varustettuna; huippunopeudet voivat ylittää 260 km/h.
- Vuokrakarting (rental) – yleisölle suunnatut, huvikäyttöön modifioidut kartit, joissa on yleensä rajoitettu nopeus ja kestävämpi laitteisto.
Moottorit ja voimansiirto
Karttien voimanlähteet vaihtelevat luokan mukaan. Tyypillisiä ratkaisuja ovat:
- 2‑tahti‑moottorit (esim. 100–125 cm3) – yleisiä kilpakäytössä, korkea teho-paino-suhde.
- 4‑tahti‑moottorit – kestävämpiä ja usein hiljaisempia; käytössä etenkin harraste- ja vuokrakartoissa.
- Sähkömoottorit – yleistyvä vaihtoehto sisä- ja ulkoradoilla, tarjoaa välittömän väännön ja vähentää päästöjä.
- Vaihteisto vs. suora veto – monet kilpailuluokat käyttävät suoraa vetoa (ilman vaihteita), kun taas vaihdelaatikkokartit (shifter/kz) sisältävät moniportaisen vaihteiston.
Nopeudet ja suorituskyky
Karttien nopeudet vaihtelevat huomattavasti luokan, moottorin ja radan mukaan. Esimerkkejä nopeusluokista (suuntaa-antavia):
- Lasten luokat: noin 30–60 km/h
- Cadet / junior: noin 60–120 km/h riippuen luokasta ja moottorista
- Senior / shifter (KZ): usein noin 120–160 km/h huippunopeudet
- Superkart: yli 260 km/h parhaimmillaan
- Vuokrakartit (hupiajeluun): sisäradoilla 20–30 km/h; ulkoradoilla rajoitukset ja laitteet vaihtuvat, yleensä 40–60 km/h tai vähemmän
Nopeudet riippuvat myös radan pituudesta, pitkästä suorasta ja aerodynamiikasta sekä kuljettajan taidoista. Kilpailukartit kiihtyvät nopeasti ja käsittely on herkempää kuin monilla muilla ajoneuvoilla.
Radat ja kilpailut
Karttaradat voivat olla lyhyitä sisäratoja tai pidempiä ulkoradoiksi suunniteltuja asvalttiratoja. Kilpailuformaateja ovat mm. sprint-kisat (lyhyet, intensiiviset lähdöt), kestävyysajot (tiimityö ja tankkaus/renkaiden kestävyys) sekä monivaiheiset kilpailuviikonloput.
Kilpailuja järjestävät kansalliset liitot sekä kansainvälisesti FIA:n alaiset sarjat, kuten FIA Karting European ja World Championship -tason kilpailut.
Turvallisuus ja varusteet
Turvallisuus on kartingissa tärkeää. Perusvarusteisiin kuuluvat:
- Hyväkuntoinen ja hyväksytty kypärä
- Palo- ja liukastumissuojaavat ajopuvut tai haalari
- Ajohanskat ja tukevat ajokengät
- Rintapanssari/selkäsuoja (rib protector) ja tarvittaessa niskatuki (neck brace)
- Radalla noudatettavat säännöt ja liputusjärjestelmä – vihreä, keltainen, punainen, sininen ja mustavalkoinen lippu kertovat eri tilanteista
Lisäksi laitteiston huolto, oikea rengaspaine ja turvallinen ajoetäisyys ovat olennaisia loukkaantumisten välttämiseksi.
Tekniikka ja ajotaito
Karting opettaa perusajotekniikat: oikea ajoasento, painon siirto, tarkka jarrutus ja kurvin läpimenon ajoitus. Koska kartit ovat matalia ja kevyitä ilman joustoa, kuljettajan tuntuma on hyvin herkkä – pienet virheet heijastuvat suoraan ratanopeuteen.
Sosiaalinen ja kilpaurheilullinen merkitys
Karting tarjoaa matalan kynnyksen väylän moottoriurheiluun: vuokrakarting sopii aloittelijoille ja tapahtumien järjestämiseen, kun taas kilpailukarting kehittää kilpailutaitoja ja teknistä osaamista. Monet seuraavat karting-uraa tavoitteena siirtyä formula-/kilpa-autoilun eri sarjoihin.
Historia
Art Ingelsin katsotaan yleisesti olevan kartingin isä. Hän oli pitkään hot rodder ja kilpa-autojen rakentaja Kurtis Kraftilla. Hän rakensi ensimmäisen kartin Etelä-Kaliforniassa vuonna 1956.
Kartingia Itä-Berliinin kaduilla vuonna 1963
Komponentit
Alusta
Alusta on valmistettu teräsputkesta. Jousitusta ei ole. Alustan on joustettava riittävästi toimiakseen jousituksena.
- Avoimissa kartoissa ei ole turvahäkkiä.
- Häkkikartoissa kuljettajan ympärillä on häkki.
- Suorassa alustassa kuljettaja istuu keskellä. Suoraa alustaa käytetään sprinttikilpailuissa.
- Offset-alustassa kuljettaja istuu vasemmalla puolella. Offset-alustoja käytetään vain vasemmalle kääntyvillä ovaaliradoilla ajettaviin kilpailuihin.
Jarrutus tapahtuu taka-akselille asennetulla levyjarrulla. Etujarruista on tulossa suosittuja. Joissakin luokissa niitä ei sallita.
Moottorit
Huvipuiston go-kartit voivat olla 4-tahtimoottorisia tai sähkömoottorilla varustettuja. Kilpakartoissa käytetään pieniä 2- tai 4-tahtimoottoreita.
Voimansiirto
Kartissa ei ole tasauspyörästöä. Molemmat takapyörät pyörivät samalla nopeudella. Tämän vuoksi toisen takarenkaan on liukastuttava kaarteissa.
Voima siirtyy moottorista taka-akselille ketjun avulla.
Renkaat
Vanteet ja renkaat ovat paljon pienemmät kuin tavallisessa autossa käytetyt.
Kuten muissakin moottoriurheilulajeissa, myös kartturien renkaissa käytetään erilaisia renkaita rataolosuhteisiin sopivia renkaita. Kuivalla säällä käytetään slicksejä. Sadekelin renkaita tai "wettejä" käytetään märällä säällä. Slicks-renkaita, joihin on leikattu urat, käytetään likaisilla radoilla. Piikkirenkaita käytetään jäällä.
Racing
Karting-kilpailut on yleisesti hyväksytty kaikkein taloudellisin moottoriurheilun muoto. Koska se on hauska harrastus, sitä voi harrastaa lähes kuka tahansa. Moottoriurheiluna sitä sääntelee FIA (nimellä Commission Internationale de Karting (CIK)).
Yhdysvalloissa monet järjestöt sääntelevät kilpaurheilua, kuten International Kart Federation (IKF), World Karting Association (WKA), Karters of America Racing Triad (KART) ja Indy Racing Leaguen esittämä Stars of Karting. Yhdistyneessä kuningaskunnassa Motor Sports Association (MSA) sääntelee kartingia. Australiassa karting-urheilua hallinnoi Australian Karting Association FIA:n ja Confederation of Australian Motor Sportin (CAMS) puolesta.
Sprinttikilpailu Granja Viana, Brasilia
Karting oppimisen välineenä
Karting-kilpailuja käytetään yleensä edullisena ja suhteellisen turvallisena tapana tutustuttaa kuljettajat moottoriurheiluun. Monet luulevat, että se on tarkoitettu nuorille kuljettajille, mutta myös aikuiset harrastavat kartingia hyvin aktiivisesti. Kartingia pidetään kilpa-ajajan uran ensimmäisenä askeleena. Se voi auttaa kehittämään nopeita refleksejä, auton tarkkaa hallintaa ja päätöksentekotaitoja.
Vapaa-ajan, toimilupa- ja sisäkartat
Perinteisten karting-kilpailujen lisäksi monet kaupalliset yritykset tarjoavat karttoja vuokrattavaksi, joita kutsutaan usein "harrastekartoiksi" tai "käyttöoikeuskartoiksi". Radat voivat olla sisä- tai ulkoratoja. Kartit vuokrataan ajosessioittain (yleensä 10-15 minuuttia), ja niissä käytetään tukevia alustoja, joita on täydennetty kuljettajan turvallisuuden takaavalla korilla.
Ulkona olevilla radoilla voi olla tarjolla matalanopeuksisia karttoja pelkästään huvittelua varten tai nopeampia ja tehokkaampia karttoja, jotka muistuttavat kilpakarttoja. Tyypillisesti näitä ulkoratoja voidaan käyttää myös perinteisiin karttakisoihin.
Karting-kilpailu sisätiloissa
Aiheeseen liittyvät sivut
Etsiä