Knights of Labor – 1880‑luvun merkittävä yhdysvaltalainen työväenjärjestö
Knights of Labor — 1880‑luvun merkittävä amerikkalainen työväenjärjestö: historia, Terence V. Powderly, salaseurasta avoimeen liikkeeseen ja voimakas jäsenkasvu.
Knights of Labor (K of L) oli 1880-luvun suurin ja yksi tärkeimmistä amerikkalaisista työväenjärjestöistä. Yksi sen ensimmäisistä johtajista oli Terence V. Powderly. Knights aloitti salaseurana, jolla oli monia monimutkaisia rituaaleja. Vuoteen 1878 mennessä heistä tuli enemmänkin avoin ryhmä. He laajensivat jäsenmääräänsä huomattavasti 1880-luvulla.
Perustaminen ja muutos avoimeksi liikkeeksi
Knights of Labor perustettiin alun perin vuonna 1869 Uriah S. Stephensin toimesta nimellä Noble and Holy Order of the Knights of Labor. Alkuvaiheessa järjestö toimi salaseurana ja sen toimintaan kuului rituaaleja ja jäsenkriteerejä, mutta 1870–1880-lukujen vaihteessa sen johto halusi laajentaa toimintaa avoimeksi työväenliikkeeksi. Vuonna 1878 organisaatio alkoi ottaa jäsenikseen laajemmin eri ammattiryhmiä, ja pian sen johtoon nousi Terence V. Powderly (johtajana noin 1879–1893).
Tavoitteet ja toimintatavat
Knights of Labor ajoi useita yleishyödyllisiä työelämän uudistuksia, muun muassa:
- kahdeksan tunnin työpäivää,
- työväen suojelua ja parempia työoloja,
- orjatyön ja pakkotyön rajoittamista (esim. rangaistus- ja lomitettu työ),
- lapsityövoiman vähentämistä,
- tuottajaosuuskuntien kannattamista ja taloudellista itseapua.
Organisaation perusajatus oli yhdistää sekä ammattitaitoiset että ei-ammattitaitoiset työntekijät saman tavoitteen alle. Knights suosivat usein neuvottelua ja välimiesratkaisuja, mutta tukivat myös boikotteja ja ajoittaisia lakkoja.
Jäsenyys ja rakenteet
Knights oli poikkeuksellisen inklusiivinen aikansa järjestöihin verrattuna: se otti jäsenikseen naisia ja afroamerikkalaisia, ja pyrki organisoimaan sekä kaupunki- että maaseudun työntekijöitä. Toisaalta järjestöllä oli myös poissulkevia linjauksia — se sulki esimerkiksi ulos tietyt ammattiryhmät, kuten pankkiirit ja lainoppineet. Järjestön rakenne pohjautui paikallisosastoihin ja yleisiin kokoontumisiin, ja vanhoista salaseura-ajoista jäi perinteitä, jotka muovasivat organisaation identiteettiä pitkään.
Huippu ja nopea laajeneminen
1880-luvulla Knightsin jäsenmäärä kasvoi nopeasti. Liike saavutti huippunsa noin vuosien 1885–1886 tienoilla, jolloin sen jäsenmääräksi on arvioitu jopa useita satoja tuhansia — arviolta noin 700 000. Kasvu johtui osin laajasta rekrytoinnista, sosiaalisesta epävarmuudesta ja teollistumisen aiheuttamista työoloongelmista.
Taantuma ja syyt heikkenemiseen
Knightsin nopea nousu kääntyi yhtä nopeasti laskuksi loppuvuoden 1880-luvulla. Syitä olivat muun muassa:
- epäonnistuneet suuret lakot, joita liitto oli mukana tukemassa (esim. rautatielakot),
- julkinen mielipide kääntyi vastaan Haymarketin mellakan (1886) seurauksena — vaikka Knights ei suositellut väkivaltaa, se leimautui osin mellakoiden ja levottomuuksien yhteyteen,
- johtajakysymykset ja hajanaisuus paikallistasolla, sekä strategiset erimielisyydet (esim. Powderlyn varovainen suhtautuminen laajoihin lakkoihin),
- kilpajuoksu toisenlaisten järjestöjen, kuten American Federation of Laborin (AFL), kanssa, joka organisoi ammattiryhmittäin ja keskittyi erityisesti ammattitaitoisiin työntekijöihin.
Tuloksena Knightsin jäsenmäärä romahti 1890-luvun alkuun mennessä ja järjestö menetti merkittävän vaikutusvaltansa työväenliikkeessä.
Perintö
Vaikka Knights of Labor ei säilynyt vahvana pitkällä aikavälillä, sen perintö näkyy monissa myöhemmissä työelämän parannuksissa. Järjestö oli edelläkävijä laajalle työväenliikkeen järjestäytymiselle ja ajoi asioita, jotka myöhemmin vakiintuivat työelämän normeiksi, kuten kahdeksan tunnin työpäivä, työturvallisuuden ja lasten suojelun korostaminen sekä laajempi pyrkimys politiikan ja talouden demokratisointiin. Knights myös osoitti, että massajärjestö, joka pyrkii yhdistämään erilaisia työntekijäryhmiä, on mahdollinen mutta kohtaakin vaikeuksia monimuotoisuuden ja eri intressien sovittamisessa.


Työväen ritarikunnan sinetti
Historia
Knights of Labor sai alkunsa ammattiliittojen aikakaudella. Philadelphian vaatteiden leikkaajien yhdistys epäonnistui ja lakkautettiin 9. joulukuuta 1869. Useat jäsenet äänestivät uuden järjestön perustamisesta. He olivat vakuuttuneita siitä, että heidän uusi liittonsa tarvitsi enemmän salaisuutta. Kun he laativat suunnitelmia uutta järjestöä varten, jokaisen jäsenen oli vannottava salassapitovala. Puheenjohtajan titteli oli "Master Worker", ja muut tittelit oli nimetty samalla tavalla. Joulukuun 28. päivänä he ottivat käyttöön nimen Knights of Labor. Jäsenmaksu oli 1 dollari. Vuonna 1878 he pitivät ensimmäisen yleiskokouksensa. Varhaiset ritarit ryhtyivät kampanjoimaan 8-tuntisen työpäivän puolesta. Lapsityövoiman hyväksikäyttö oli toinen heidän asioistaan. Noin 20 prosenttia ritareista oli naisia ja mustia työläisiä. Jäsenet olivat pääasiassa työväenluokan ihmisiä. Tietyt ammatit kiellettiin jäsenyydeltä. Näihin kuuluivat asianajajat, pankkiirit ja pörssimeklarit. Osoituksena siitä, miten näihin ammatteihin suhtauduttiin, myös saluunan pitäjät ja uhkapelaajat suljettiin pois.
Työntekijät alkoivat 1880-luvulla lakkoilla parempien työolojen puolesta. Vain noin puolet kuului ammattiliittoihin. Vuosina 1881-1885 lakkoiltiin keskimäärin noin 500 kertaa vuodessa. Vuonna 1886 luku nousi yli 1400:aan lakkoon. Chicagossa järjestettiin 4. toukokuuta 1886 rauhanomainen mielenosoitus kahdeksan tunnin työpäivän puolesta lakkoilevien työläisten tukemiseksi. Joku heitti pommin väkijoukkoon Haymarket-aukiolla. Ainakin kahdeksan poliisia ja useita siviilejä sai surmansa. Työntekijäjärjestöjä syytettiin, vaikka pommin heittäjää ei koskaan saatu kiinni. Lehdistö ja amerikkalaiset pitivät ammattiliittoja syyllisinä. Koska Knights of Labor oli yksi suurimmista työntekijäjärjestöistä, sitä syytettiin enemmän kuin muita ammattiliittoja. Haymarketin tapaus aiheutti Knights of Labor -yhdistyksen alamäen, vaikka se ei ollut suoraan osallisena. 1900-luvun alkuun mennessä ne olivat lähes kadonneet.
Etsiä
