Lakko – mitä se on, syyt, oikeudet ja vaikutukset

Lakko (tai yksinkertaisesti lakko) tarkoittaa sitä, että monet työntekijät lopettavat työnsä vastalauseena. Lakot ovat yleensä ammattiyhdistysten järjestämiä lakkoaktiviteetteja, joilla pyritään saamaan parempaa palkkaa, työaikaa tai työoloja. Niistä tuli tärkeitä teollisen vallankumouksen aikana, jolloin monet työskentelivät tehtaissa ja kaivoksissa. Lakkoilun laillisuus ja säännöt vaihtelevat maittain: monissa maissa lakko-oikeutta on suojattu, mutta tietyissä tilanteissa, kuten välttämättömissä yhteiskunnallisissa palveluissa, lakkoja voidaan rajoittaa tai kieltää.

Lakot toteutetaan yleensä lakkoilun muodossa. Työntekijät kulkevat työpaikkansa edustalla, huutavat ja pitävät kylttejä kädessään. Lakossa olevat työntekijät eivät yleensä estä ihmisiä ylittämästä lakkojonoa. Jotkut ihmiset eivät kuitenkaan ylitä lakkojonoa ostaakseen jotain yritykseltä. Tämä on tapa osoittaa solidaarisuutta (tai tukea) ammattiliittoa kohtaan. Useimmat ammattiliitot eivät myöskään ylitä lakkolinjaa eivätkä tee kauppaa lakossa olevien yritysten kanssa. Esimerkiksi kuorma-autonkuljettajien ammattiliiton Teamstersin jäsenet eivät toimita tavaraa lakossa olevaan yritykseen.

Miksi lakkoja järjestetään?

Lakkojen taustalla on yleensä erimielisyys työnantajan ja työntekijöiden (tai niiden edustavien ammattiliittojen) välillä. Yleisimmät syyt:

• vaatimukset korkeammista palkoista tai palkankorotuksista;
• työaikajärjestelyjen muuttaminen tai työajan lyhentäminen;
• työolojen parantaminen, turvallisuus- ja terveysasiat;
• irtisanomisten tai lomautusten vastustaminen;
• neuvottelujen vauhdittaminen työehtosopimuksen syntymiseksi;
• solidaarisuus muiden työntekijäryhmien lakkojen kanssa (ns. sympatialakot).

Lakkojen tyypit

• Yleislakko — laaja, usein koko toimialaa tai aluetta koskeva lakko.
• Toimipaikkakohtainen lakko — vain yhdellä työpaikalla tai yrityksellä oleva lakko.
• Työsulku (lockout) — työnantajan vastaus, jossa työnantaja estää työntekijöitä työskentelemästä.
• Sympatialakko — tuki toiselle lakolle ilman omia vaatimuksia kyseistä työnantajaa vastaan.
• Villilakko — työntekijöiden järjestäytymätön, ammattiliiton luvaton lakko.

Oikeudet ja rajoitukset

Lakko-oikeus on monissa maissa osa työelämän perusoikeuksia, mutta sen käyttöä säädellään lailla ja sopimuksilla. Tärkeitä huomioitavia seikkoja:

• Laillisuus: usein edellytetään ennakkoilmoitusta, äänestystä tai työehtoneuvottelujen yrittämistä ennen lakon alkamista. Ilman näitä edellytyksiä lakko voi olla laiton.
• Välttämättömät palvelut: terveydenhuolto, poliisi, pelastuspalvelut ja muut kriittiset toiminnot voivat olla lakkojen ulkopuolella tai niille voidaan määrätä minimipalvelut.
• Työntekijöiden suoja: monissa maissa lakkoon osallistuvia ei saa irtisanoa pelkästään lakkoilemisen takia, mutta käytännöt vaihtelevat ja työnantajalla voi olla oikeuksia esimerkiksi korvauksiin.
• Mielenilmaukseen liittyvät säännöt: rauhanomaisen mielenosoituksen ja kyltityksen säännöt riippuvat paikallisesta lainsäädännöstä; esimerkiksi ahdistelu tai tiellä estäminen voi olla rangaistavaa.

Kuinka lakot valmistellaan

Ammattiliitot ja työntekijät suunnittelevat lakkoa huolellisesti, jotta vaikutus olisi tehokas ja laillinen:

• neuvotteluyritykset ja sovitteluhakemukset;
• jäsenäänestys lakon hyväksymisestä;
• ennakkoilmoitukset työnantajalle ja viranomaisille tarvittaessa;
• viestintästrategia jäsenille ja yleisölle;
• lakkoapurahastot tai jäsenten taloudellinen tuki lakon ajaksi;
• valmiussuunnitelma keskeisten asioiden hoitamiseksi (esim. hätäpalvelut).

Työnantajan ja yhteiskunnan vastatoimet

Työnantajat voivat pyrkiä rajoittamaan lakon vaikutuksia eri keinoin: palkata sijaisia, käyttää varastoja, ulkoistaa palveluita tai hakea oikeudellisia keinoja lakon kieltämiseksi. Julkinen keskustelu, media ja poliittiset päätökset voivat myös vaikuttaa lakon etenemiseen ja lopputulokseen.

Lakon vaikutukset

Lakolla voi olla laaja-alaisia vaikutuksia:

• Taloudelliset: yrityksen tuotanto hidastuu tai lakkaa, tulot laskevat sekä työnantajalla että työntekijöillä (lakkoajalta ei välttämättä makseta palkkaa).
• Yhteiskunnalliset: julkinen palvelu voi häiriintyä, kuljetukset pysähtyä ja toimitusketjut katketa.
• Neuvottelupaine: lakko voi pakottaa osapuolet palaamaan neuvottelupöytään ja johtaa sopimukseen.
• Sosiaalinen: solidaarisuus voi vahvistua, mutta myös jännitteet työnantajan ja työntekijöiden välillä voivat kasvaa.

Neuvotteluratkaisut ja sovittelu

Monissa maissa on käytössä sovittelujärjestelmiä, joissa riippumaton sovittelija tai viranomainen auttaa osapuolia sopimaan. Sovittelu voi estää lakon tai lopettaa sen nopeasti, kun osapuolet löytävät kompromissin.

Mitä työntekijä voi tehdä lakon aikana

• osallistua lakkoon ja noudattaa ammattiliiton ohjeita;
• pidä yhteyttä liittoon ja seuraa virallisia tiedotteita;
• huolehdi omasta taloudesta ennakolta, jos mahdollista;
• muista, että laittomat toimet (esim. väkivalta, ilkivalta, työn estäminen laittomasti) voivat johtaa seuraamuksiin.

Miten yleisö voi suhtautua lakkolaisuuteen

Julkisuus voi tukea lakkoilevia eri tavoin, kuten välttämällä lakon kohteen tuotteiden ostamista, osallistumalla tukitilaisuuksiin tai seuraamalla objektiivista tiedottamista. On hyvä muistaa, että lakot ovat usein viimeinen keino neuvottelujen edistämiseksi.

Yhteenvetona: lakko on työtaistelun muoto, jolla pyritään vaikuttamaan työehtoihin ja neuvottelutilanteisiin. Sen järjestäminen ja vaikutukset riippuvat lainsäädännöstä, neuvottelukäytännöistä sekä osapuolten valmistautumisesta ja resursseista. Lakkoihin liittyy sekä oikeuksia että rajoituksia, ja niiden pitkäkestoinen vaikutus voi olla merkittävä työntekijöille, työnantajille ja koko yhteiskunnalle.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä on lakkovoimistelu?

K: Miksi lakkoja yleensä järjestetään?

K: Milloin lakoista tuli tärkeitä?

K: Onko lakkoilu laitonta kaikissa maissa?

K: Mikä on lakkoilulinja?

K: Estävätkö lakkoilevat työntekijät yleensä ihmisiä ylittämästä lakkojonoa?

K: Miksi jotkut ihmiset päättävät olla ylittämättä lakkolinjaa?

Hae kirjaimella