Lapsityö

Child working in a mine, early 19th century England. Laws on child labour, the Factory Acts, were passed in Britain in the 19th century. Children younger than nine were not allowed to work, those aged 9–16 could work 16 hours per day: Cotton Mills Act. In 1856, the law permitted child labour past age 9, for 60 hours per week, night or day. In 1901, the child labour age was raised to 12.[3][4]

Lapsityövoima tarkoittaa, että lapset pakotetaan tekemään työtä aikuisten tavoin ja osallistumaan taloudelliseen toimintaan. Kansainvälisen työjärjestön ILO:n mukaan termiä käytetään enintään 13-vuotiaisiin tai 17-vuotiaisiin, jos kyseessä on vaarallinen työ. Vain noin neljäsosa ILO:n jäsenistä on ratifioinut kyseisen yleissopimuksen, mutta ikärajat ovat yleisesti hyväksyttyjä.

Kun lapset työskentelevät kuin aikuiset, he menettävät lapsuutensa: Hyvin usein he eivät voi myöskään käydä tavallista koulua. Tällainen työ on henkisesti, fyysisesti, sosiaalisesti tai moraalisesti vaarallista ja haitallista.

Lapsityö eroaa olennaisesti lasten tekemästä satunnaisesta työstä, kuten toisten lasten vartioimisesta tai auttamisesta siellä täällä. Lapsityö on kielletty useimmissa maissa. Joissakin paikoissa alaikäiset pojat ja tytöt työskentelevät teekioskeissa, ravintoloissa, hotelleissa ja muissa pienissä kaupoissa. Jotkut työskentelevät suurissa tehtaissa, kuten tiilitehtaissa. Tärkein syy lapsityövoiman käyttöön on köyhyys.

Alaikäiset voivat tehdä kahdenlaisia töitä:

Osa heidän tekemästään työstä on hyväksyttävää, koska se on vain kevyttä tai helppoa. Lapset voivat myös tehdä sitä, kun he ovat hyvin integroituneet perheeseen. Tällaista työtä voidaan tehdä lasten saaman koulutuksen ohella.
Toisenlaista työtä on vaikea tehdä tai se on fyysisesti rasittavaa. Se voi olla vaarallista, ja lapsia saatetaan vaatia työskentelemään pitkiä aikoja ja nöyryyttävissä vaatteissa.

Yleensä jälkimmäistä työtä kutsutaan lapsityövoimaksi. Arvioiden mukaan jopa 350 miljoonaa lasta joutuu tekemään lapsityötä. Kahdeksan miljoonaa heistä kärsii lapsityön pahimmista muodoista: he ovat lapsisotilaita, heidät pakotetaan lapsiprostituutioon, heitä käytetään lapsipornografiaan, he ovat lapsiorjia, velkaorjia tai ihmiskaupan uhreja.

Usein tällaiset tapaukset tunnetaan joukkotiedotusvälineiden skandaalien kautta. Näin työssä käyvä lapsi nähdään usein orjana, joka työskentelee hikipajassa kolmannen maailman maassa tekstiilituotannossa tai yhtenä katulapsista Etelä-Amerikassa. Todellisuus on kuitenkin toinen: Tällaisia kauppoja on kaikkialla maailmassa, myös sellaisissa maissa kuin Yhdysvallat tai Italia. Se, että kyse on lapsityövoimasta, on usein piilossa: Yli kolme neljäsosaa tästä työstä tehdään maataloudessa, tai se liittyy kotona, perheen piirissä tehtävään työhön. Jos lapsiorjia on olemassa, he ovat vain vähemmistö. Tällaista lasten tekemää työtä oli olemassa myös ennen teollistumista ja globalisaatiota, mutta nämä kaksi ilmiötä ovat tehneet siitä näkyvämpää. A

Nuoret tytöt työskentelevät tiilitehtaassa

Tämä kartta osoittaa, kuinka yleistä lapsityövoiman käyttö oli maailmassa vuonna 2003. Maailmanpankin raportti koskee 10-14-vuotiaita lapsia. Tiedot ovat epätäydellisiä, sillä monet maat eivät kerää tai raportoi lapsityövoimaa koskevia tietoja (harmaalla värillä). Värikoodi on seuraava: keltainen (<10 % työskentelevistä lapsista), vihreä (10-20 %), oranssi (20-30 %), punainen (30-40 %) ja musta (>40 %). Joissakin maissa, kuten Guinea-Bissaussa, Malissa ja Etiopiassa, yli puolet kaikista 5-14-vuotiaista lapsista käy töissä, koska perhe ei ansaitse tarpeeksi rahaa.

Kysymyksiä ja vastauksia

Q: Mitä on lapsityövoima?

V: Lapsityövoimaa on se, kun lapset pakotetaan työskentelemään aikuisten tavoin ja osallistumaan taloudelliseen toimintaan.

K: Kuinka vanhoja ihmisten on oltava, jotta termiä "lapsityövoima" voidaan soveltaa?

V: Kansainvälisen työjärjestön ILO:n mukaan termi koskee enintään 13-vuotiaita tai 17-vuotiaita, jos kyseessä on vaarallinen työ.

K: Millaista työtä voidaan pitää lapsityövoimana?

V: Työtä, joka on henkisesti, fyysisesti, sosiaalisesti tai moraalisesti vaarallista ja haitallista, voidaan pitää lapsityönä. Tähän kuuluu esimerkiksi työskentely teekioskeissa, ravintoloissa, hotelleissa ja muissa pienissä kaupoissa tai työskentely valtavissa tehtaissa, kuten tiilitehtaissa.

K: Miksi lapsityövoimaa käytetään?

V: Tärkein syy lapsityön esiintymiseen on köyhyys. Lapset saattavat joutua työskentelemään pitkiä päiviä ja nöyryyttävissä vaatteissa perheiden taloudellisen tilanteen vuoksi.

K: Kuinka moni lapsi kärsii lapsityöstä?

V: Arvioiden mukaan jopa 350 miljoonaa lasta maailmassa kärsii lapsityöstä. Kahdeksan miljoonaa heistä kärsii pahimmista muodoista, kuten ihmiskaupasta tai velkaorjuudesta.

K: Missä tällaista työtä tehdään eniten?

V: Yli kolme neljäsosaa tämäntyyppisestä työstä tapahtuu maataloudessa tai liittyy kotona perheen piirissä tehtävään työhön.

Kysymys: Oliko tätä hyväksikäytön muotoa olemassa ennen teollistumista ja globalisaatiota?

V: Kyllä, tällaista hyväksikäyttöä oli ennen teollistumista ja globalisaatiota, mutta ne ovat tehneet siitä näkyvämpää.