AONB – Englannin, Walesin ja Pohjois‑Irlannin luonnonkauniit alueet

Tutustu AONB‑alueisiin — Englannin, Walesin ja Pohjois‑Irlannin luonnonkauniit maisemat: suojelu, historia ja parhaat retkikohteet inspiroiviin luontoelämyksiin.

Erinomaisen luonnonkauniin alueen (AONB) katsotaan olevan maisemallisesti arvokas alue Englannissa, Walesissa tai Pohjois‑Irlannissa. Englannissa niiden nimeämisestä vastaa Natural England Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen puolesta. Walesissa nimitys on nykyisin osa Natural Resources Walesin ja Walesin hallituksen toimintaa (Walesin hallituksen puolesta), ja Pohjois‑Irlannissa niitä nimeää paikallinen ympäristövirasto Pohjois‑Irlannin hallituksen puolesta. AONB‑luokitus tunnustaa maiseman erityisarvon sekä luonnon että ihmisen muokkaaman kulttuurimaiseman näkökulmasta.

Tavoitteet ja hoito

AONB‑alueeksi nimeämisen päätarkoituksena on maiseman luonnonkauneuden säilyttäminen ja parantaminen. Tämän lisäksi AONB‑statuksen toissijaisia tavoitteita ovat:

• maaseudun rauhallisen nauttimisen mahdollistaminen ja vastuullisen vapaa‑ajan käytön edistäminen;
• alueella asuvien ja työskentelevien etujen huomioon ottaminen sekä paikallisen elinkeinon ja yhteisöjen tukeminen.

Suojelun käytännön välineitä ovat paikallinen kaavoitus, maisemanhoitoon ja luonnon monimuotoisuuteen tähtäävät projektit, maatalouden ympäristötukijärjestelmät, vapaaehtoistyö sekä AONB‑alueiden oma hallinto ja yhteistyöverkostot. Useimmilla AONB:illa on oma johtoryhmä tai "AONB‑unit" ja niille laaditaan säännöllisesti päivitettäviä Management Plan -suunnitelmia, jotka ohjaavat hoitoa, suojelua ja virkistyskäyttöä.

Vertailu kansallispuistoihin ja lainsäädäntö

Koska AONB‑alueiden maiseman laatu voi olla samanveroinen kansallispuistojen kanssa, niitä usein verrataan toisiinsa. AONB:t on perustettu samoin perusperiaattein ja samojen lakien puitteissa kuin kansallispuistot, alun perin National Parks and Access to the Countryside Act 1949 -lain nojalla. Toisin kuin kansallispuistoilla, AONB:illa ei yleensä ole erillistä alueellista viranomaista, jolla olisi laajat lain määräämät erityisvaltuudet. Sen sijaan paikalliset viranomaiset, rahoittajat ja AONB‑yhteistyöryhmät sovittavat kaavoitusta, maankäyttöä ja maisemanhoitoa siten, että suojelutavoitteet otetaan huomioon. Myös myöhemmät säädökset, kuten Countryside and Rights of Way Act 2000, ovat vahvistaneet AONB:iden suojaa ja velvoittaneet viranomaisia ottamaan ne huomioon päätöksenteossa.

Esimerkkejä, laajuus ja historiaa

Ensimmäinen AONB‑nimitys myönnettiin vuonna 1956 Gowerin niemimaalle Etelä‑Walesissa. Sittemmin uusia alueita on nimetty useina vuosikymmeninä; esimerkiksi Tamar Valley AONB vahvistettiin vuonna 1994. Pienin AONB on Scillyn saaret (1976), noin 16 km2, ja yksi tunnetuimmista ja laajimmista on Cotswolds (1966), noin 2 038 km2. Englannin ja Walesin AONB‑alueet kattavat yhteensä merkittävän osan maaseudusta, arviolta noin 18 prosenttia näiden kahden maan maaseudusta, ja ne sisältävät monenlaisia maisemia: rannikkoa, jokilaaksoja, kumpuilevia peltomaisemia, kallioita ja suoluontaisia alueita.

Käytännön haasteet ja suojelutoimet

AONB‑alueet kohtaavat samankaltaisia paineita kuin muutkin suojelualueet: asumisen ja infrastruktuurin paineet, intensiivinen maatalous, vieraslajit, ilmastonmuutoksen vaikutukset sekä matkailun aiheuttama kuormitus. Näiden uhkien kohtaamiseen käytetään monipuolisia keinoja, kuten:

• paikallista kaavoituksen ohjausta ja suojelumääräyksiä;
• maisemanhoito‑ ja ennallistamishankkeita, jotka tukevat luonnon monimuotoisuutta;
• maatalouden ympäristötukia ja neuvontaa kestävien käytäntöjen edistämiseksi;
• vierailijoiden hallintaa ja tiedotuskampanjoita vastuullisen virkistyskäytön varmistamiseksi;
• yhteistyötä paikallisyhteisöjen, maanomistajien ja kansalaisjärjestöjen kanssa.

Yhteisön rooli

Monilla AONB‑alueilla paikallisyhteisöillä, maanomistajilla ja vapaaehtoisilla on keskeinen rooli suojelussa: he osallistuvat hoitosuunnitelmiin, opastavat kävijöitä, tekevät käytännön hoitotöitä ja välittävät tietoa alueen erityisarvoista. AONB‑verkostot pyrkivät yhdistämään paikallisen tiedon ja viranomaisten resurssit, jotta maiseman arvo säilyy tuleville sukupolville.

Yhteenvetona AONB‑luokitus on käytännöllinen ja joustava tapa suojella Englannin, Walesin ja Pohjois‑Irlannin maisemia: se yhdistää kaavoitukselliset keinot, maisemanhoidon, yhteisötoiminnan ja vapaaehtoisuuden tavoitteenaan säilyttää sekä luonnon että kulttuurimaiseman erityisarvot.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä on luonnonkaunis alue (AONB)?

Kysymys: Kuinka monta AONB-aluetta on olemassa?

K: Milloin ensimmäinen AONB-alue myönnettiin?

K: Mikä on pienin AONB-alue?

K: Mikä on suurin AONB-alue?

K: Kuinka paljon maaseutua Englannin ja Walesin AONB-alueet yhdessä kattavat?

Hae kirjaimella