Kreisfreie Stadt – saksalainen itsenäinen kaupunki ja hallintomuoto
Kreisfreie Stadt — mikä on saksalainen itsenäinen kaupunki? Historia, hallintorakenne ja esimerkit Münchenistä Zweibrückeniin. Selkeä opas.
Nimitystä kreisfreie Stadt (monikko: kreisfreie Städte) käytetään saksalaisista kaupungeista, joilla on oma hallinto eikä kuulu mihinkään ylempään Landkreis-piiriin. Kirjaimellisesti termi tarkoittaa "piirivapaata kaupunkia": kaupungin viranomaiset hoitavat sekä kunnan että monia perinteisesti piirin tehtäviä. Nykyisin suurin osa kreisfreie Städte-kaupungeista on kooltaan suuria — usein vähintään noin 100 000 asukkaan kaupunkeja — mutta juridiset ja historialliset syyt voivat poiketa pelkästä väkiluvusta.
Käsite kehittyi historiallisesti: monet keskiaikaiset vapaakaupungit ja itsenäiset kaupungit ovat matkan varrella säilyttäneet laajemman itsemääräämisoikeuden. Tästä johtuen on olemassa myös suuria kaupunkeja, joissa asuu yli 100 000 ihmistä mutta jotka eivät ole kreisfreie Stadt — ne kuuluvat tavalliseen Landkreis-piiriin ja jakavat piirin kanssa monia tehtäviä. Toisaalta on pieniä kaupunkeja, joille on myönnetty kreisfrei-asema historiallisista tai hallinnollisista syistä.
Esimerkkejä väestömääristä: pienin kaupunki, jolla on perussääntö, on Zweibrücken, jossa asuu noin 35 000 ihmistä. Suurin näistä kaupungeista on München, jossa asuu noin 1,3 miljoonaa ihmistä. Hampuri ja Berliini ovat vielä suurempia, mutta ne eivät ole tavallisia kreisfreie Städte vaan erillisiä kaupunkivaltioita. Bremenin (osavaltio) muodostuu kahdesta kreisfreie Städteista, Bremenin kaupungista ja Bremerhavenin kaupungista, joka sijaitsee noin 60 km pohjoiseen. Bremenissä asuu noin puoli miljoonaa ihmistä (1,5 miljoonaa taajamassa), Bremerhavenissa noin 117 000 ihmistä.
Kaikki yli 100 000 asukkaan suurkaupungit eivät kuitenkaan ole kreisfreie Stadt. Jotkut niistä, esimerkiksi Recklinghausen tai Göttingen (molemmat yli 120 000 asukasta), kuuluvat Landkreisiin ja saavat monia palveluja piirin tasolta.
Tehtävät ja vastuut
Kreisfreie Stadten viranomaiset vastaavat yleensä sekä kunnan että piirin tehtävistä. Tyypillisiä kreisfrei-kaupunkien hoidettavia palveluja ovat:
- rakennusvalvonta ja kaavoitus
- koulut ja nuorisopalvelut (osittain)
- sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyviä tehtäviä, kuten sosiaalitoimi
- rekisteri- ja maistraattiasiat (väestörekisterit, ajokortit tms.)
- yleisen järjestyksen ja turvallisuuden tehtävät (osittain poliisin järjestäminen vaihtelee liittotasosta riippuen)
- liikenneinfrastruktuurin, katujen ja jätehuollon ylläpito
Tarkka tehtäväjako riippuu kunkin saksan liittovaltion (Bundesland) lainsäädännöstä: eri osavaltioissa on omat käytäntönsä siitä, mitkä tehtävät siirretään kaupungille ja mitkä säilyvät piirin hoidossa.
Vähemmän itsenäisiä muodot ja poikkeukset
On hyvin harvoja kaupunkeja, jotka ovat ottaneet vain osan piirikunnan tehtävistä. Joitakin näistä kutsutaan nimellä Große selbständige Stadt (suomeksi: suuri itsenäinen kaupunki). Niitä näyttää olevan vain Ala-Saksin osavaltiossa. Niihin lukeutuvat mm. Celle, Cuxhaven, Goslar, Hameln, Hildesheim, Lingen ja Lüneburg. Näissä kaupungeissa jotkin piirin tehtävät, kuten osa lupakäytännöistä tai ympäristöasioista, saattavat säilyä piirin vastuulla. Esimerkiksi metsästyslupien kaltaisia asioita ei voida siirtää kaupungeille; toisaalta joitakin käytännön palveluja, kuten roskien käsittelyä, on joskus delegoitu kaupungeille sopimuspohjaisesti.
Historialliset ja hallinnolliset muutokset
Saksassa on toteutettu useita kuntauudistuksia, erityisesti 1960– ja 1970-luvuilla, joiden seurauksena kreisfreie Städte-määrä muuttui: jotkut pienemmät itsenäiset kaupungit liitettiin osaksi piirejä, kun tavoitteena oli tehostaa hallintoa ja säästää kustannuksissa. Toisaalta paikallinen identiteetti ja historialliset erityisasemat ovat joskus säilyttäneet kaupunkien itsenäisyyden.
Vertailu muihin maihin
Samanlaisia käsitteitä kuin kreisfreie Stadt ovat Unitary authorities Yhdistyneessä kuningaskunnassa tai itsenäisen kaupungin käsite Yhdysvalloissa. Nämä kaikki tarkoittavat hallintomallia, jossa yksi yksikkö yhdistää sekä paikallisen että laajemmalla tasolla tyypillisesti hoidettavia tehtäviä, vaikkakin yksityiskohdat ja valtuudet vaihtelevat maittain ja osavaltioittain.
Yhteenveto
Kreisfreie Stadt on siis saksalainen hallintomuoto, jossa kaupunki ei kuulu piiriin vaan hoitaa sekä kunnan että monia piirin tehtäviä itse. Malli mahdollistaa paikallisen päätöksenteon keskittämisen kaupunkitasolle, mutta sen käytännön toteutus ja tehtävien laajuus riippuvat aina kyseisen liittovaltion lainsäädännöstä ja historiallisista ratkaisuista.
Kysymyksiä ja vastauksia
Kysymys: Mikä on kreisfreie Stadt?
V: Kreisfreie Stadt on saksalainen kaupunki, jolla on oma hallinto, joka on riippumaton seuraavaksi ylemmän hallintotason eli Landkreisin hallinnosta.
K: Kuinka monta ihmistä yleensä asuu näissä kaupungeissa?
V: Useimmissa kaupungeissa, joilla on tämä perussääntö, asuu vähintään 100 000 ihmistä.
Kysymys: Mikä on pienin kaupunki, jolla on tämä perussääntö?
V: Pienin kaupunki, jossa on kreisfreie Stadt -statuutti, on Zweibrücken, jossa asuu noin 35 000 ihmistä.
Kysymys: Mitkä ovat esimerkkejä suuremmista kaupungeista, joissa ei ole tätä sääntöä?
V: Joissakin suurissa yli 100 000 asukkaan kaupungeissa, kuten Recklinghausenissa ja Göttingenissä, ei ole tätä ohjesääntöä.
Kysymys: Onko muissa maissa olemassa samanlaisia käsitteitä kuin kreisfreie Städte?
V: Kyllä, kreisfreie Stadtia vastaavia käsitteitä ovat Yhdistyneen kuningaskunnan Unitary authorities ja Yhdysvaltojen itsenäiset kaupungit.
K: Onko Bremen esimerkki Kreisfree Citystä?
V: Ei, Bremen koostuu itse asiassa kahdesta Kreisfree-kaupungista - Bremenistä ja Bremerhavenista - mutta sitä pidetään kaupunkivaltiona eikä vain yhtenä Kreisfree-kaupunkina.
Etsiä