Bodensee (Bodenjärvi) – suuri järvi Saksan, Sveitsin ja Itävallan rajalla
Bodensee (Bodenjärvi) — suuri Keski-Euroopan järvi Saksan, Sveitsin ja Itävallan rajalla. Upeat saaret Mainau, Lindau ja Reichenau, veneily, rantakaupungit ja luontoelämykset.
Bodenjärvi (saksaksi Bodensee) on suuri järvi, joka kuuluu Euroopan suurimpiin sisävesiin. Järvi sijaitsee Saksan, Sveitsin ja Itävallan rajalla ja on osa Rein-joen vesistöä: Alppien vedet virtaavat järveen ja jatkavat sieltä Reiniksi. Bodenjärvi on Keski-Euroopan kolmanneksi suurin järvi Balaton- ja Genevejärven jälkeen. Järvi kattaa yhteensä noin 564 km2. Sen pinnan korkeus merenpinnasta on noin 395 metriä.
Maantiede ja vedet
Bodenjärvi muodostuu kahdesta selvästi erillisestä altaasta: Obersee (yläjärvi) ja Untersee (alajärvi). Nämä yhdistyvät pienellä jokiosuudella Konstanzissa (Seerhein). Obersee on pitkulainen: se ulottuu noin 63 kilometriä Bregenzistä Bodman-Ludwigshafeniin ja on leveimmillään noin 14 km Romanshornin ja Friedrichshafenin välillä. Järven syvin kohta on noin 254 metriä, lähellä Fischbachin ja Uttwilin väliä, Konstanzin edustalla.
Järven pääasiallinen sisäänvirta on Alppien suunnalta tuleva Reinin haaroittuminen; järvestä lähtee taas Reinin vesistöön laskeutuva virtaus. Pienehköillä sivujoilla ja pohjavesivirtauksilla on merkitystä veden vaihtuvuudessa ja rantavyöhykkeen ekologialle.
Saaret, kaupungit ja rannat
Järvessä on useita saaria; kolme suurinta ovat mainitut: Lindau ja Mainau sijaitsevat Obersee-järvessä, Reichenau puolestaan Unterseessä. Reichenau tunnetaan keskiaikaisesta luostariperinnöstään ja se kuuluu Unescon maailmanperintökohteisiin. Mainau on tunnettu kukka- ja puutarhaviljelmistään ja vetää runsaasti matkailijoita, Lindau taas on historiallinen saarikaupunki.
Järven rantaviiva on asuttua ja viljeltyä: rantoja reunustavat kaupungit ja kylät, joista suurimpia ovat Konstanz, Friedrichshafen, Bregenz ja Lindau. Rantaviivasta noin 62 prosenttia kuuluu Saksalle, noin 33 prosenttia Sveitsille ja loput 11 prosenttia Itävallalle, mikä näkyy myös rannikon käyttötavoissa ja hallinnossa.
Rajat ja oikeudellinen asema
Bodenjärvi muodostaa osan rajasta Itävallan, Saksan ja Sveitsin välillä. Suurimmalla osalla järven pituutta virallinen valtioraja ei ole tarkasti määritelty: Sveitsi pitää rajaa järven keskiviivalla, kun taas Itävalta katsoo järven olevan kaikkien kolmen maan yhteisomistusalue (kondominium). Kondominium tarkoittaa aluetta, jota hoidetaan yhteisesti. Saksa ei ole ottanut yksiselitteistä kannanottoa.
Muista käytännön ja oikeudellisista kysymyksistä, kuten merenkulusta ja kalastuksesta, on sovittu erillisissä kansainvälisissä sopimuksissa ja käytännöissä, ja ne säätelevät esimerkiksi vesiliikennettä, vesien suojelua ja kalastusoikeuksia. Näiden sopimusten avulla pyritään varmistamaan toimiva yhteistyö kolmen valtion välillä.
Luonto, ilmasto ja ympäristö
Bodenjärvi vaikuttaa alueen paikalliseen ilmastoon: suuri vesialue hillitsee lämpötilavaihteluita, mikä luo suotuisan mikroilmaston monille viljelykseen sopiville alueille (hedelmäviljely, viiniviljelmät). Järven rannoilla ja lähivesissä on runsaasti lintuelämää, ja osa rannoista sekä läheisistä kosteikoista on suojeltuja luontokohteita. Esimerkiksi järven historialliset rantapaikat ja varhaiset paalututkimukset kuuluvat laajempaan Pfahlbauten-muinaisjäännösten joukkoon, jotka on listattu Unescon maailmanperintöluetteloon.
Vesien laatu on ollut tärkeä teema: järven vesi on perinteisesti ollut tärkeä juomaveden lähde ja virkistyksen kohde, ja sen suojelu on sekä kansallisten että kansainvälisten toimenpiteiden kohteena. Puhdistus- ja jätevesiratkaisut sekä maankäytön suunnittelu ovat keskeisiä vesistön hyvän tilan säilyttämisessä.
Taloudellinen merkitys ja vapaa-aika
Bodenjärven rannat ovat merkittävä matkailualue: alueella on monipuolinen tarjonta purjehdusta, uintia, pyöräilyreittejä (esimerkiksi ympäri järveä kulkeva reitti), kävelyreittejä ja kulttuurikohteita. Laivaliikenne on vilkasta – paikallisia ja matkustajalauttoja liikennöi useita yhtiöitä, ja lauttayhteydet yhdistävät rannikkokaupunkeja ja saaria.
Kalastus, pienimuotoinen teollisuus, satamat ja palvelut kuuluvat myös järven talouteen. Lisäksi järven ympärillä on lentokenttiä (esimerkiksi Friedrichshafenissa) ja hyvät tieyhteydet, mikä tukee alueen saavutettavuutta.
Historia ja erityistapahtumat
Bodenjärven alueella on pitkä asutushistoria, ja rannikon kaupungeilla on keskiaikaisia kaupunkikeskustoja sekä kulttuuriperintöä. Reichenau-luostari ja muinaisjäännökset kertovat alueen merkityksestä vuosisatojen ajan. Vuonna 1963 koko järvi jäätyi voimakkaan pakkasjakson seurauksena; tällaista täydellistä jäätymistä ei ole tapahtunut sen jälkeen, mutta osittaisia jääpeitteitä ja talvisin kapenevia kulkuväyliä esiintyy ajoittain.
Yhteenvetona Bodenjärvi on luonnon- ja kulttuuriperintöarvoltaan rikas vesistö, jolla on suuri merkitys paitsi paikalliselle taloudelle ja ilmastolle myös kolmen valtion väliselle yhteistyölle ja kansainväliselle vesienhallinnalle.
Järvi avaruudesta
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on Bodenjärvi?
V: Bodenjärvi, joka tunnetaan myös nimellä Bodensee, on suuri järvi, joka sijaitsee Rein-joen varrella Saksan ja Sveitsin sekä Itävallan rajalla.
K: Kuinka suuri Bodenjärvi on?
V: Bodenjärven kokonaispinta-ala on noin 564 km2 (218 sq mi).
K: Kuinka monta saarta järvessä on?
V: Järvessä on kolme pääsaarta: Lindau ja Mainau, jotka sijaitsevat Oberseessa, sekä Reichenau, joka sijaitsee Unterseessä.
K: Kuinka pitkä Obersee on?
V: Obersee on noin 63 km pitkä Bregenzistä Bodman-Ludwigshafeniin.
K: Minkä maiden välillä järvi muodostaa rajan?
V: Järvi muodostaa rajan Itävallan, Saksan ja Sveitsin välillä.
K: Kuka säätelee laillisia asioita, kuten navigointia tai kalastusta Bodenjärven ympärillä?
V: Laillisista kysymyksistä, kuten vesiliikenteestä tai kalastuksesta Bodenjärven ympärillä, määrätään erillisillä sopimuksilla.
K: Milloin koko järvi jäätyi viimeksi?
V: Viimeksi koko järvi jäätyi vuonna 1963.
Etsiä