Kalastus
Kalastus on toimintaa, jossa yritetään saada kalaa. Kalastaminen voi tapahtua meressä, järvessä tai joessa, veneellä tai rannalta käsin.
Kalat pyydetään yleensä luonnosta. Kalojen pyyntitekniikoihin kuuluvat käsinpyynti, keihästys, verkkopyynti, onkiminen ja pyydystäminen.
Termiä kalastus voidaan käyttää myös muiden vesieläinten, kuten nilviäisten, pääjalkaisten, äyriäisten ja piikkinahkaisten pyynnistä. Termiä ei yleensä käytetä viljeltyjen kalojen pyynnistä. Vesinisäkkäistä, kuten valaista, käytetään paremmin termiä valaanpyynti.
FAO:n tilastojen mukaan kaupallisten kalastajien ja kalankasvattajien kokonaismäärä on arviolta 38 miljoonaa. Kalastus ja vesiviljely työllistävät suoraan ja välillisesti yli 500 miljoonaa ihmistä kehitysmaissa. Vuonna 2005 luonnonvaraisesta kalastuksesta pyydetyn kalan maailmanlaajuinen kulutus henkeä kohti oli 14,4 kiloa, ja 7,4 kiloa enemmän saatiin kalanviljelylaitoksista. Elintarvikkeiden tuottamisen lisäksi nykyaikainen kalastus on myös virkistysurheilua.
Kalastajia Kochin satamassa Intiassa.
Kalastusvene kovalla merellä
Rahan kalastaminen
Rahasta kalastaminen on hyvin vaarallista työtä, sillä ihmiset voivat kuolla tai loukkaantua vakavasti. Kalastus tuottaa paljon ruokaa monille maille ympäri maailmaa, mutta ne, jotka tekevät sitä työkseen, joutuvat usein menemään kauas merelle huonoissa olosuhteissa. Ammattikalastajat saavat monenlaisia merieläimiä. Niihin kuuluu kaloja, kuten tonnikalaa, turskaa ja lohta, sekä selkärangattomia eläimiä, kuten katkarapuja, hummereita, simpukoita ja kalmareita. Alaskan kuningasrapukalastus on kuuluisa esimerkki. Rahasta kalastamisesta on tullut hyvin yksinkertaista, sillä eläinten pyydystämiseen käytetään suuria verkkoja ja koneita. Monet maat ovat antaneet sääntöjä, joilla rajoitetaan ihmisten pyyntimääriä, koska jotkin kalalajit ovat käyneet vähiin.
Kalankasvatus vesiviljelyn ja meriviljelyn muodossa lisää vapaan kalansaaliin määrää.
Kalastus huvin vuoksi
Urheilukalastus tapahtuu yleensä onkivavan ja siiman avulla, ja kaloja pyydetään millä tahansa koukuilla. Tätä menetelmää kutsutaan onkimiseksi. Voi olla sääntöjä, jotka määräävät, kuinka monta siimaa ja koukkua yksi kalastaja voi käyttää ja kuinka monta kalaa hän voi saada saaliiksi. Makeassa vedessä kalastavat kalastajat pyydystävät paljon mustahventa (mustahventa ovat kaikki ahvenet), haukea, muskelilohta, ahventa, karppia, taimenta, lohta ja aurinkokalaa. Merivedessä kalastavat ihmiset saavat muun muassa miekkakalaa, marliinia ja tonnikalaa.
Säännöissä ei yleensä sallita verkkojen käyttöä eikä kalojen pyydystämistä koukuilla, jotka eivät ole suussa. Joitakin kalalajeja voidaan kuitenkin pyydystää verkoilla syötiksi ja joitakin kaloja ruoaksi. Muita kuin urheilukaloja, joiden ei sanota olevan yhtä arvokkaita, voidaan joskus pyydystää monin tavoin, kuten pyydystämällä, jousella ja nuolella tai jopa aseella, koska niiden katsotaan kilpailevan arvokkaampien kalojen kanssa.
Vapaa-ajankalastusta koskevat lait koskevat myös muuta vedessä elävää elämää, kuten sammakoita ja kilpikonnia.
Urheilukalastus voi olla kilpailu, jossa kalastajat yrittävät saada enemmän kaloja kuin muut kalastajat. Tämä urheilulaji on kehittynyt paikallisista kalastuskilpailuista suuriksi kilpailuiksi Yhdysvalloissa, joissa taitavat kalastajat voivat kilpailla ja saada apua yrityksiltä, jotka jakavat palkintorahoja, sekä muiksi suuriksi kilpailuiksi eri puolilla maailmaa.
Saalis ja vapauttaminen
Pyydystä ja päästä -kalastusta harjoittavat yhä useammin erityisesti perhokalastajat sekä spin- ja viehekalastajat säilyttämisen lisäämiseksi ja harvinaisten kalojen, kuten marliinin, suojelemiseksi. Käytäntö on kuitenkin kiistanalainen, sillä jotkut pitävät epäeettisenä sitä, että kaloille tehdään kivuliaita tekoja huvin vuoksi eikä ruoantuotannon vuoksi. Tämän vuoksi pyydä ja päästä -käytäntö on Norjassa laiton.
Elävien kalojen kerääminen
Kaloja voidaan kerätä myös tavalla, joka ei vahingoita niitä (kuten nuotalla), tarkkailua ja tutkimusta varten tai akvaariossa pitämistä varten. Luonnonvaraisten ja kotieläiminä pidettävien elävien kalojen, yleensä makean veden tai meren trooppisten kalojen, keräilyyn, kuljetukseen, vientiin ja kasvatukseen on keskittynyt huomattava teollisuus.
Kalastus rysillä
Kaloja voidaan kerätä myös tavalla, joka ei vahingoita niitä (kuten nuotalla), tarkkailua ja tutkimusta varten tai akvaariossa pitämistä varten. Luonnonvaraisten ja kotieläiminä pidettävien elävien kalojen, yleensä makean veden tai meren trooppisten kalojen, keräilyyn, kuljetukseen, vientiin ja kasvatukseen on keskittynyt huomattava teollisuus.
Liikaa kalastusta
Aiemmin kalastus on ollut niin hyvä keino saada rahaa, että ihmiset alkoivat ylikalastaa (kalastaa liikaa) - tämä on vakava ongelma, joka aiheuttaa paljon vahinkoa (huonoa). [1] Liikakalastus ei aina tarkoita sukupuuttoa, vaan yksinkertaisesti sitä, että jotakin kalalajia on pyydetty niin paljon, ettei sitä kalalajia voi olla yhtä paljon kuin ennen. Kun useampia veneitä lähetetään pyydystämään kaloja, monet kalalajin populaatiot voivat laskea. [1] Silloin kyseistä kalalajia ei ole enää riittävästi jäljellä, jotta uusia kalalajeja voisi syntyä. [1]
Usein kalastusalukset saavat saaliiksi kaloja, joita ne eivät tarkoittaneet pyydystää, joita kutsutaan sivusaaliiksi. Kaikenlaisia kaloja voi joutua sivusaaliiksi, ja ne heitetään yleensä takaisin mereen niiden kuoltua. Ajoverkkokalastuksessa joutuu joskus saaliiksi hylkeiden, delfiinien, valaiden ja merikilpikonnien kaltaisia olentoja. Tällainen kalastus sai ihmiset valittamaan. 1980-luvulla arveltiin, että joka yö katosi 18 mailia (30 km) verkkoja, jotka sotkeutuivat veneisiin ja eläimiin. [1]
Tyynessä valtameressä kelluu nyt satojen kilometrien levyinen muovikasa. Suurin osa siitä on kadonneita kalaverkkoja, niin sanottuja haamuverkkoja, ja muita suurten veneiden kalastusvälineitä.
Aiheeseen liittyvät sivut
- Kalastusverkko
- Kalastus viehe
- Kalastuskoukku
- Onkivapa
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mitä kalastus on?
V: Kalastus on toimintaa, jossa yritetään pyydystää kaloja luonnossa joko veneestä tai rannalta.
K: Mitä tekniikoita käytetään kalanpyynnissä?
V: Kalanpyyntitekniikoita ovat muun muassa käsin kerääminen, keihästys, verkkopyynti, onkiminen ja ansapyynti.
K: Käytetäänkö kalastusta viljeltyjen kalojen pyydystämiseen?
V: Ei, termiä kalastus ei yleensä käytetä viljeltyjen kalojen pyynnissä.
K: Kuinka monta ihmistä työskentelee kalastuksen ja vesiviljelyn alalla?
V: Kalastus ja vesiviljely työllistävät suoraan ja välillisesti yli 500 miljoonaa ihmistä kehitysmaissa.
K: Kuinka paljon luonnonvaraisesti pyydettyä kalaa kulutettiin henkeä kohti vuonna 2005?
V: Vuonna 2005 luonnonvaraisten kalojen kulutus henkeä kohti oli maailmanlaajuisesti 14,4 kiloa.
Kysymys: Kuinka paljon kasvatettua kalaa kulutettiin henkeä kohti vuonna 2005?
V: Vuonna 2005 maailmassa kulutettiin viljeltyä kalaa 7,4 kiloa henkeä kohden.