Leaves of Grass on yhdysvaltalaisen kirjailijan Walt Whitmanin (1819–1892) runokokoelma. Kokoelman ensimmäinen painos julkaistiin 4. heinäkuuta 1855 Brooklynissa Fulton Streetin kirjapainossa; siitä painettiin noin 800 kappaletta. Kirja oli noin 95-sivuinen ja sisälsi alkuperäisessä laitoksessa 12 runoa. Whitman rahoitti ensimmäisen painoksen itse, mutta teos myi aluksi huonosti.
Julkaisu ja myöhemmät painokset
Whitman jatkoi kokoelman laajentamista ja muokkaamista koko elämänsä ajan. Hän julkaisi useita suurempia ja muokattuja laitoksia vuosina 1856, 1860–1861, 1867, 1871–1872, 1881 ja viimeisen ns. ”deathbed editionin” vuonna 1891–1892. Jokainen uusi laitos sisälsi sekä täysin uusia runoja että uudelleenjärjestelyjä ja tekstimuutoksia. Näin Leaves of Grass muodostui eläväksi, muuttuvaksi teokseksi, jota Whitman piti avoimena ja kasvavana.
Sisältö ja teemat
Leaves of Grass on tunnettu vahvasta minä-äänestään, ruumiillisuuden ja aistillisuuden ylistyksestä sekä demokraattisesta näkemyksestä. Keskeisiä teemoja ovat:
- minän ja yhteisön suhde sekä yksilön arvon korostus;
- ihmiskehon ja aineellisen maailman juhlinta;
- luonto ja sen jatkuva läsnäolo runoudessa;
- seksuaalisuus ja sukupuolen kysymykset, jotka olivat aikakaudelleen provosoivia;
- hengellisyys, mutta ei perinteisessä uskonnollisessa mielessä—pikemminkin suorassa, kokemuksellisessa ja immanenttisessa muodossa;
- demokratia, tasa-arvo ja Amerikan ideaalien korostaminen.
Tyylillisesti Whitman kehitti vapaan mittan (free verse), laajoja listaavia luetteloita ja toistuvia rytmisiä kuvioita, jotka erosivat paljon 1800-luvun runouden perinteisistä muodoista.
Tunnetuimpia runoja
Kokoelman tunnetuimpia ja vaikutusvaltaisimpia runoja ovat muun muassa "Song of Myself", "I Sing the Body Electric", "Out of the Cradle Endlessly Rocking" ja Lincolnin murhan käsittelevä elegia "When Lilacs Last in the Dooryard Bloom'd". Nämä runot edustavat Whitmanin keskeisiä teemoja: minä-äänen laajentamista, ruumiillisuuden juhlistamista, luonnon kuvastoa ja kansallista surua.
Vastaanotto ja vaikutus
Julkaisun aikoihin Leaves of Grass herätti sekä ihailua että paheksuntaa. Monet pitivät teosta radikaalina ja siveettömänä sen avoimen seksuaalisuuden vuoksi; toisaalta teosta ylistettiin ennestään tuntemattoman runollisen vapauden ja amerikkalaisen äänen löytymisestä. Merkittävä varhainen tunnustus tuli filosofi ja runoilija Ralph Waldo Emersonilta, joka lähetti Whitmanille ylistävän kirjeen. Myöhemmin Whitmanin vaikutus moderniin runouteen oli syvä: hänen vapaa mittansa, minäkeskeisyytensä ja demokraattiset ihanteensa innoittivat monia 1900-luvun runoilijoita.
Merkitys
Leaves of Grass on sittemmin vakiintunut amerikkalaisen kirjallisuuden klassikoksi ja tärkeäksi merkkipaaluksi modernin runouden synnyssä. Teoksen kokeellisuus, suoruus ja elämänmyönteisyys ovat tehneet siitä edelleen luetun ja tutkittavan teoksen sekä akateemisessa ympäristössä että laajemmassa kulttuurisessa keskustelussa.