Tohtori Martin Luther King Jr. kirjoitti Birminghamin vankilasta (joka tunnetaan myös nimellä Jefferson County) 16. huhtikuuta 1963 ollessaan vangittuna osallistuessaan väkivallattomiin mielenosoituksiin rotuerottelua vastaan. Kirje, joka tunnetaan suomeksi yleisesti nimellä "Kirje Birminghamin vankilasta", syntyi vastauksena kahdeksan etelän valkoisen uskonnollisen johtajan julkiseen huomautukseen, jossa he kritisoivat mielenosoituksia ja kehottivat vallitsemaan järjestystä ja kärsivällisyyttä. King laat im mass a kirjeen käsin ja osin sanomalehden marginaaleihin ja paperinpalasille — se on syvällinen puolustus väkivallattomasta suoran toiminnan strategiasta ja moraalisesta velvollisuudesta vastustaa epäoikeudenmukaisia lakeja.

King syntyi vuonna 1929. Hän suoritti perustutkintonsa Morehouse Collegessa 1940-luvun lopulla ja jatkoi teologisia opintoja rodullisesti integroidussa Crozerin teologisessa seminaarissa Chesterissä, Pennsylvaniassa, missä hän oli yksi suhteellisen harvoista mustista opiskelijoista noin sadan hengen opiskelijajoukossa ja toimi luokkansa puheenjohtajana. Opintojensa jälkeen hän sai stipendin Bostonin yliopistoon, missä hän teki väitöskirjan ja sai tohtorintutkinnon järjestelmällisestä teologiasta vuonna 1955. Opintojensa jälkeen Kingista tuli merkittävä kansalaisoikeusjohtaja: hän johti muun muassa Montgomeryn bussiboikottia ja oli Sermonien ja kansalaisoikeustyön kautta keskeinen toimija SCLC-järjestössä.

Kirjeessä King kehittää muun muassa seuraavia pääajatuksia:

  • Oikeudenmukaisen ja epäoikeudenmukaisen lain ero: hän vetoaa luonnonoikeuteen ja kristilliseen etiikkaan: epäoikeudenmukaiset lait eivät sido moraalisesti ja niitä tulee vastustaa.
  • Väkivallattoman suoran toiminnan oikeutus: suora toiminta luo kriittistä tilaa keskustelulle ja paljastaa epäoikeudenmukaisuuden, joka muuten jäisi huomaamatta.
  • Kritiikki "odottamista" korostaville vallanpitäjille: King syyttää erityisesti valkoista keskiluokkaa ja kirkkoa siitä, että ne suosivat rauhaa ja järjestystä yli oikeudenmukaisuuden, ja kehottaa nopeisiin muutoksiin.
  • Teologinen ja filosofinen perustelu: kirje sisältää runsaasti viittauksia Raamattuun, kristilliseen ajatteluun ja länsimaiseen ajatteluperinteeseen.

Merkitykseltään "Kirje Birminghamin vankilasta" on yksi keskeisimmistä teksteistä kansalaisoikeustaistelun ideologisessa perinnössä. Se vahvisti väkivallattoman liikkeen oikeutusta, toi Kingin ajattelun laajemman yleisön tietoisuuteen ja on sittemmin sisällytetty opetukseen, antologioihin ja akateemiseen keskusteluun maailmanlaajuisesti. Kirjeen retoriikka ja moraalinen selkeys vaikuttivat paitsi 1960‑luvun poliittiseen muutokseen myös myöhempiin ihmisoikeus- ja oikeudenmukaisuusliikkeisiin.