Manuel Marulanda (Tirofijo) — FARCin johtaja, 1930–2008

Manuel Marulanda "Tirofijo" (1930–2008) — FARCin karismaattinen perustaja ja pitkäaikainen johtaja: elämä, sissisota, kiistat ja kuolema.

Pedro Antonio Marín (s. 1930 – k. 2008), joka tunnettiin myös salanimellä Manuel Marulanda Vélez ja jonka toverit kutsuivat lempinimellä "Tirofijo" (englanniksi "Sureshot"), oli FARC-EP:n ("Fuerzas Armadas Revolucionarias de Colombia - Ejército del Pueblo") pitkäaikainen johtaja. Lempinimen taustalla on ollut kuvaus hänen tarkasta ampumataidostaan ja kylmästä päästään taisteluissa. Marulanda syntyi maalaisperheeseen kahvinviljelyalueella Länsi-Kolumbian keskiosassa Quindíon departementissa; syntymäajaksi ilmoitetaan usein 13. toukokuuta 1930, vaikka päivämäärästä on kiistelty.

Varhainen poliittinen tausta

Marulandan perhe oli poliittisesti sitoutunut Kolumbian liberaalipuolueeseen La Violencian (noin 1948–1958) aikana, joka seurasi liberaalijohtaja Jorge Eliécer Gaitánin murhaa. Marulanda itse siirtyi myöhemmin kommunistisen puolueen (PCC) vaikutuspiiriin ja osallistui maaseudun aseelliseen järjestäytymiseen ja itsesuojeluryhmiin, jotka 1960-luvulla muodostuivat osaksi FARCin kantaaottavaa organisaatiota.

Rooli FARCissa ja sotilaallinen ura

Marulanda oli yksi FARCin perustajista ja sen johtohahmoja vuosikymmenten ajan. Hänestä tuli symbolinen johtaja Kolumbian pitkään jatkuneessa sisällissodassa, jossa FARC taisteli valtiota ja maanomistajia vastaan vaatien maareformia, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja vasemmistoradikaalia muutosta. FARC osoittautui vahvaksi sissiliikkeeksi, joka hyökkäsi siviili- ja sotilaallisia kohteita vastaan, harjoitti hyökkäyksiä, sieppauksia ja verotuksen kaltaisia röyhkeitä toimintatapoja alueilla, joita se hallitsi. Liike on saanut osakseen ankaria syytöksiä ihmisoikeusloukkauksista, mellakoista ja huumetoiminnasta, vaikka Marulandan oma rooli huumekaupassa on tulkittu eri tavoin – jotkut arvioivat hänen hyväksyneen käytännöt alueiden rahoittamiseksi, toiset pitävät häntä ideologisena johtajana, joka ei suoraan hallinnoinut huumeverkostoja.

Maailmanlaajuinen etsintä ja palkkiot

Marulandaa ja FARCin johtoa vastaan nostettiin useita syytteitä Kolumbiassa ja kansainvälisesti. Maaliskuussa 2006 Yhdysvaltain oikeusministeri Alberto Gonzales ilmoitti yhdessä DEA:n ja oikeusministeriön virkamiesten kanssa, että ulkoministeriö oli asettanut Tirofijon päähän 5 miljoonan dollarin palkkion tai hänen kiinniottoonsa johtavista tiedoista. Tällaisten kansainvälisten pakkotoimien tavoitteena oli heikentää FARCin rahoitus- ja komentoketjuja.

Terveydentila, väärät kuolinilmoitukset ja kuolema

Marulandan terveydestä raportoitiin pitkään epävakaita tietoja: hän oli useaan otteeseen nähty vakavasti sairaan tai kuolleen, ja vääriä kuolinilmoituksia julkaistiin useasti hänen pitkän sissitoimintansa aikana. Brasilialaisen median mukaan hän olisi sairastanut jonkinlaista syöpää. Virallisesti Marulandan kuolemasta kerrottiin kuitenkin vasta keväällä 2008, ja yksityiskohdissa oli eroja: Kolumbian puolustusministeri kertoi 24. toukokuuta 2008 julkaistussa haastattelussa, että tiedustelutietojen mukaan Marulanda oli kuollut 26. maaliskuuta 2008 joko luonnollisista syistä tai sydänkohtaukseen. FARCin johtoon kuuluva Timochenko vahvisti 25. toukokuuta Telesurille, että Marulanda oli kuollut sydänkohtaukseen, ja tieto vahvistettiin virallisesti 25.–26. toukokuuta 2008. Tarkka kuolinpäivä on siis jäänyt jonkin verran epäselväksi tiedustelulähteiden ja organisaation oman ilmoituksen välillä.

Perintö ja merkitys

Marulandan kuolema merkitsi symbolista loppua yhdelle FARCin alkuperäisistä perustajavaiheista ja jätti kysymyksen liikkeen tulevaisuudesta. Hänen pitkä johtajakautensa teki hänestä kiistellyn hahmon: toisaalta hän oli maaseudun köyhien ja vasemmistolaisten tavoitteiden ääni, toisaalta hänen komentamansa liike syyllistyi laajoihin ihmisoikeusrikkomuksiin ja väkivaltaisiin toimintoihin, mukaan lukien siviilien kaappaaminen ja kaupunkialueiden pommitukset. Marulandan kuoleman jälkeen FARC jatkoi toimintaansa johtajien vaihtaessa, ja myöhemmin organisaation johto nimitti muun muassa Alfonso Canon (Guillermo León Saénz) kaltaisia hahmoja liikkeen johtotehtäviin, kunnes FARC vuosikymmenien myöhemmin solmi rauhansopimuksen Kolumbian valtion kanssa (sopimusprosessi ajoittui 2010-luvulle).

Marulanda jää historian merkkihenkilöksi Kolumbian konfliktin pitkäaikaisena sissijohtajana: hänen nimensä liittyy sekä maareformin ja aseellisen kapinan pitkään perinteeseen että FARCin aiheuttamiin kärsimyksiin ja poliittisiin vaikutuksiin, jotka muovasivat Kolumbiaa koko 1900-luvun loppupuolella ja 2000-luvun alussa.

Kysymyksiä ja vastauksia

Kysymys: Milloin Manuel Marulanda Vélez syntyi?

K: Minkä lempinimen hänen toverinsa antoivat hänelle?

K: Minkä poliittisen puolueen kannattajaksi hän asettui La Violencian aikana?

K: Kuinka paljon rahaa tarjottiin tiedoista, jotka johtivat hänen vangitsemiseensa vuonna 2006?

K: Minkä sairauden uskotaan vaivanneen häntä?

K: Oliko FARCin johtajuudesta kiistoja vuonna 2008?

K: Miten Manuel Marulanda kuoli?

Hae kirjaimella