Max Payne — Remedyn neo-noir-toimintapeli ja bullet time -klassikko (2001)

Max Payne (2001) — Remedyn neo-noir-toimintaklassikko, joka toi bullet time -efektin ja synkän, sarjakuvamaisen tarinankerronnan videopelaamiseen.

Max Payne on suomalaisen Remedy Entertainmentin tekemä ja Gathering of Developersin heinäkuussa 2001 Microsoft Windowsille julkaisema kolmannen persoonan räiskintäpeli. Myöhemmin vuonna 2001 Rockstar Games julkaisi versiot PlayStation 2:lle, Xboxille ja GameBoy Advancelle. Macintosh-version julkaisi heinäkuussa 2002 Pohjois-Amerikassa MacSoft ja muualla maailmassa Feral Interactive. Max Paynesta oli suunnitteilla Dreamcast-versio, mutta se peruttiin, koska konsolin valmistus oli lopetettu. Peli julkaistiin uudelleen huhtikuussa 2009 Xbox 360:n Xbox Originals -ohjelman ladattavana pelinä.

Pelissä on neo-noir-tyylinen tyyli, ja siinä käytetään sarjakuvia (ääninäyttelyllä) animoitujen välivideoiden sijasta pelin kerrontaan. Tämä johtuu siitä, että peli on saanut vaikutteita Mickey Spillanen kaltaisten kirjailijoiden kovaksikeitetyistä dekkarikirjoista. Peli sisältää monia viittauksia norjalaiseen mytologiaan, erityisesti Ragnarökin myyttiin. Useat pelissä käytetyt nimet ovat norjalaisten jumalien nimiä. Pelattavuus on saanut paljon vaikutteita Hongkongin toimintaelokuvagenrestä, erityisesti ohjaaja John Woon töistä, ja se oli ensimmäinen peli, jossa käytettiin The Matrixissa tunnetuksi tullutta bullet time -efektiä.

Max Payne sai kriitikoilta erittäin hyvät arvostelut, ja sitä kehuttiin jännittävästä aseiden käytöstä ja noir-tarinankerronnan keinoista. Vuoteen 2012 mennessä Max Payne -sarjaa on myyty yli 7,5 miljoonaa kappaletta. Peli on myös voittanut BAFTA-palkinnon.

Lyhyt juonikuvaus

Pelin päähenkilö on entinen New Yorkin poliisi Max Payne, jonka elämä muuttuu traagisesti perheen menetyksen myötä. Max lähtee kostoretkelle ja alkaa paljastaa laajempaa salaliittoa, joka liittyy vaaralliseen uuteen huumeeseen ja sen taustavoimiin. Tarina etenee tummasävyisenä noir-kertomuksena, jossa käytetään sisäistä monologiaa ja sarjakuvamaisia välipaneeleja kertomaan tapahtumista ja Maxin kokemuksista.

Pelattavuus ja ominaisuudet

Max Payne on kolmannen persoonan toimintapeli, jossa keskeistä ovat tarkka ampuminen, liikkuminen ja eloonjäämistä tukevat erikoisliikkeet. Pelin tunnetuin pelimekaniikka on bullet time — hidastettu aika, jonka pelaaja voi aktivoida saadakseen etua tulitaistelussa. Bullet time tuo elokuvaomaista tunnelmaa: pelaaja voi kääntää kameran ja ampua hidastetussa ajassa, mikä mahdollistaa näyttävät väistöliikkeet ja täsmäiskut.

• Pelaajan terveyttä hallitaan muun muassa painkillereilla, joita löytyy kentistä ja joita voidaan käyttää sekä parantumiseen että bullet timen aktivoimiseen.
• Asevalikoima on monipuolinen: pistoolit, haulikoita, konepistoolit ja automaattikiväärit sekä räjähteet ja erikoisaseet tarjoavat erilaisia taktiikoita.
• Tasot on suunniteltu lineaarisesti, mutta ne sisältävät usein useita reittejä ja taistelutilanteita, jotka kannustavat liikkumiseen ja tilanteiden hallintaan.

Tekninen ja taiteellinen toteutus

Peli hyödyntää Remedyn luomaa tekniikkaa ja korostaa synkkää, elokuvamaista estetiikkaa. Tarinankerronnassa käytettävät sarjakuva-tyyliset välipaneelit ja vahva ensimmäisen persoonan tyyliä muistuttava sisäinen monologi luovat vahvan noir-tunnelman. Ääninäyttely ja äänimaailma tukevat kerrontaa ja toimintahetkiä, ja monet arvostelut nostivat esiin pelin elokuvallisen rytmityksen ja äänisuunnittelun ansioita.

Kehitys ja tekijät

Pelin käsikirjoituksesta ja tarinasta vastasi Remedyn kirjoittaja Sam Lake, ja hänen kerrontatyylinsä näkyy vahvasti pelin noir-innoitteessa. Remedy ammensi vaikutteita kovaksikeitetyistä rikosromaaneista ja toimintafilmeistä sekä halusi yhdistää elokuvamaisia toimintasommitelmia pelattavuuteen. Tekninen toteutus keskittyi luomaan sulava ampumisen ja bullet timen yhdistelmä.

Vastaanotto ja vaikutus

Max Payne sai laajasti kiitosta: arvostelijat ylistivät sen intensiivistä ampumista, tarinankerrontaa ja bullet time -mekaniikkaa, joka toi uutta dynamiikkaa toimintapeleihin. Kritiikkiä ilmeni jonkin verran pelin pituudesta ja ajoittaisesta lineaarisuudesta sekä vihollisälyn rajoituksista, mutta kokonaisuutena peliä pidettiin merkittävänä ja vaikuttavana julkaisuna.

Pelin vaikutus tuntui laajasti: bullet time -efekti vakiintui myöhemmin moniin peleihin, ja Max Paynesta tuli merkittävä esimerkki siitä, miten elokuvalliset elementit ja vahva tarinankerronta voidaan yhdistää toimintapeliin. Peli myös käynnisti menestyksekkään sarjan, joka jatkui Max Payne 2:ssa (2003) ja myöhemmin Max Payne 3:ssa (2012).

Jälkivaikutukset ja muu media

Max Payne -pelistä tehtiin elokuvasovitus vuonna 2008, ja pelisarjalla on ollut selkeä kulttuurinen vaikutus toimintapelien kehitykseen. Peli on saanut fanien kiitosta yhä vuosien jälkeen, ja sen tyyliä ja kerronnallisia valintoja käytetään usein hyvänä esimerkkinä pelien tarinankerronnan mahdollisuuksista.

Palkinnot ja myynti

Peli keräsi useita palkintoja ja tunnustuksia julkaisunsa jälkeen, ja sen kaupallinen menestys on mitattavissa miljoonien myytyjen kappaleiden kautta. Kriitikoiden arvostelut korostivat pelin vahvuuksia niin pelimekaniikassa kuin tarinankerronnassakin, ja peli on siten jäänyt merkittävänä klassikkona toiminta- ja noir-pelejä seuraaville sukupolville.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Minkä tyyppinen videopeli on Max Payne?

K: Kuka kehitti ja julkaisi pelin alkuperäisen version?

K: Milloin julkaistiin porttaukset PlayStation 2:lle, Xboxille ja GameBoy Advancelle?

K: Milloin julkaistiin Macintosh-portti?

K: Suunniteltiinko koskaan Dreamcast-versiota?

K: Miten Max Payne sai hyvät arvostelut kriitikoilta?

K: Kuinka monta kappaletta pelisarjaa on myyty vuoteen 2012 mennessä?

Hae kirjaimella