Skandinaavinen mytologia | skandinaavisten kansojen uskomukset ja legendat
Norjalainen tai skandinaavinen mytologia on skandinaavisen kansan uskomuksia ja legendoja. Norjalainen mytologia on versio vanhemmasta germaanisesta mytologiasta, ja myöhemmin kristinusko korvasi sen suurimmaksi osaksi.
Norjalainen mytologia on joukko uskomuksia ja tarinoita, jotka pohjoissaksalaiset heimot jakavat keskenään. Sitä ei ole periytetty jumalilta kuolevaisille. Sillä ei ollut pyhiä kirjoituksia. Mytologia siirtyi sukupolvelta toiselle runouden muodossa. Se jatkoi periytymistään tällä tavoin viikinkien aikaan asti. Alkuperäiset uskomukset olivat kauan sitten kadonneet. Tietomme siitä perustuvat pääasiassa Eddaan ja muihin keskiaikaisiin teksteihin. Ne kirjoitettiin muistiin, kun ja kun he kääntyivät kristinuskoon.
Norjalaiset jumalat olivat kuolevaisia. Vain syömällä Iðunnin omenoita he saattoivat toivoa elävänsä Ragnarökiin asti. Kuva: J. Penrose, 1890.
Kosmologia
Norjalaisessa mytologiassa maailmankaikkeudessa ajateltiin olevan 9 valtakuntaa tai "maailmaa". Asgardissa asuivat jumalat. Asgardiin pääsi vain kävelemällä sateenkaaren yli (Bifröstin silta). Pakkasjättiläiset asuivat paikassa nimeltä Jötunheimr. Jötunheimr tarkoittaa jättiläisten valtakuntaa.
Kylmää, pimeää paikkaa nimeltä Niflheim hallitsi Hel. Hän oli Lokin tytär. Tämä oli useimpien kuolleiden koti. Jossain etelässä sijaitsi Muspelheimin tulinen valtakunta, tulijättiläisten koti.
Asgårdin ja Niflheimin välissä oli Midgård, ihmisten maailma.
Yliluonnolliset olennot
Jumaluuksia on kolme "klaania", Æsir, Vanir ja Jötnar (tässä artikkelissa kutsutaan jättiläisiksi). Pitkän sodan jälkeen Æsir ja Vanir tekivät rauhan ja liittyivät yhteen.
Æsirit ja vanirit ovat Jötnarien eli jättiläisten vihollisia. Æsirit ovat Jötnarin jälkeläisiä. Sekä Æsir että Vanir avioituvat niiden kanssa. Jättiläisiä on kahdenlaisia: pakkasjättiläisiä ja tulijättiläisiä.
On monia muita yliluonnollisia olentoja. Näitä ovat mm:
- Fenrir, jättimäinen susi
- Jörmungandr, merikäärme, joka on kietoutunut maailman ympärille.
- Hugin ja Munin (ajatus ja muisti), kaksi korppia, jotka pitävät Odinin ajan tasalla siitä, mitä maan päällä tapahtuu.
- Ratatosk, orava, joka juoksee maailmanpuun, Yggdrasilin, oksilla.
Thor taisteli usein jättiläisiä vastaan.
Nykyaikaiset vaikutteet
| Päivä (norjaksi) | Alkuperä |
| Søndag | Auringon päivä |
| Mandag | Kuun päivä |
| Tirsdag | Tyrin päivä |
| Onsdag | Odinin päivä |
| Torsdag | Thorin päivä |
| Fredag | Freyjan tai Friggin päivä |
| Lørdag | Saturnuksen päivä (englannin ja hollannin kielet), kylpypäivä (ruotsin ja tanskan kielet), sapatti (saksan kieli). |
Germaaniset jumalat ovat vaikuttaneet jokapäiväiseen länsimaiseen elämään useimmissa germaanisia kieliä puhuvissa maissa. Esimerkkinä tästä ovat eräät viikonpäivien nimet. Päivät nimettiin roomalaisten jumalten mukaan latinaksi (nimettiin Auringon, Kuun, Marsin, Merkuriuksen, Jupiterin, Venuksen ja Saturnuksen mukaan). Tiistaista perjantaihin nimet korvattiin roomalaisten jumalien germaanisilla versioilla. Englanniksi Saturnusta ei korvattu. Lauantai on saksaksi nimetty sapatin mukaan, ja Skandinaviassa sitä kutsutaan "pesupäiväksi".
Nykyaikainen populaarikulttuuri
J.R.R. Tolkienin Taru sormusten herrasta sai vaikutteita pohjoiseurooppalaisten myyteistä. Kun siitä tuli suosittu, osa sen fantasiamaailmasta siirtyi siihen, miten ihmiset näkevät fantasiagenren. Melkein mistä tahansa nykyaikaisesta fantasiaromaanista voi löytää norjalaisia olentoja, kuten haltioita, kääpiöitä ja jättiläisiä.
Muut verkkosivustot
- W. Wagnerin "Asgard ja jumalten koti" e-kirja Archived 2006-10-17 at the Wayback Machine
- Peter Andreas Munchin "Norse Mythology: Arkistoitu 2006-10-17 Wayback Machine:ssa (2006-10-17)
- heimskringla.no Vanhaa norjalaista proosaa ja runoutta
- Ajattomat myytit - Norjalainen mytologia - Tietoa ja tarinoita norjalaisesta ja germaanisesta kirjallisuudesta.
- Norse Gods, Goddesses, Giants, Dwarves and Wights Arkistoitu 2017-10-30 at the Wayback Machine
- CyberSamurai Encyclopedia of Norse Mythology Archives 2011-01-28 at the Wayback Machine (arkistoitu 2011-01-28)
| Norjalainen mytologia | |||||||||
| Jumaluudet |
| ||||||||
| Toimipaikat |
| ||||||||
| Tapahtumat |
| ||||||||
| Lähteet |
| ||||||||
| Yhteiskunta |
| ||||||||
| Katso myös |
| ||||||||
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mitä on norjalainen tai skandinaavinen mytologia?
V: Norjalainen tai skandinaavinen mytologia on skandinaavisen kansan uskomuksia ja legendoja. Se on versio vanhemmasta germaanisesta mytologiasta, ja myöhemmin kristinusko korvasi sen suurimmaksi osaksi.
K: Miten norjalainen mytologia siirtyi sukupolvelta toiselle?
V: Norjalainen mytologia siirtyi sukupolvelta toiselle runouden muodossa. Se jatkui tällä tavoin viikinkien aikaan asti.
K: Mitä tapahtui norjalaista mytologiaa koskeville alkuperäisille uskomuksille?
V: Alkuperäiset uskomukset ovat kadonneet kauan sitten, joten tietomme siitä perustuvat pääasiassa Eddaan ja muihin keskiaikaisiin teksteihin, jotka kirjoitettiin muistiin kristinuskoon kääntymisen aikana ja sen jälkeen.
K: Milloin skandinaavit kääntyivät kristinuskoon?
V: Skandinaavit kääntyivät kristinuskoon silloin ja sen jälkeen, kun he kirjoittivat ylös Eddoja ja muita keskiaikaisia tekstejä norjalaisesta mytologiasta.
K: Mitä Eddat ovat?
V: Eddat ovat keskiaikaisia tekstejä, jotka sisältävät tietoa norjalaisesta mytologiasta ja jotka kirjoitettiin ylös skandinaavien kääntyessä kristinuskoon ja sen jälkeen.
K: Kuka kirjoitti nämä tekstit? V: Nämä tekstit ovat sellaisten ihmisten kirjoittamia, jotka elivät skandinaavien kääntyessä kristinuskoon tai sen jälkeen.
K: Miten meidän käsityksemme norjalaisesta mytologiasta vastaa sen alkuperäisiä uskomuksia? V: Ymmärryksemme norjalaisesta mytologiasta perustuu pääasiassa Eddaan ja muihin keskiaikaisiin teksteihin, joten se eroaa sen alkuperäisistä uskomuksista, koska ne ovat ajan myötä kadonneet.
