UNESCOn Maailmanmuisti-ohjelma: arkistot ja asiakirjojen suojelu

UNESCOn Maailmanmuisti: arkistot ja asiakirjojen suojelu, kulttuuriperinnön säilyttäminen ja avoin pääsy historiallisiin lähteisiin. Tutustu ohjelmaan.

Maailman muisti -ohjelma on osa Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestöä (UNESCO). Se on osa historian säilyttämisstrategiaa. Ohjelma keskittyy arkistoihin ja kirjastoihin.

Unescon ohjelma alkoi vuonna 1992. Se edistää historiallisten asiakirjojen merkitystä.

Tavoitteet

Maailman muistin päämääränä on suojella ja tehdä tunnetuksi aineellista ja aineetonta asiakirjaperintöä, joka on merkityksellistä ihmiskunnan historiassa ja kulttuurissa. Ohjelma pyrkii parantamaan arkistojen, kirjastojen, museoiden ja muiden säilyttäjien valmiuksia suojella asiakirjoja sekä edistämään niihin pääsyä tutkijoille, kouluille ja yleisölle.

Rekisteri ja valintaprosessi

Ohjelmaan liittyy kansainvälinen rekisteri (Memory of the World International Register), johon voidaan ehdottaa merkittäviä kokoelmia ja yksittäisiä dokumentteja. Rekisterin tarkoituksena on nostaa esiin maailmanlaajuisesti arvokkaita aineistoja, edistää niiden säilytystä ja lisätä tietoisuutta niiden merkityksestä. Ehdokasvalinnat arvioidaan tieteellisin ja kulttuuriperintöön liittyvin kriteerein, ja päätöksistä vastaa ohjelman asiantuntijoista koostuva tukiryhmä.

Säilytys, konservointi ja digitointi

Ohjelma tukee sekä perinteistä konservointityötä että nykyaikaista digitointia. Säilyttämistoimenpiteisiin kuuluvat olosuhdehallinta (lämpötila, kosteus), haitallisten materiaalien poisto, restaurointi sekä pitkäaikaisen digitaalisen säilytyksen ratkaisut. Digitointi parantaa pääsyä aineistoihin ja voi vähentää alkuperäisten dokumenttien käsittelytarvetta, mutta digitaalisen aineiston säilyttäminen edellyttää myös huolellista varmuuskopiointia, käytettävyyden dokumentointia ja metadatan tuottamista.

Kansalliset ja kansainväliset toimijat

Maailman muisti toimii yhteistyössä kansallisten komiteoiden, arkistojen, kirjastojen, museoiden, tutkimuslaitosten ja järjestöjen kanssa. UNESCO ylläpitää ohjelman toimistoa ja neuvoo valtioita ja instituutioita käytännöissä. Ohjelmassa korostetaan sekä globaalia verkottumista että paikallista asiantuntemusta.

Hyödyt ja vaikutukset

• Asiakirjojen näkyvyyden ja arvon tunnistaminen kansainvälisellä tasolla.
• Säilytysosaamisen ja resurssien vahvistaminen koulutuksen ja suositusten kautta.
• Pääsyn parantaminen tutkijoille, opettajille ja yleisölle digitoinnin ja kokoelmien esilletulon kautta.
• Yhteistyön ja tiedonvaihdon edistäminen kulttuuriperinnön suojelemiseksi kriisitilanteissa.

Haasteet

Säilytyksen haasteita ovat muun muassa rahoituksen niukkuus, ilmastonmuutoksen vaikutukset, konfliktit, alkuperäisaineistojen fyysinen haurastuminen sekä digitaalisen aineiston pitkäaikaissäilytyksen tekniset ja organisatoriset ongelmat. Lisäksi on tärkeää huomioida eettiset kysymykset, kuten aineistojen alkuperäyhteisöjen oikeudet ja arkaluonteisten tietojen suojaaminen.

Suosituksia arkistoille ja kokoelmanhoitajille

• Laadi kirjalliset säilytys- ja pelastussuunnitelmat sekä varmuuskopiointikäytännöt.
• Panosta ympäristöolosuhteiden valvontaan ja konservointikoulutukseen.
• Digitoi dokumentit hallitusti ja tuota laadukas metadata, jotta löydettävyys ja pitkäaikaissäilytys varmistuvat.
• Yhteistyö muiden instituutioiden kanssa voi parantaa resursseja ja osaamista.
• Ota huomioon eettiset näkökulmat ja tiedon saatavuuden rajoitukset, erityisesti herkkien aineistojen kohdalla.

Lisätieto ja osallistuminen

Instituutiot ja valtiot voivat osallistua Maailman muisti -ohjelmaan ehdottamalla kohteita rekisteriin, perustamalla kansallisia toimikuntia tai hyödyntämällä ohjelman tuottamia ohjeita ja koulutusta. Ohjelma tarjoaa myös julkaisuita ja suosituksia, joita voi hyödyntää arkistojen ja kirjastojen arjessa.

Maailman muisti -ohjelma on siten keskeinen väline asiakirja- ja arkistoperinnön turvaamiseksi sekä maailmanlaajuisen muistin jakamiseksi tuleville sukupolville.

Jikji-palkinto

Jikji-palkinto perustettiin Etelä-Korean hallituksen kanssa. Etelä-Korea rahoittaa 30 000 dollarin palkinnon ja kaikki palkintoon liittyvät kustannukset.

Vastaanottajat

• 2005: Tšekin kansalliskirjasto (Praha)
• 2007: Itävallan tiedeakatemia, Phonogrammarchiv (Wien).
• 2009: Malesian kansallisarkisto (Kuala Lumpur)
• 2011: Kansallisarkisto, Canberra.

 
Jikji on varhaisin tunnettu kirja, joka painettiin liikkuvilla metallikirjasimilla vuonna 1377.  

Hae kirjaimella