Anne Frankin päiväkirja (Het Achterhuis) — sota-ajan klassikko

Anne Frankin päiväkirja – koskettava sota-ajan klassikko: nuoren tytön rehellinen, liikuttava kertomus piilopaikasta, toivosta ja menetetyistä unelmista.

Nuoren tytön päiväkirja on Anne Frankin hollanniksi kirjoittama päiväkirja, joka syntyi osin toiveesta julkaista kirjeitä sodan jälkeen. Anne aloitti päiväkirjan 12. kesäkuuta 1942 kirjoittamalla salaa kuvitteelliselle ystävälleen "Kittylle". Hän piti päiväkirjaa ollessaan kaksi vuotta piilossa perheensä kanssa Alankomaiden natsimiehityksen aikana, piilopaikkana Amsterdamissa ollut niin kutsuttu "Achterhuis" (Takasiipi) osoitteessa Prinsengracht 263. Piilossa oli Frankin perheen lisäksi perheen ystäviä (yleensä dagbokissa nimillä Van Daan ja Dussel), ja heitä auttoivat useat turvallaan riskin ottaneet työntekijät ja ystävät, kuten Miep ja Jan Gies sekä muut. Perhe jäi kiinni vuonna 1944, ja Anne Frank kuoli lavantautiin Bergen-Belsenin keskitysleirillä talvella 1945; hänen isänsä Otto Frank oli perheen ainoa tunnettu eloonjäänyt. Sodan jälkeen Otto löysi päiväkirjan, ja hänen toimillaan sekä välittäjiensä avulla teksti saatiin julkaistavaksi. Päiväkirjaa on sittemmin käännetty yli 60 eri kielelle ja myyty maailmanlaajuisesti miljoonia kappaleita; teosta pidetään laajasti sotakirjallisuuden ja kasvukertomusten klassikkona.

Julkaisu ja toimitustyö

Päiväkirja julkaistiin ensimmäisen kerran nimellä Het Achterhuis. Dagboekbrieven 12 juni 1942 - 1 augustus 1944 Amsterdamissa vuonna 1947 ilmestyneessä Contact-kustantamossa. Otto Frank kokosi ja toimitti alkuperäisestä materiaalista yhden ensimmäisen julkaisuversion. Kun teos käännettiin englanniksi nimellä Anne Frank: The Diary of a Young Girl, sitä julkaisi Doubleday & Company (Yhdysvallat) ja Valentine Mitchell (Yhdistynyt kuningaskunta) vuonna 1952. Doubledayn kustannustoimittaja Judith Jones oli merkittävä hahmo teoksen julkaisemisessa Yhdysvalloissa. Kansainvälinen menestys sai aikaan useita uusia painoksia, laajennettuja ja kriittisiä laitoksia; tutkijat ovat myöhemmin julkaisseet myös Anne Frankin alkuperäisistä muistikirjoista ja käsikirjoituksista koostettuja laajempia versioita, jotka paljastavat kirjoituksen muokkausvaiheita ja Anne Frankin omia tavoitteita teoksen julkaisemisesta.

Versiot ja kriittinen laitos

Päiväkirjasta tunnetaan useita versioita: Anne kirjoitti alkuperäisen päiväkirjan ja myöhemmin muokkasi tekstiä ajatellen mahdollista julkaisua sodan jälkeen. Otto Frank toimitti julkaisuversion, johon hän teki omia valintojaan ja poisti joitakin kohtia, esimerkiksi yksityiskohtia perheenjäsenistä tai Anneen liittyvistä henkilökohtaisista pohdinnoista. Myöhemmissä kriittisissä ja täydennetyissä laitoksissa (mm. neutraalit tieteelliset editioinnit) on pyritty palauttamaan alkuperäisiä kohtia ja esittämään useita tekstiversioita rinnakkain, jotta lukija voi seurata Anne Frankin kirjoitusprosessia ja Otto Frankin toimitustyötä.

Teemat ja sisältö

Päiväkirja on paitsi historiallinen dokumentti myös syvähenkinen kasvukertomus. Anne käsittelee teksteissään mm. seuraavia teemoja:

• Nuoruuden ja identiteetin etsintä: kirjoittaminen toimii keinona hahmottaa omaa sisintä, halua tulla ymmärretyksi ja kasvaa aikuiseksi.
• Perhesuhteet ja jakaminen: arjen ristiriidat ja läheisyyden tarve pienessä piilossa vaikuttavat voimakkaasti päiväkirjan kuvaukseen.
• Toivo ja epätoivo sodan keskellä: Anne vaihtelee toiveikkaiden tulevaisuuden visioiden ja synkemmän pelon välillä, mutta säilyttää usein inhimillisen myötätunnon ja optimismia.
• Juutalaisten kohtalo: teksti välittää yksilöllisen näkökulman sortoon ja sen vaikutuksiin perheen ja nuoren elämässä.

Sovitukset, vastaanotto ja vaikutus

Kirjasta tehtiin useita sovituksia: tunnetuin on vuoden 1955 näyttämöversio The Diary of Anne Frank, joka palkittiin Pulitzerin draamapalkinnolla 1956, sekä vuoden 1959 elokuvaversio, jota ohjasi George Stevens. Päiväkirja on vaikuttanut laajasti koulutukseen, muistamiseen ja holokaustin tutkimukseen: se tarjoaa konkreettisen, henkilökohtaisen tason, joka auttaa ymmärtämään sodan inhimillistä puolta. Kirja on usein mukana koulujen oppimateriaaleissa, mutta se on myös ollut kiistan kohteena: jotkut ryhmät ovat vaatineet teoksen poistamista opetuksesta tai kirjastojen kokoelmista keskustelunaiheiden, kielen tai henkilökohtaisten jaksojen vuoksi. Laajemmat tutkimukset ja oikeusprosessit ovat kuitenkin vahvistaneet päiväkirjan aitouden: asiantuntijat ja tuomioistuimet ovat todenneet tekstit aidoiksi Anne Frankin kirjoituksiksi.

Perintö

Anne Frankin päiväkirja on säilyttänyt asemansa yhtenä sodan ajan merkittävimmistä kertomuksista, ja se muistuttaa yksilön kokemuksesta totalitaarisuuden ja vainon keskellä. Anne on monille nuorille ja aikuisille henkilökohtaisen rohkeuden ja inhimillisyyden symboli. Otto Frank omisti elämänsä osin Anne-muiston ylläpitämiselle; piilopaikan tilat on muutettu Anne Frank -museoksi, joka vastaanottaa vuosittain lukuisia kävijöitä ja toimii opetuksellisena muistutuksena historian kauhuista ja suvaitsevaisuuden tärkeydestä.

Päiväkirjan käännökset, sovitukset ja tieteelliset laitokset ovat jatkaneet Annen kertomuksen tutkimusta ja levittämistä, jotta seuraavat sukupolvet muistaisivat sekä yksilön äänen merkityksen että historian opetukset.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä on Nuoren tytön päiväkirja?

K: Kuka löysi päiväkirjan sodan jälkeen?

K: Kuinka monella kielellä se on julkaistu?

K: Milloin se julkaistiin ensimmäisen kerran?

K: Kuka käänsi sen englanniksi?

K: Mitä palkintoja se sai?

K: Mitä teemoja tämä kirja käsittelee?

Hae kirjaimella