Menoitios (tai Menoetius) on kreikkalaisessa mytologiassa usein esitetty titaani, jota on kuvattu väkivaltaisen vihan, hätiköityjen toimien ja ihmisten kuolevaisuuden personifikaationa. Kaikki lähteet eivät ole yksimielisiä hänen kohtalostaan: joidenkin kertomusten mukaan Zeus iski hänet salamalla ja heitti kauaksi maahan rangaistuksena hänen hybristisestä, ylimielisestä ja tuhoisasta käytöksestään; toisissa traditioissa hänet mainitaan rajumminkin saatetuksi Tartarokseen. (vrt. Hesiodos, Theogonian kohdat; Apollodoros; scholia Aischylokseen.)
Genealogisesti Menoitios on peräisin titaanisuvusta: hän on Iapetoksen ja Klymenen eli Aasian poika sekä Atlaksen, Prometheuksen ja Epimetheuksen veli. Myyttisissä lähteissä Menoitioksen kohtalo tuodaan esiin titaanien ja jumalien välisissä ristiriidoissa, joissa Zeus rankaisee titaaneja ja muita jumalalliseen järjestykseen uhmaavia olentoja. (Ks. mm. Hes. Theog. 507–514; Apollod. i.2 §3; Schol. ad Aeschyl. Prom. 347.)
Nimen etymologia heijastaa hahmon merkityksiä: kreikan sanasta menos tulee ajatus voimasta, tarmosta, raivosta tai henki-energiasta, ja oitos viittaa turmioon tai kohtaloon. Hesiodos kuvailee Menoitiosta termillä hybristes — siis väkivaltaisena, yliampuvana ja röyhkeänä. Tämä sopii tunnettuun kuvaukseen Iapetoksen pojista, joista kukin edustaa tiettyä ihmisluonteen heikkoutta: Prometheus on ovela ja ennakkolaskelmoiva, Epimetheus harkitsematon ja Atlas kärsivän kestävä mutta korviahuumaavan ylpeä.
Menoitiosta on myös esitetty yhtymäkohtia muihin mytologisiin hahmoihin. Hänet saatetaan yhdistää Menoitakseen (Menoites), joka oli Haadeksen paimen ja jonka kanssa Herakles paini manalassa — näissä kertomuksissa kyse on usein manalan karjan vartijasta tai paimenesta. Samoin on ehdotettu, että hän olisi sama kuin Bouphagos (”karjansyöjä”), Iapetoksen poika, joka hyökkäsi jumalattaren Artemiksen kimppuun Arkadiassa; karja- ja paimenaihe viittaa yhteiseen mytologiseen rooliin. Nämä yhtymäkohdat ovat kuitenkin osittain tulkinnallisia ja vaihtelevat lähteestä riippuen.
Titaani Menoitioksen merkitys on enemmän kirjallinen ja symbolinen kuin uskonnollinen: hän ei vaikuta olleen laajasti palvottu jumaluus omana kulttina, vaan toimii varoittavana esimerkkinä hybriksestä (jumalten kiroilun ja ylemmyyden tavoittelemisen seurauksista). Modernissa tutkimuksessa häntä käsitellään usein teemana, joka kuvastaa ihmisen hallitsemattoman vihan ja turmioon johtavan ylpeyden vaaroja sekä myyttistä järjestyksen palauttamista jumalallisella rankaisulla.