Atlas
Atlas on kokoelma karttoja tai monisteita, jotka on perinteisesti sidottu kirjan muotoon, mutta joita on myös multimediaformaatissa.
Siitä voi käydä ilmi maantieteellisiä piirteitä ja poliittisia rajoja, mutta usein myös sosiaalisia, uskonnollisia ja taloudellisia tilastoja.
Maailmankartta Orteliuksen ensimmäisestä modernista atlaksesta - Theatrum Orbis Terrarum (1570).
Historia
Varhaisimpia atlaksia ei kutsuttu tällä nimellä niiden julkaisuhetkellä. Ensimmäinen kirja, jota voitiin kutsua atlakseksi, perustui Aleksandriassa noin vuonna 150 jKr. työskennelleen maantieteilijä Claudius Ptolemaioksen laskelmiin. Ensimmäinen painos julkaistiin Bolognassa vuonna 1477, ja se oli kuvitettu 27 kartalla, vaikka tutkijoiden mukaan ei tiedetä, olivatko painetut kartat kaiverrettuja versioita Ptolemaioksen tekemistä alkuperäisistä kartoista vai olivatko keskiajan kreikkalaisten oppineiden Ptolemaioksen tekstistä laatimia.
Noin vuodesta 1544 alkaen karttoja valmistettiin paljon, erityisesti tärkeissä kauppakeskuksissa Roomassa ja Venetsiassa. Kukin kustantaja toimi itsenäisesti. Ne tuottivat karttoja omien tarpeidensa pohjalta. Karttojen koko vaihteli usein dramaattisesti. Ajan myötä tuli tavalliseksi, että kartat sidottiin yhteen kirjaan. Vaikka termi atlas ei ollut käytössä vuonna 1544, näitä teoksia kutsutaan nykyään "IATO-atlaksiksi" (italialainen, tilauksesta koottu) tai useammin "Lafreri-atlaksiksi" yhden aikakauden johtavan kustantajan mukaan.
Nykyaikaiset atlasit
Maailmanlaajuisten markkinoiden myötä eri maiden kustantajat voivat painattaa karttoja muualla valmistetuista levyistä. Tämä tarkoittaa sitä, että karttojen paikannimissä käytetään usein sen maan kielen nimityksiä tai lyhenteitä, jossa kohde sijaitsee, jotta ne palvelisivat mahdollisimman laajoja markkinoita. Esimerkiksi Venäjän lähistöllä sijaitsevilla saarilla on lyhenne "O.", joka tarkoittaa "ostrov", ei "I.", joka tarkoittaa "saarta". Tämä käytäntö poikkeaa siitä, mikä on vakiintunutta kussakin kielessä.
