Arunachal Pradesh (Etelä-Tibet): Intian osavaltio ja kiistelty alue
Arunachal Pradesh (Etelä‑Tiibet) — Intian ja Kiinan kiistelty osavaltio: rajakiistat, historialliset taustat ja uudelleennimeämiset selkeästi ja ajankohtaisesti.
Arunachal Pradesh on Intian koillisessa sijaitseva osavaltio, jota Kiina pitää osana historiallista Tibetistä muodostettua aluetta ja kutsuu Etelä-Tiibetiksi (Zangnan 藏南). Alueen suvereenisuudesta kiistellään kansainvälisesti: Intia pitää Arunachal Pradeshia omanaan, kun taas Kiinan virallinen kanta on alueen kuuluvan Kiinaan. Alueen asema on ollut osa laajempaa Intian ja Intian/Kiinan välistä rajakiistaa siitä lähtien, kun piiritykset ja siirtomaa‑ajan rajapäätökset muovasivat Himalajan rajoja.
Sijainti ja maantiede
Arunachal Pradesh sijaitsee itäisessä Himalajassa ja rajoittuu pohjoisessa Tiibetiin (Kiina), idässä Myanmariin ja etelässä Intian muihin osavaltioihin. Maasto on vuoristoista ja jyrkkää: korkeimmat huiput nousevat yli 6000 metrin korkeuteen ja alueella on syviä kanjoneita, jokia ja rehevää alankoseutua alempana. Suojeltu luonto tekee Arunachal Pradeshista biologisesti monimuotoisen alueen, jossa esiintyy lukuisia endeemisiä kasvi‑ ja eläinlajeja.
Historia ja rajakiista
Alueen rajat muotoutuivat osaksi brittien Intian imperiumin rajalinjauksia 1900‑luvulla. Erityisen merkittävä on niin kutsuttu McMahon Line, joka syntyi Simlan konferenssin sopimuksessa 1914 ja jota Intia pitää rajana Tiibetin sekä Intian välillä. Kiina ei kuitenkaan tunnustanut McMahonin linjaa, ja väitteet alueesta ovat johtaneet toistuvaan jännitteeseen. Vuonna 1962 käyty Kiina–Intia sota kohdistui myös näihin raja‑alueisiin ja synnytti pysyviä erimielisyyksiä. Nykyään rajatilannetta hallitsee käytännössä usein muuttuva rajaviiva, jota kutsutaan Line of Actual Control (LAC) -rajaksi.
Väestö, kulttuuri ja hallinto
Arunachal Pradeshin asukkaat koostuvat useista alkuperäiskansoista ja heimoryhmistä, muun muassa Adi, Nishi, Galo, Apatani ja Monpa. Heillä on omat kielensä, kulttuurinsa ja uskonnolliset perinteensä; Tawangissa sijaitsee merkittävä buddhalainen luostari, joka on sekä hengellinen että historiallinen keskus alueella. Intian hallinnollisesti Arunachal Pradesh sai osavaltion aseman vuonna 1987 (aiemmin alue tunnettiin North-East Frontier Agencyna, NEFA), ja sen pääkaupunki on Itanagar.
Talous ja infrastruktuuri
Alueen talous perustuu pääosin maatalouteen, karjanhoitoon, paikalliseen kauppaan ja kasvavaan matkailuun. Arunachal Pradeshilla on myös merkittävää vesivoimapotentiaalia, koska lukuisat jokilaaksot virtaavat voimakkaina alas Himalajasta. Viime vuosina sekä Intia että paikallishallinto ovat panostaneet teihin, siltoihin ja rajainfrastruktuuriin turvallisuuden ja saavutettavuuden parantamiseksi, mikä on osaltaan lisännyt jännitteitä Kiinan suuntaan.
Tärkeimmät tapahtumat viime vuosina
Kiina on viime vuosina pyrkinyt vahvistamaan omia vaatimuksiaan mm. julkaisemalla kiinalaisia paikannimiä kiistanalaiselle alueelle ja korostamalla historiallista yhteyttä Tiibetiin. Vuonna 2017 Kiina aloitti joidenkin paikkojen nimittämisen uudelleen alueella, ja vuonna 2019 Kiina ilmoitti poistaneensa tai tuhoavansa karttoja, jotka sen mukaan esittivät virheellisesti alueita Intian osana. Tällaiset toimet ovat lisänneet diplomaattista kitkaa ja synnyttäneet huomattavaa kansainvälistä huomiota.
Nykytilanne ja kansainvälinen näkökulma
Arunachal Pradeshin asema on edelleen keskeinen kysymys Intian ja Kiinan suhteissa. Molemmat osapuolet ylläpitävät alueella sotilasjoukkoja ja infrastruktuuria, ja rajatapahtumat vaihtelevat rauhanomaisista kohtaamisista vakavampiin jännitteisiin. Kansainvälisesti monet maat eivät tunnusta Kiinan väitettä, mutta tilanne pysyy poliittisesti ja strategisesti herkkänä. Ratkaisua alueen pitkään jatkuneeseen kiistaan ei ole toistaiseksi löytynyt, ja tulevat neuvottelut, sotilaalliset liikkeet sekä alueen sisäinen kehitys vaikuttavat merkittävästi tilanteen kehittymiseen.
Huom: Alueeseen liittyvät käsitteet ja nimet voivat poiketa eri maiden ja toimijoiden käyttämistä termeistä; tässä artikkelissa pyritään kuvailemaan tilannetta tasapuolisesti ja faktapohjaisesti.
.svg.png)
Arunachal Pradesh / Etelä-Tiibet vaalean punaisella. Intia beige.
Historia
Alueen pohjoisraja on noin 550 mailia pitkä. Se tunnetaan nimellä McMahon-linja.
Se on osa Intian ja Kiinan välistä rajakiistaa. Toinen kiista on luoteessa Aksai Chinissä (myös Pakistanin kanssa).
Vuonna 1962 täällä käytiin Kiinan ja Intian välinen sota. Sota oli lyhyt ja päättyi Intian tappioon. Kiina vetäytyi kuitenkin vapaaehtoisesti takaisin nykyisille rajoilleen. He sanovat edelleen omistavansa alueen.
Kuka siellä asuu?
Suurin osa väestöstä näyttää itäaasialaiselta. Ihmiset muistuttavat naapureitaan Tiibetissä ja Myanmarin vuoristoalueella.
Vuonna 2001 Etelä-Tiibetissä asui 1 091 117 ihmistä. Alueen kokonaispinta-ala on 83 743 km² (32 333 mi²).
Suurin osa ihmisistä puhuu han-tiibetiläisiä kieliä, kuten nyishiä ja adia (yli 50 prosenttia). Loput puhuvat indoarjalaisia kieliä, kuten nepalia, bengalia ja hindiä.
Arunachal Pradeshin valtion symbolit
· 
Maakuntalintu
· .png)
Maakuntaeläin
· 
Maakunnan kukka
Aiheeseen liittyvät sivut
- Tiibet
- Kiinan ja Intian välinen rajakiista
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on Arunachal Pradesh?
V: Arunachal Pradesh on Intian ja Kiinan välissä sijaitseva osavaltio.
Kysymys: Mikä maa väittää omistavansa tämän osavaltion?
V: Arunachal Pradeshin omistusoikeudesta kiistellään Intian ja Kiinan välillä.
K: Miten Kiina viittaa tähän alueeseen?
V: Kiina kutsuu Arunachal Pradeshia Etelä-Tiibetiksi tai kiinaksi Zangnaniksi.
K: Mitä Kiina teki vuonna 2017 tämän alueen suhteen?
V: Vuonna 2017 Kiina alkoi nimetä uudelleen paikkoja Arunachal Pradeshissa.
K: Minä vuonna Kiina tuhosi 30 000 maailmankarttaa, joissa Etelä-Tiibet oli merkitty osaksi Intiaa?
V: Kiina tuhosi 30 000 maailmankarttaa, jotka osoittivat Etelä-Tiibetin osana Intiaa, vuonna 2019.
K: Miksi Kiina tuhosi maailmankartat?
V: Kiina tuhosi maailmankartat, koska se piti niitä "virheellisinä", koska niissä Etelä-Tiibet näytettiin osana Intiaa.
K: Mikä on Intian ja Kiinan välinen pääkysymys Arunachal Pradeshista?
V: Intian ja Kiinan välinen pääkysymys Arunachal Pradeshin osalta on alueen omistusoikeus.
Etsiä