Messier 82 (NGC 3034) — Sikarigalaksi, energinen tähtienmuodostusgalaksi

Tutustu Messier 82 (M82) eli Sikarigalaksiin – energinen tähtienmuodostuksen jättiläinen Ursa Majorissa: nuoret massiiviset tähtiklusterit ja voimakas säteily.

Messier 82 (tunnetaan myös nimellä NGC 3034, Sikarigalaksi tai M82) on läheinen, noin 12 miljoonan valovuoden päässä sijaitseva tähdenlentogalaksi Ursa Major -tähdistössä. Se näkyy meiltä reunoiltaan päin pitkänomaiseen, sikarin muotoon ja luokitellaan voimakkaaksi tähtienmuodostus- eli starburst‑galaksiksi. M82 on kirkkaudeltaan poikkeuksellinen: sen kokonaissäteily on arvioitu olevan jopa noin viisi kertaa suurempi kuin koko Linnunradan, ja galaksin keskusta on paikallisesti satoja kertoja kirkkaampi kuin Linnunradan keskusta.

Missä voimakas aktiivisuus syntyy

Galaksin keskusta on erittäin aktiivinen tähtienmuodostusalue. Vuonna 2005 Hubble-avaruusteleskooppi paljasti siellä 197 nuorta massiivista tähtiklustereiden keskittymää: näiden klustereiden keskimääräinen massa on noin 2×10⁵ M_⊙, mikä kertoo siitä, että keskusta on täynnä tiheitä, suurimassaisia tähtiryhmiä. Koko galaksin ytimen tähtienmuodostusnopeus on arviolta noin kymmenen kertaa suurempi kuin koko Linnunradan sisällä tuotettavien uusien tähtien määrä saman ajan kuluessa.

Syy aktiivisuudelle ja galaktinen tuuli

Messier 82:n voimakkaan tähtienmuodostuksen on ajateltu johtuvan sen läheisestä vuorovaikutuksesta isomman galaksin Messier 81:n kanssa. Gravitaatiovaikutukset ovat ohjanneet kaasua kohti keskustaa ja käynnistäneet intensiivisiä muodostusjaksoja. Keskuksesta lähtee näkyvä, säteittäinen galaktinen puskuri eli niin kutsuttu superwind: kuumaa kaasua ja pölyä virtaa galaksin diskistä kohti napoja satojen kilometrien sekuntinopeuksilla. Tämä puskuri näkyy H‑alfa‑suotimella ja röntgenissä ja kuljettaa mukanaan supernovien ja massiivisten tähtien energian tuotteita.

Energia‑lähettimet ja havainnot eri aallonpituuksilla

M82 on voimakas lähde infrapuna‑, radio‑ ja röntgensäteilyssä. Se kuuluu kirkkaimpiin lämmön infrapuna‑galakseihin (LIRG), koska tähtienmuodostuksen ympärillä oleva pöly absorboi UV‑säteilyä ja säteilee sen uudelleen infrapunassa. Myös useat ultrakirkkaat röntgenlähteet (ULX) ja voimakkaat radiokohteet on havaittu; yksi tunnettu röntgenkohde, M82 X‑1, on ehdotettu keskikokoiseksi mustaksi aukoksi.

Merkittäviä tapahtumia ja tutkimustuloksia

• Hubble havaitsi 197 nuorta massiivista tähtiklustereita galaksin ytimessä (2005).
• M82:ssa on havaittu suuri määrä supernovajäänteitä ja radiolähteitä, jotka kertovat aktiivisesta tähtien kuolemasta.
• Vuonna 2014 galaksissa havaittiin kirkas supernova SN2014J (tyyppi Ia), joka oli havaittavissa myös pienemmillä kaukoputkilla.
• Fermi‑satelliitti ja muut gamma‑/röntgen‑havainnot ovat osoittaneet, että M82 on voimakas kosmisten säteiden ja korkeenergisen säteilyn lähde.

Kokoonpano ja mittasuhteet

M82:n näkyvä halkaisija on kymmeniä tuhansia valovuosia (optisesti n. 10–12 kpc luokkaa) ja sen etäisyys Maasta on noin 12 miljoonaa valovuotta (noin 3,5–3,7 Mpc). Galaksin rakenteessa näkyy runsaasti pölykaistaleita, vapaita kaasafaaseja ja filamentteja, jotka korostuvat erityisesti reunoilta nähtynä.

Messier 82 on siksi erinomainen tutkimuskohde, kun halutaan ymmärtää miten galaktinen vuorovaikutus ja voimakkaat tähtienmuodostusvaiheet vaikuttavat galaksin kehitykseen, kaasankiertoon ja säteilyn tuotantoon eri aallonpituuksilla.

Hae kirjaimella