Spiraaligalaksi — määritelmä, rakenne ja tyypit

Tutustu spiraaligalakseihin: niiden rakenne, käsivarret, pylväät ja tyypit — selkeä opas galaksien muodoista, aineksista ja merkityksestä maailmankaikkeudessa.

Spiraaligalaksi on eräänlainen galaksi, joka näyttää litteältä, hitaasti pyörivältä levyltä, jonka keskellä on pullistuma. Se sisältää tähtiä, kaasua, pölyä, pimeää ainetta ja supermassiivisen mustan aukon sen keskellä.

Galakseja pidettiin pitkään tähtisumuina. Edwin Hubble kuvasi spiraalisumun ensimmäisen kerran vuonna 1936 julkaistussa teoksessaan The Realm of the Nebulae. Nykyään ne luetellaan galakseina, ja ne on nimetty niiden muodon mukaan.

Pylväsmäinen spiraaligalaksi on tärkeä ja yleinen spiraaligalaksityyppi. On olemassa kolme muuta spiraaligalaksityyppiä. Suurenmuotoisissa spiraaligalakseissa on kaksi hyvin muotoiltua käsivartta. Monihaaraisissa spiraaligalakseissa on useampia haaroja. Flokkulaarisissa spiraaligalakseissa on vaikea nähdä lainkaan haaroja.

Rakenne

Spiraaligalaksi koostuu useasta pääosasta:

• Levystä (disk) — litteä alue, jossa sijaitsevat spiraalihaarat; sisältää suurimman osan galaksin gassta, pölystä ja nuorista tähdistä.
• Pullistumasta (bulge) — keskusta, jossa on tiheämmin pakkautuneita tähtiä; pullistuma voi olla pyöreähkö tai litteämpi ja joskus sisältää paljon vanhoja tähtiä.
• Pylväästä (bar) — monissa spiraaleissa on keskellä pitkä, suorempi rakenne, joka ohjaa kaasaa kohti keskustaa; tällaisia kutsutaan pylväsmäisiksi spiraaleiksi.
• Halosta (halo) — laaja, himmeä alue pullistuman ympärillä; siellä on harvassa sijaitsevia vanhoja tähtiä, pallomaisia tähtijärjestelmiä ja suurin osa galaksin pimeästä aineesta.

Miten spiraalihaarat syntyvät?

Spiraalihaarojen synnystä on kaksi yleistä selitystä, jotka täydentävät toisiaan:

• Tiheäaaltoajatus (density wave) — spiraalihaarat ovat kierre-aaltoja, joissa tähdet ja kaasu tiivistyvät kulkiessaan niiden läpi. Tiheämmissä kohdissa tapahtuu voimakkaampaa tähtienmuodostusta, minkä takia haarat näkyvät kirkkaampina.
• Paikalliset epävakauksiin ja vuorovaikutuksiin liittyvät mekanismit — galaksien törmäykset, lähellä kulkevat kumppanit tai sisäiset epävakaudet (esim. pylvään aiheuttama dynamikka) voivat synnyttää tai voimistaa haaroja. Flokkulaarisissa galakseissa haarat syntyvät usein pieniin alueellisiin tiivistymiin perustuen.

Tähtienmuodostus ja näkyvyys

Spiraalihaarat ovat tyypillisesti aktiivisia tähtienmuodostusalueita. Nuoret, massiiviset tähdet ja kirkkaat H II -alueet tekevät hajoista helposti havaittavia näkyvän valon aallonpituuksilla. Vanhemmat tähtiainesosat taas ovat hajautuneempia levyllä ja pullistumassa.

Tyypit ja luokittelu

Hubble-luokitus erottaa spiraalit esimerkiksi seuraavasti:

• Sa, Sb, Sc — sarja, jossa Sa-kohteet ovat tiiviimpiä pullistumia ja tiukempia kierteitä, kun taas Sc-kohteissa on löyhemmät, avoimemmat haarat ja runsaammin kaasua.
• SBa, SBb, SBc — pylväsmäiset vastaavat (barred spiral), joissa keskellä näkyy selkeä pylväs.
• Grand-design — selkeät, symmetriset 1–2 kierteistä haaraa (esim. M51).
• Flokkulaarinen — epäsäännölliset, pirstaleiset haarat, joita on vaikea yhdistää yhtenäiseksi kierteeksi (esim. M33 on usein luokiteltu flokkulaariseksi).

Pimeä aine ja rotaatiokäyrät

Spiraaligalaksien rotaatiokäyrät (tähtien ja kaasun pyörimisnopeus etäisyyden funktiona) pysyvät usein lähes vakioina kaukana keskustasta. Tämä viittaa siihen, että galaksien näkyvän aineksen lisäksi niiden massassa on suuri määrä pimeää ainetta, joka muodostaa laajan haloalueen.

Rooli evoluutiossa ja ympäristö

Spiraaligalaksit ovat yleisiä pienemmän tiheyden alueilla, kuten paikallisessa universumissa ja galaksiryppäissä. Noin 60 prosenttia galakseista meidän lähiympäristössämme on spiraaleja tai epäsäännöllisiä galakseja. Tiheissä galaksijoukkojen ytimissä spiraaleja on vähemmän: vuorovaikutukset, törmäykset ja rampa-pa-pressure (kaasun poistaminen) muokkaavat niitä usein linsukkan (lenticular) tai ellipsimuotoisiksi galakseiksi.

Esimerkkejä

• Linnunrata (Milky Way) — pylväsmäinen spiraaligalaksi, jossa on useita haaroja ja keskellä supermassiivinen musta aukko.
• Andromeda (M31) — suuri spiraaligalaksi, joka on lähin suuri naapuri.
• M51 (Tähtiköysigalaksi) — klassinen grand-design-spiraali, jossa näkyy selkeät, kirkkaat haarat.

Spiraaligalaksit ovat keskeisiä kohteita galaksien evoluution tutkimuksessa: niiden kaasukomponentti, tähtienmuodostus ja vuorovaikutukset antavat paljon tietoa siitä, miten galaksit syntyvät ja muuttuvat ajan kuluessa.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä on spiraaligalaksi?

K: Mitä spiraaligalaksi sisältää?

K: Mitä galakseja pidettiin pitkään?

K: Kuka kuvasi ensimmäisenä spiraalisumun tyypiksi?

K: Mikä on viivoitettu spiraaligalaksi?

K: Mitkä ovat kolme muuta spiraaligalaksityyppiä?

K: Missä spiraaligalakseja ja epäsäännöllisiä galakseja useimmiten esiintyy?

Hae kirjaimella