Mieliala: mitä se on, syyt ja mielialahäiriöt

Mieliala: selvitä, mitä mieliala tarkoittaa, yleisimmät syyt ja mielialahäiriöt (masennus, kaksisuuntainen) — oireet, hoito ja käytännön keinot arjen tasapainoon.

Mieliala on tunnetila. Ne voivat olla myönteisiä tai kielteisiä. Ihmiset sanovat joskus olevansa "hyvällä tuulella", jos he ovat onnellisia, tai "huonolla tuulella", jos he ovat surullisia tai vihaisia. Mielialat voivat kestää useita tunteja tai päiviä.

Joskus ihmisten mielialat riippuvat siitä, millainen persoonallisuus heillä on. Optimistiset ihmiset ovat usein hyvällä tuulella. Pessimistiset ihmiset ovat usein huonolla tuulella. Ihmisten mielialat muuttuvat myös silloin, kun heille tapahtuu asioita. Jos esimerkiksi ihmisen elämässä tapahtuu jotain huonoa, hän voi olla sen seurauksena surullinen tai vihainen.

Kun ihmisten mielialat ovat pitkään häiriintyneet, heillä voi olla mielialahäiriöksi kutsuttu mielenterveyden häiriö, kuten vaikea masennushäiriö tai kaksisuuntainen mielialahäiriö.

Miten mieliala eroaa tunteesta?

Tunteet ovat yleensä lyhytkestoisempia ja voimakkaampia – esimerkiksi pelko, ilo tai viha kestävät usein sekunneista minuutteihin tai tunteihin. Mieliala on laajempi ja pitkäkestoisempi tunnetila, joka voi sävyttää ihmisen kokemuksia ja käyttäytymistä koko päivän tai pidempään. Mieliala vaikuttaa siihen, miten tulkitsemme tapahtumia ja miten reagoimme niihin.

Mielialaan vaikuttavat tekijät

Mielialaa säätelee monenlainen yhdistelmä tekijöitä:

• Biologia: aivojen välittäjäaineet (esim. serotoniini, dopamiini ja noradrenaliini), hormonit (kuten kilpirauhashormonit ja kortisoli) sekä perinnöllinen alttius vaikuttavat mielialaan.
• Uni ja vuorokausirytmi: jatkuva univaje tai vuorokausirytmin häiriöt voivat heikentää mielialaa ja lisätä masennuksen riskiä.
• Elämäntilanteet: menetys, ihmissuhdeongelmat, taloudelliset paineet tai stressaavat elämäntapahtumat muuttavat usein mielialaa.
• Psykologiset tekijät: persoonallisuus, ajattelutavat ja aikaisemmat traumat vaikuttavat siihen, miten ihminen reagoi elämän vastoinkäymisiin.
• Elintavat ja päihteet: liikunnan puute, huono ravitsemus, alkoholin ja huumeiden käyttö voivat heikentää mielialaa.
• Kaudelliset vaikutukset: joillekin ihmisille valon määrän vaihtelu (esim. talven pimeys) voi aiheuttaa kaamosmasennusta (seasonal affective disorder).
• Krooniset sairaudet ja lääkkeet: fyysiset sairaudet ja osa lääkkeistä voivat muuttaa mielialaa.

Mielialahäiriöt — yleisimmät muodot

Mikäli mieliala on poikkeavan matala tai korkea yli pitkän ajan, kyseessä voi olla mielialahäiriö. Tavallisimpia ovat:

• Masennus (vakava masennushäiriö): pitkäkestoinen alakulo, kiinnostuksen ja mielihyvän menetys, unihäiriöt, ruokahalun muutokset, väsymys, keskittymisvaikeudet, arvottomuuden tunne ja joskus itsemurha-ajatukset.
• Pysyvä masennus (dystymia): lievempi mutta pitkäkestoisempi alakulo, joka voi kestää kuukausia tai vuosia.
• Kaksisuuntainen mielialahäiriö (bipolaarinen): toistuvat jaksot masennusta ja maniamaista tai hypomaniamaista mielialaa. Maniaan voi liittyä kohonnut mieliala, runsas energia, vähentynyt unirytmi ja riskialtis käyttäytyminen.
• Sykloaffektiinen (cyclothymia): lievä vaihtelu korkean ja matalan mielialan välillä ilman täydellisiä maniavaltaisia tai vakavia masennusjaksoja.

Diagnoosi ja hoito

Mielialahäiriön diagnosoi terveydenhuollon ammattilainen, kuten yleislääkäri, psykiatri tai psykologinen terapeutti. Diagnoosi perustuu oireisiin, oireiden kestoon ja vaikutukseen arkeen.

Hoito voi sisältää:

• Psikoterapia: esimerkiksi kognitiivinen käyttäytymisterapia (CBT), interpersoonallinen terapia tai muut terapian muodot auttavat muuttamaan ajattelumalleja ja selviytymiskeinoja.
• Lääkitys: masennuslääkkeet (esim. SSRI- tai SNRI-lääkkeet), mielialaa tasaavat lääkkeet (esim. litium) ja tietyt antipsykootit voivat olla tarpeen riippuen häiriön tyypistä ja vakavuudesta.
• Elämäntapamuutokset: säännöllinen uni- ja ruokarytmi, liikunta, sosiaalinen tuki ja päihteiden välttäminen tukevat mielialan paranemista.
• Erikoishoito: vaikeissa tapauksissa voidaan käyttää sähköhoitoa (ECT) tai muita erikoistuneita hoitoja.
• Valohoito: erityisesti kaamosoireiluun liittyen kirkasvalolamppu voi helpottaa oireita.

Itsehoito ja arjen tuki

• Pidä huolta riittävästä unesta ja säännöllisestä unirytmistä.
• Liiku säännöllisesti – kevytkin liikunta kohottaa usein mielialaa.
• Syö monipuolisesti ja vältä liiallista alkoholin käyttöä.
• Pidä yhteyttä läheisiin ja hae sosiaalista tukea.
• Hae ammattiapua, jos mieliala on pysyvästi laskenut tai jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia.

Milloin hakea apua

Ota yhteyttä ammattilaiseen, jos:

• sinulla on jatkuvaa tai syvenevää alakuloa, toivottomuuden tunnetta tai kiinnostuksen menetystä arjen asioihin;
• univaikeudet, ruokahalun muutokset tai väsymys vaikuttavat päivittäiseen toimintakykyysi;
• sinulla on ajatuksia itselle vahingoittamisesta tai itsemurhasta;
• mieliala vaihtelee voimakkaasti ja se haittaa ihmissuhteita, työtä tai opiskelua.

Jos on välitön vaara tehdä itselle tai muille haittaa, soita hätänumeroon tai hakeudu ensiavun palveluihin. Myös paikalliset kriisipuhelimet ja mielenterveysneuvonta tarjoavat apua ja neuvontaa kiireellisissä tilanteissa.

Mielialan muutokset ovat yleisiä ja usein hoidettavissa. Varhainen puuttuminen, tuki ja oikeanlainen hoito parantavat ennustetta ja arjen sujuvuutta.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä on tunnelma?

K: Mitkä ovat esimerkkejä positiivisista mielialoista?

K: Mitkä ovat esimerkkejä negatiivisista mielialoista?

K: Kuinka kauan mieliala voi kestää?

K: Voivatko ihmisten mielialat riippua heidän persoonallisuudestaan?

K: Miten ihmisille tapahtuvat asiat voivat vaikuttaa heidän mielialaansa?

K: Mikä on mahdollinen mielenterveyden sairaus, joka liittyy pitkittyneisiin mielialahäiriöihin?

Hae kirjaimella