Persoonallisuus | termi, joka kuvaa piirteitä, joita henkilö osoittaa johdonmukaisesti

Hippokrateen ajatukset

Monilla teoreetikoilla, kuten Hippokrateella, oli omat mielipiteensä siitä, mikä vaikuttaa persoonallisuuteen. Hippokrates uskoi, että kehossa on neljä "humoria" (kehon nestettä): keltainen sappi, musta sappi, veri ja lima. Kun jokin nesteistä oli liikaa tai liian vähän, se vaikutti persoonallisuuteen. Hippokrates yhdisti jokaisen humoristisen aineen eri elementteihin ja temperamentteihin:

• Veri liittyi ilmaan ja johti sangviinisuuteen eli toiveikkuuteen.
• Musta sappi, joka liittyy maahan, johti melankoliseen temperamenttiin ja sai ihmisen tuntemaan itsensä surulliseksi.
• Keltainen sappi liittyi tuleen ja johti siihen, mitä hän kutsui koleeriseksi temperamentiksi, mikä johti ärtyneisyyteen ja aggressiivisuuteen.
• Flegma, joka liittyy veteen, johti flegmaattiseen temperamenttiin, joka liittyy apaattisuuteen.

Jos jokin neljästä humorista oli epäsäännöllisellä tasolla, Hippokrates uskoi, että henkilö osoittaisi temperamenttia tai sairauden merkkejä.

Persoonallisuustutkimuksen eri näkökulmat

Persoonallisuutta tutkittaessa on otettava huomioon kaikki eri näkökulmat, jotta voidaan ymmärtää, miten persoonallisuus syntyy. Näihin näkökulmiin kuuluvat esimerkiksi piirreteoria, motiivien vaikutus, evoluutioteoriat ja sosiaalisen oppimisen lähestymistapa. Kukin näistä teorioista pyrkii selittämään, miten persoonallisuus syntyy ja mikä vaikuttaa sen kehitykseen.

Luonteenpiirteiden teoria

Ominaisuusteorian mukaan ihmisessä on sekä piirteitä että tyyppejä, jotka luovat persoonallisuuden. Tyypit ovat luokkia, joilla on mitattavissa olevia eroja. Ominaisuudet ovat ihmisten vakaita ominaisuuksia, joilla on mitattavissa olevia eroja. Esimerkkejä piirteistä ovat esimerkiksi oikeudenmukaisuus, älykkyys, itseluottamus ja avuliaisuus. Yksilölliset erot näkyvät siinä, kuinka paljon jokin piirre näkyy. Piirreteorian sisällä on monia erilaisia lähestymistapoja siihen, miten piirteet toimivat ja missä määrin. Nomoteettinen (jaettu) näkemys piirteistä esittää, että piirteet koskevat kaikkia ja että piirteitä on mahdollista vertailla yksilöiden välillä. Sen mukaan yksilöillä on myös ainutlaatuinen yhdistelmä piirteitä. Tämä tarkoittaa, että vaikka kaikilla on samat perusominaisuudet, kaikilla yksilöillä ei ole samoja tasoja kutakin ominaisuutta. Ideografinen (yksilöllinen) näkemys piirteistä viittaa siihen, että piirteet ovat yksilöllisiä. Tämä näkemys selittää, että yksilöiden väliset vertailut eivät ole mahdollisia, koska kaikki piirteet eivät ole yhteisiä. Sen mukaan piirteet voivat olla eri tavoin tärkeitä eri ihmisryhmille.

Motiivit

Motiivit ovat toinen tärkeä asia, joka on otettava huomioon persoonallisuutta tutkittaessa. Motiivit ovat voimia, joihin vaikuttaa jokin asia, jota joku tarvitsee. Kun jokin tarve ei täyty, yksilöllä on motiivi täyttää tämä tarve. Esimerkiksi jokaisella ihmisellä on tarve saada vettä. Motiivina olisi jano. Veden tarve vaikutti motiiviin olla enää janoinen. Paine on ulkoinen tapahtuma, joka toimii motiivien laukaisijana. Käyttämällä samaa esimerkkiä kuin edellä, janoinen ihminen voi haluta juoda vettä nähdessään kylmän vesikupin, joka toimii painostuksena.

Kannustinarvo (jokin, joka motivoi tekemään jotakin) on toinen tärkeä käsite, kun tarkastellaan motiiveja koskevia teorioita. Kannustinarvo on se, missä määrin tietty käyttäytyminen voi tyydyttää jonkin tarpeen. Tämä selittää yksilöiden väliset erot. Se, mikä voi olla yhdelle henkilölle tyydyttävämpää, ei välttämättä ole sama asia toiselle henkilölle. Jokaisella yksilöllä on erilainen kannustinarvo.

Evoluutioteoriat

Toinen persoonallisuutta koskeva teoria on perimä- tai evoluutioteoria. Näiden teorioiden mukaan persoonallisuus perustuu geneettisesti. Evoluutiotieteilijät uskovat, että persoonallisuus on sopeutunut aikojen kuluessa selviytymisen ja lisääntymisen varmistamiseksi.

Sosiaalisen oppimisen teoria

Sosiaalisen oppimisen teorian mukaan persoonallisuus syntyy ihmissuhteista, ympäristöstä ja sosiaalisesta maailmasta yleensä saatujen kokemusten perusteella.

Persoonallisuustyypit

Psykologit ovat kokeilemalla ja tutkimalla pystyneet tunnistamaan viisi suurta persoonallisuuspiirrettä. Nämä tunnetaan nimellä "Big Five":

Neuroottisuus

Neuroottisuudella tarkoitetaan sitä, kuinka paljon kielteisiä tunteita henkilö kokee. Henkilöllä, jolla on korkea neuroottisuusaste, on alhainen tunteiden hallinta ja tunteiden vaihtelu on runsasta. Tämä voi aiheuttaa heille hermostuneisuuden, ahdistuneisuuden ja jännittyneisyyden merkkejä. Neuroottisella henkilöllä voi olla myös vihamielisyyttä, masennusta, itsetietoisuutta, impulsiivisuutta ja alttiutta stressille.

Ekstroversio

Ekstroversio tunnetaan myös nimellä sosiaalisuus. Se tarkoittaa heidän sosiaalista sopeutumiskykyään, itsevarmuuttaan ja energiatasoaan. Henkilö, jolla on korkea ekstroversioaste, on erittäin lämmin, positiivinen ja taipuvainen jännityksen etsimiseen. Henkilö, jonka ekstroversio on alhainen, on hiljainen ja varautunut. Heidät tunnetaan introvertteina.

Avoimuus

Avoimuus tunnetaan myös älykkyystekijänä. Avoimuus liittyy kulttuuriin ja avoimuuteen ideoille ja kokemuksille. Henkilöä, jolla on korkea avoimuus, pidetään luovana, asiantuntevana ja mielikuvituksellisena. Henkilö, jonka avoimuus on vähäistä, olisi perinteinen ja ahdasmielinen.

Hyväksyttävyys

Hyväksyttävyys liittyy mukautuvuuteen, ystävällisyyteen ja miellyttävyyteen. Henkilöä, jolla on korkea miellyttävyysaste, pidetään ystävällisenä, ystävällisenä, huomaavaisena ja hyväntahtoisena. Henkilö, jonka miellyttävyys on alhainen, olisi riitaisa ja kyyninen.

Tunnollisuus

Tunnollisuus tunnetaan myös vastuullisuutena ja vahvana tahtona saavuttaa jotain. Henkilöä, jolla on korkea tunnollisuus, pidetään varovaisena, suunnitelmallisena, vakavana ja ahkerana. Henkilö, jonka tunnollisuus on heikko, olisi laiska, epäjärjestelmällinen ja vastuuton.

Persoonallisuusjärjestelmät

Joskus persoonallisuudet luokitellaan erilaisiin luokkiin, joissa on erilaisia persoonallisuustyyppejä. Nämä tyypit määräytyvät piirteiden, käyttäytymisen, motiivien tai ajattelutapojen mukaan. Tällaisia persoonallisuusjärjestelmiä ovat esimerkiksi Myers-Briggs Type Indicator ja Enneagram of Personality. Niitä pidetään usein pseudotieteenä niiden vähäisen luotettavuuden vuoksi.

Persoonallisuushäiriöt

Tutkiessaan persoonallisuuden terveitä osatekijöitä psykologit alkoivat laajentaa tietämystä persoonallisuuden oudoista puolista. Mielenterveyshäiriöiden diagnostisessa ja tilastollisessa käsikirjassa (DSM-5) kymmenen persoonallisuushäiriötä järjestettiin kolmeen klusteriin: Klusteri A koostuu oudoista ja eksentrisistä häiriöistä. Näitä ovat paranoidinen, skitsoidinen ja skitsotyyppinen. Ryhmään B kuuluvat dramaattiset, emotionaaliset ja epäsäännölliset persoonallisuushäiriöt. Näitä ovat antisosiaalinen, borderline, histrioninen ja narsistinen. C-klusterille ovat ominaisia ahdistusta tai pelkoa käsittelevät persoonallisuushäiriöt. Tähän klusteriin kuuluvat välttelevä, riippuvainen ja pakko-oireinen häiriö.

On monia tapoja ymmärtää, miksi ja miten persoonallisuushäiriöt syntyvät. Yhden ajatuksen mukaan persoonallisuushäiriöt ovat vain äärimmäisiä piirteitä, jotka johtuvat erilaisuudesta. Sen mukaan persoonallisuushäiriöt muuttavat ja pilaavat henkilön ja muiden elämää. Biologinen ajatus selittää, että persoonallisuus on geneettisesti määräytynyttä, eli käyttäytymisemme on monimutkaisen biologisen organismin tuote. Sen mukaan genetiikka ja biologia vaikuttavat kaikkiin persoonallisuuden sisäisiin prosesseihin.

Erityiset nykyaikaiset tutkimukset

Vuonna 2011 julkaistussa artikkelissa kuvataan persoonallisuuspsykologian selitystä, joka sekoittuu Big 5 -malliin. Artikkelissa keskustellaan aluksi siitä, miten persoonallisuuspsykologiassa on sekaisin monia tekijöitä. Siinä keskustellaan kognitiosta aivoissa ja käsitellään myös persoonallisuuspiirteitä ja näiden kahden aiheen välisiä yhteyksiä. Persoonallisuuspsykologiaa selitetään edelleen käsitteellisten ja loogisten näkökohtien kautta. Sitten artikkelissa selitetään edelleen loogisia vaatimuksia, jotka koskevat persoonallisuuden johdonmukaisuutta.

Vuonna 2006 analysoitiin itsesäätelykäyttäytymistä ja verrattiin sitä persoonallisuustieteeseen ja terveyskäyttäytymiseen. Tästä ymmärretään, että yksilön persoonallisuus on linkki yksilön itsesäätelykäyttäytymiseen niin kauan kuin yksilön terveyskäyttäytymiseen. Kaikki nämä liittyvät toisiinsa ja vaikuttavat osaltaan persoonallisuuteen. Henkilöiden terveys ja heidän käyttäytymisensä ovat seurausta heidän persoonallisuustieteestään.

Vuonna 2007 toteutettiin kyselytutkimus, jonka tarkoituksena oli ymmärtää paremmin syitä, joiden vuoksi opiskelijat valitsevat pääaineensa, ja siinä tarkasteltiin erityisesti psykologian pääainetta. Opiskelijat halusivat tietää, mitkä asiat vaikuttavat siihen, että opiskelijat päättävät valita pääaineekseen psykologian. Luodun tutkimuksen perustana oli Big Five Personality Inventory. Kyselytutkimuksen tuloksista kävi ilmi, että psykologian pääaineekseen valitsevat ihmiset eivät valinneet tätä alaa suuren palkan tai rahan takia. Tulokset osoittivat edelleen, että psykologian pääaineopiskelijat olivat omistautuneet pääaineelle henkilökohtaisten aiempien kokemustensa vuoksi. Tämä osoittaa, miten Big Five vaikuttaa yksilöiden pääainevalintoihin.

Sopeutuvaa persoonallisuutta verrattiin Meyerin ja Saloveyn tunneälymalliin. Tuloksena saaduissa korrelaatioissa ilmeni muutamia odotettuja suhteita. Artikkelissa korostettiin tunneälyyn kuuluvan tunneälyn merkitystä tunneälyssä. Tämä antaa lisätietoa neuvonnan osalta ja siitä, kuinka paljon emotionaalinen tietämys voi olla suurempi vaikutus kuin aiemmin odotettiin persoonallisuuspsykologian sisällä.

Useimmissa perinteisissä persoonallisuuspiirteiden malleissa korostetaan, että henkilön biologialla on suuri merkitys hänen persoonallisuuspiirteisiinsä, ja jopa korostetaan, että tämä osa henkilöä on muuttumaton. Tässä vuonna 2008 julkaistussa artikkelissa tuodaan kuitenkin pohdittavaksi ajatus sosiogenomisesta biologiasta. Tämä esitellään artikkelissa ja se on ristiriidassa kaiken biologiaan liittyvän kanssa ja sen kanssa, että biologia on itse asiassa muutettavissa tietyissä olosuhteissa. Artikkelissa korostetaan, että DNA:ta voidaan muuttaa ympäristön kautta, jossa ihminen elää. Tämän biologian uudenlaisen ajattelutavan väitetään olevan uusi moderni tapa tarkastella persoonallisuuden piirteitä.

Vuonna 1977 tehtiin tutkimus nukkumisasentojen yhteydestä persoonallisuuspiirteisiin. Tutkimuksessa esitettiin pääkohtia, jotka osoittivat vahvasti, että nukkumisasennot heijastavat henkilön persoonallisuutta. Sen sijaan vuonna 2012 tehdyssä persoonallisuustutkimuksessa esitettiin, että henkilön nukkuma-asento on yhteydessä hänen persoonallisuutensa tiettyihin piirteisiin. Heidän tutkimukseensa osallistui 332 psykologian pääaineopiskelijaa. Löydetyt tulokset eivät vastanneet sitä, mitä aiemmin oli päätelty. Ei ollut vahvoja seikkoja, jotka olisivat johtaneet todistamaan, että tällainen yhteys oli olemassa, ja itse asiassa tulokset todettiin melko heikoiksi yhdistyksen välillä.