Kaksisuuntainen mielialahäiriö (bipolaarinen): oireet, syyt ja hoito
Kaksisuuntainen mielialahäiriö – tunnista oireet, ymmärrä syyt ja löydä hoidot: lääkitys, terapia ja arjen tukikeinot.
Kaksisuuntainen mielialahäiriö (tunnetaan myös nimellä maaninen masennus) on mielisairaus, jossa henkilöllä on toistuvia, pitkäkestoisia korkean (mania) ja matalan mielialan (masennus) tunteita (jaksoja). Sitä voi esiintyä normaalin mielialan jaksojen, niin sanotun euthymian, kanssa tai ilman niitä. Sekamuotoinen jakso on kyseessä, kun samanaikaisesti esiintyy sekä maniaa että masennusta.
Miten kaksisuuntainen mielialahäiriö ilmenee?
Oireet vaihtelevat jaksoittain ja yksilöittäin. Tyypillisesti tila sisältää useita eri jaksoja, joiden kesto ja voimakkuus voivat vaihdella.
- Maaneiset/jaksoihin liittyvät oireet (mania tai hypomania):
- Poikkeuksellisen hyvä, euforinen tai ärtynyt mieliala
- Lisääntynyt energia ja aktiivisuus
- Pienentynyt unen tarve ilman väsymystä
- Nopea puhe, ajatusten kierto
- Päätöksenteon heikkeneminen ja riskialtis käyttäytyminen (esim. holtiton raha- tai seksuaalikäyttäytyminen)
- Suurentunut itsetunto tai suuruusajatukset
- Masennusjaksoihin liittyvät oireet:
- Pitkäkestoinen alakulo, toivottomuuden tunne
- Mielenkiinnon ja mielihyvän väheneminen (anhedonia)
- Väsymys, energian puute
- Unen ja ruokahalun muutokset
- Keskittymisvaikeudet, hitautuminen tai levottomuus
- Itsemurha-ajatukset tai itsetuhoisuus
- Sekamuotoinen jakso: samanaikainen masennuksen ja maanisuuden oireiden läsnäolo, mikä voi lisätä itsetuhrin riskiä ja häiritä toimintakykyä voimakkaasti.
Tyypit ja kulku
- Bipolaarinen häiriö I: vähintään yksi täysimittainen maniajakso; masennusjaksot ovat yleisiä mutta eivät välttämättömiä diagnoosin kannalta.
- Bipolaarinen häiriö II: toistuvat masennusjaksot ja hypomania (lievempi mania), eikä koskaan täysimittaista maniaa.
- Sykloaffektiinen häiriö (cyclothymia): lievempiä mutta pitkäkestoisia mielialan vaihteluita, jotka eivät täytä täysien mania- tai masennusjaksojen kriteerejä.
Syyt ja riskitekijät
Kaksisuuntaisen mielialahäiriön tarkkaa syytä ei tunneta, mutta sen taustalla on usein useiden tekijöiden yhteisvaikutus:
- Perinnöllisyys: sairaus esiintyy usein suvussa; geneettinen alttius on merkittävä riskitekijä.
- Aivojen rakenne ja toiminta: neurobiologiset erot ja välittäjäaineiden (esim. serotoniini, dopamiini) epätasapaino voivat vaikuttaa.
- Elämän tapahtumat: stressi, trauma, unihäiriöt tai suuret elämänmuutokset voivat laukaista jaksoja.
- Aineiden käyttö: päihteet ja tietyt lääkkeet voivat provosoida tai pahentaa jaksoja.
Diagnoosi
Diagnoosi perustuu yleensä potilaan sairaushistoriaan, potilaan ja läheisten kuvaamiin oireisiin sekä lääkärin tai psykiatrin kliiniseen arvioon. Mielialapäiväkirjat ja standardoidut seulan lomakkeet voivat auttaa oireiden kartoittamisessa. Tarvittaessa tehdään myös lääkityksen ja muiden sairauksien poissulkemiseksi laboratoriotutkimuksia.
Hoito
Tavoitteena on oireiden lievittäminen, jaksojen ehkäisy ja toimintakyvyn palauttaminen. Hoito on yleensä pitkäaikaista ja moniammatillista.
- Lääkkeet:
- Mielialan tasaajat, esimerkiksi litium — tehokas sekä manian että masennuksen ehkäisyssä ja itsetuhoisuuden vähentämisessä
- Epilepsialääkkeistä käytetyt mielialan tasaajat (esim. valproaatti, lamotrigiini)
- Atypicaliset antipsykootit (esim. ketiapiini, olantsapiini), joita käytetään sekä mania- että masennusoireiden hoidossa
- Masennuslääkkeitä voidaan tarvittaessa käyttää, mutta niitä käytettäessä on varovaisuus mania- tai hypomanian provosoitumisen vuoksi — usein annetaan samanaikaisesti mielialantasaajaa
- Psikoterapia: kognitiivinen käyttäytymisterapia (CBT), perhekeskeinen terapia ja interpersonal and social rhythm therapy (IPSRT) auttavat oireiden hallinnassa, säännöllisten rytmien ylläpitämisessä ja relapsien ehkäisyssä.
- Elektrinen hoito (ECT): tehokas vaikeissa tai hoitoresistenteissä jaksoissa, erityisesti voimakkaassa masennuksessa tai psykoosissa.
- Hoitokriisi ja sairaalahoito: akuutit mania- tai itsetuhoisuustilanteet voivat vaatia sairaalahoitoa ja tiivistä valvontaa.
Itsehoito ja elintavat
- Pidä säännöllinen unirytmi ja pyri riittävään uneen — univaje voi laukaista maniajakson.
- Vältä alkoholia ja päihteitä, jotka voivat pahentaa oireita.
- Rutiinit päivittäisessä toiminnassa ja sosiaalisissa suhteissa auttavat mielialan vakaana pitämisessä.
- Opettele tunnistamaan varhaiset merkit ja oireet ja keskustele hoitavan tahon kanssa lääkityksen tai hoidon säätämisestä.
- Osallistuminen tukiryhmiin tai vertaistukeen voi lievittää eristyneisyyden tunteita ja tarjota käytännön neuvoja arkeen.
Erityistilanteet ja yhteisvaikutukset
Monilla potilailla esiintyy myös samanaikaisia mielenterveyshäiriöitä, kuten ahdistuneisuutta tai päihdeongelmia, jotka vaikuttavat hoitoon ja ennusteeseen. Raskauden ja imetyksen aikana lääkityksen suunnittelu vaatii erityistä huolellisuutta; jotkin lääkkeet, kuten litium, voivat kantaa riskejä, mutta keskeneräinen hoito voi myös olla haitallista — keskustele aina hoitavan lääkärin kanssa.
Ennuste
Kaksisuuntainen mielialahäiriö on krooninen tila, mutta monet ihmiset voivat saavuttaa hyvän elämänlaadun ja toimintakyvyn asianmukaisella hoidolla ja tuella. Ennuste paranee, kun potilas saa varhaista hoitoa, noudattaa lääkitystä ja oppii tunnistamaan varhaiset merkit.
Milloin hakea apua?
- Jos sinulla on voimakkaita mielialan vaihteluita, jotka vaikuttavat arkeen, ihmissuhteisiin tai työkykyyn.
- Jos ilmenee itsetuhoisuutta, itsemurha-ajatuksia tai vaarallista riskikäyttäytymistä — hakeudu välittömästi ensiapuun tai ota yhteys paikallisiin kriisipalveluihin.
- Jos läheisesi oireet huolestuttavat sinua — puhu hänelle, rohkaise hakeutumaan hoitoon ja tarvittaessa ota yhteys ammattilaisiin.
Jos epäilet itselläsi tai läheiselläsi kaksisuuntaista mielialahäiriötä, keskustele asiasta terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Oikein kohdennetulla hoidolla ja tuella elämänlaatu voi parantua merkittävästi.
Georg Cantor, kuuluisa 1800-luvun matemaatikko, kärsi masennuksesta vuodesta 1884 elämänsä loppuun. Jotkut ovat esittäneet, että nämä ongelmat saattoivat olla kaksisuuntaisen mielialahäiriön jaksoja.
Oireet
"Bipolaarinen" tarkoittaa kirjaimellisesti "kahta napaa" eli kahta ääripäätä siinä, kuinka paljon energiaa aivoissa on. Joskus henkilö voi kokea jotain, jota kutsutaan maniaksi. Mania on sitä, että henkilön aivot menevät korkea-energiseen tilaan. Korkean energian tilassa mania voi aiheuttaa äärimmäisiä tunteita, kuten paniikkikohtauksia, tai äärimmäistä onnellisuutta, kuten euforiaa. Tätä tunnetta seuraa usein masennusjakso, joka on matalaenerginen tila. Masentunut henkilö voi käyttäytyä surullisesti tai toivottomasti. Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavat vaihtelevat näiden kahden tilan välillä.
Mania
Maanisessa tilassa olevat ihmiset ovat usein liian itsevarmoja ja hyvin optimistisia. Tämä voi saada heidät ottamaan suuria riskejä ja tekemään asioita, jotka eivät ole heille normaalia. Maniajaksot kestävät vähintään viikon, mutta voivat kestää jopa kolmesta kuuteen kuukautta. Niitä seuraa yleensä masennusjakso. Maaninen henkilö saattaa puhua hyvin nopeasti ilman taukoja, hänen ajatuksensa muuttuvat hyvin nopeasti tai hän voi toimia ajattelematta. Hän voi myös kokea psykoosia, jolloin hän ei osaa sanoa, mikä on totta ja mikä ei. Hän saattaa luulla olevansa pysäyttämätön tai olevansa Jumalan tehtävässä. Mania voi muuttua niin vakavaksi, että se voi vaikuttaa henkilön kykyyn työskennellä tai olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Jokainen ihminen on erilainen, joten on tärkeää muistaa, että näitä asioita ei tapahdu kaikille kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastaville.
Hypomania
Hypomania on manian lievempi versio. Hypomaanisella henkilöllä on samanlaisia oireita kuin manialla. Hänellä voi olla lisääntynyttä energiaa ja hän voi kieltää, että jokin on vialla. Hypomaaninen jakso voi kestää muutamasta päivästä muutamaan kuukauteen.
Masennus
Masennustilassa olevat ihmiset ovat usein surullisia ja pessimistisiä. He saattavat menettää kiinnostuksensa toimintoihin, joista he yleensä pitävät, tai he voivat eristäytyä ja olla yksinäisiä. Muita oireita ovat ahdistuneisuus, toivottomuus, muutokset unessa ja itsemurha-ajatukset. Masennusjakso voi kestää muutamasta viikosta useisiin kuukausiin. Kun kaksisuuntainen mielialahäiriö kehittyy nuorena, ensimmäiset jaksot ovat yleensä masennusjaksoja. Koska kaksisuuntaisen mielialahäiriön diagnosoimiseksi tarvitaan maaninen tai hypomaaninen jakso, joillakin ihmisillä diagnosoidaan aluksi vakava masennus.
Diagnoosi
Kaksisuuntainen mielialahäiriö on sairaus, joka voi ilmetä eri tavoin. Se diagnosoidaan usein nuorilla tai nuorilla aikuisilla. On tunnistettu muutamia alatyyppejä; nämä alatyypit kuvaavat lähinnä sairauden "jaksojen" luonnetta:
- Kaksisuuntainen mielialahäiriö I: Henkilö, jolla on kaksisuuntainen mielialahäiriö I, on kokenut vähintään yhden maanisen jakson. Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavilla esiintyy myös masennusjaksoja, mutta ne eivät ole edellytyksenä diagnoosille.
- Kaksisuuntainen mielialahäiriö II: Kaksisuuntainen mielialahäiriö II: Kaksisuuntaista mielialahäiriötä II sairastavalla henkilöllä ei ole ollut maanisia jaksoja, mutta ainakin yksi hypomaaninen jakso. Hänellä on myös ollut vähintään yksi masennusjakso.
- Syklothymia: Syklothymia: Syklothymiaa sairastavalla henkilöllä on ollut sekä hypomaanisia että masennuksen tunteita. Nämä masennuksen tunteet eivät ole niin voimakkaita, että niitä voitaisiin pitää masennusjaksona.
Aiheuttaa
Kaksisuuntaisen mielialahäiriön tarkkaa syytä ei tunneta. On arvioitu, että kaksisuuntainen mielialahäiriö siirtyy vanhemmalta lapselle 71 prosentin todennäköisyydellä. Jos toisella identtisellä kaksosella on kaksisuuntainen mielialahäiriö, on 40-70 prosentin todennäköisyys, että toinen kaksonen sairastuu kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön elämänsä aikana. Magneettikuvaustutkimukset ovat osoittaneet, että tietyt mielialan säätelystä vastaavat aivojen osat ovat kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavilla suuremmat. Kaksisuuntainen mielialahäiriö voi kehittyä myös aivohalvauksen, aivovamman tai tiettyjen infektioiden jälkeen.
Hoito
Kuten useimpia mielenterveyssairauksia, kaksisuuntaista mielialahäiriötä voidaan hoitaa eri tavoin. Yleisin tapa hoitaa kaksisuuntaista mielialahäiriötä on käyttää lääkkeitä, joita kutsutaan mielialan stabilisaattoreiksi. Nämä lääkkeet ehkäisevät ja hallitsevat maanisia ja masennusjaksoja. Yksi yleisimmistä mielialan stabilisaattoreista on litium. Oireiden hallintaan voidaan käyttää myös terapiaa. Samat hoidot ja lääkkeet eivät tehoa kaikkiin, eikä ole harvinaista, että oireet palaavat, jos lääkitys lopetetaan. Tällaiset asiat voivat tehdä kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä vaikean sairauden, jonka kanssa on vaikea elää, mutta potilaiden valistaminen asiasta helpottaa sitä. Joskus ihmisiä on hoidettava vastoin heidän tahtoaan. Potilaat saattavat miettiä itsemurhaa tai olla yrittäneet sitä, tai he eivät ehkä kykene näkemään tilannettaan kunnolla. Monissa tapauksissa sairauden opettaminen auttaa. Kun he ovat käyneet sairauden vaiheet läpi muutaman kerran, he usein näkevät, että hoito voi helpottaa heidän elämäänsä.
Valohoito on yksi monista lähestymistavoista kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoitoon.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on kaksisuuntainen mielialahäiriö?
V: Kaksisuuntainen mielialahäiriö on mielisairaus, jolle on ominaista toistuvat ja pitkäkestoiset korkean ja matalan mielialan jaksot, joita kutsutaan maniaksi ja masennukseksi.
K: Minkä tyyppisiä mielialajaksoja kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyy?
V: Kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyvät kahdenlaiset mielialajaksot ovat mania, jolle on ominaista korkea mieliala ja yliaktiivisuus, ja masennus, jolle on ominaista matala mieliala ja kiinnostuksen tai energian puute.
K: Voiko kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavalla henkilöllä olla normaaleja mielialasyklejä?
V: Kyllä, kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavalla henkilöllä voi olla normaaleja mielialasyklejä, joita kutsutaan euthymiaksi ja jotka esiintyvät mania- ja masennusjaksojen välillä.
K: Mikä on kaksisuuntaisen mielialahäiriön sekamuotoinen jakso?
V: Sekamuotoiselle jaksolle on ominaista, että samanaikaisesti esiintyy sekä maniaa että masennusta.
K: Onko kaksisuuntainen mielialahäiriö hoidettavissa?
V: Kyllä, kaksisuuntainen mielialahäiriö on hoidettavissa lääkityksellä, terapialla ja elämäntapamuutoksilla.
K: Mitä tavallisia lääkkeitä käytetään kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoitoon?
V: Kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoitoon käytettäviä yleisiä lääkkeitä ovat mielialan stabilisaattorit, antipsykootit ja masennuslääkkeet.
K: Voivatko elämäntapamuutokset auttaa kaksisuuntaisen mielialahäiriön oireiden hallinnassa?
V: Kyllä, elämäntapamuutokset, kuten säännöllinen liikunta, terveellinen ruokavalio ja stressinhallintatekniikat, voivat auttaa kaksisuuntaisen mielialahäiriön oireiden hallinnassa.
Etsiä