Mukto-Mona (bengali: মুক্তমনা) on Avijit Royn perustama verkkofoorumi, joka syntyi 2000-luvun alussa tarjotakseen bengalinkielisille vapaa-ajattelijoille, ateisteille ja maallisille bloggaajille ja kirjoittajille paikan keskustelulle ja julkaisuille. Nimi tarkoittaa suomeksi "vapaa mieli". Sivuston keskeisiä tavoitteita ovat sananvapauden puolustaminen, kriittinen keskustelu uskonnollisista opetuksista ja fundamentalismista sekä tieteellisen ajattelun ja sekulaaristen arvojen edistäminen. Mukto-Mona julkaisi esseitä, blogikirjoituksia, käännöksiä ja keskusteluketjuja, ja se tarjosi alustan erityisesti niille kirjoittajille, joita virallinen tai uskonnollinen ilmapiiri syrjäytti.
Vaikutus ja yhteistyö
Council for Secular Humanism kutsui Mukto-Monaa "Bangladeshin ja Etelä-Aasian suurimmaksi ja nopeimmin kasvavaksi nykyajan vapaa-ajattelijoiden kokoelmaksi". Sivusto teki myös yhteistyötä kansainvälisten kansalaisjärjestöjen kanssa, muun muassa Center for Inquiryn ja International Humanist and Ethical Unionin kaltaisten toimijoiden kanssa. Yhteistyö sisälsi tiedonvaihtoa, näkyvyyden lisäämistä kansainvälisissä verkostoissa sekä tapahtumia ja kampanjoita, jotka korostivat sananvapautta ja uskonnollisen suvaitsemattomuuden vastustamista.
Hyökkäykset ja seuraukset
Verkkosivustoa moderoi Avijit Roy. Roy tapettiin 26. helmikuuta 2015, kun häntä ja hänen vaimoaan vastaan hyökättiin julkisesti. Hänen vaimonsa Rafida Bonya Ahmed loukkaantui vakavasti mutta selvisi hyökkäyksestä. Mukto-Monan kirjoittaja Ananta Bijoy Das oli myös sivuston aktiivinen jäsen; hänet tapettiin 12. toukokuuta 2015. Tapahtumat herättivät laajaa kansainvälistä huomiota ja vakavan huolenaiheen Bangladeshissa toimivien sekulaarien kirjoittajien turvallisuudesta. Ryhmä al-Qaida Intian niemimaalla väitti olevansa vastuussa Royn kuolemasta, ja viranomaiset kertovat, että useita sekulaariin kirjoittamiseen osallistuneita henkilöitä oli myös kohdelistalla.
Murhat ja uhkaukset johtivat laajaan keskusteluun sananvapaudesta, toimittajien ja kirjoittajien suojelusta sekä siitä, miten valtiot voivat suojella kansalaisiaan ääriliikkeiden väkivallalta. Viranomaiset tutkivat tapauksia, ja pidätyksiä tehtiin epäiltyjen osallistuessa hyökkäyksiin. Samanaikaisesti ihmisoikeusjärjestöt ja kansainväliset toimijat vaativat perusteellista tutkintaa sekä tehostettua suojaa kirjoittajille ja aktivisteille.
Perintö ja nykytila
Mukto-Mona on jäänyt tärkeäksi symboliksi bengalinkielisen sekulaarin liikkeen historiassa: se osoitti internetin mahdollisuuden yhdistää ajatuksia, levittää kriittistä keskustelua ja haastaa vallitsevia tabuja. Vaikka foorumi ja sen kirjoittajat ovat kohdanneet vakavia uhkia, sivuston toiminta ja sen nostamat teemat – kuten tieteellinen ajattelu, uskonnollisen vallankäytön kritiikki ja sananvapaus – ovat säilyttäneet merkityksensä sekä Bangladeshissa että laajemmin kansainvälisissä ihmisoikeuskeskusteluissa. Monet aktivistit ja kirjoittajat jatkavat työnsä kautta vaatimusta turvallisuudesta ja oikeudesta ilmaista mielipiteitään ilman pelkoa väkivallasta.
