Modaalisuus

Musiikin moodit ovat eräänlainen asteikko.

Antiikin kreikkalaiset käyttivät musiikissaan useita moodeja. Keskiaikaiset muusikot lainasivat näiden moodien nimiä kuvaamaan musiikissaan käytettyjä asteikkoja. Länsimaisessa musiikissa käytetään yleensä kahta asteikkoa: duuria ja mollia, jotka vastaavat joonialaista ja aeolista moodia. Kuten mikä tahansa asteikko, moodi voi alkaa mistä tahansa nuotista.

Jokaisella moodilla on erilainen sävyjen ja puoliäänten (tai "puoliäänten") kuvio (katso puoliääni).

Länsimainen duuriasteikko (esim. C-duuriasteikko C D E F G A B C) lähtee liikkeelle avainäänestä ja nousee ylöspäin käyttäen seuraavaa sävyjen ja puolisävelten kuviota kunkin nuotin välillä:

ääni, ääni, puolisävel, ääni, ääni, ääni, puolisävel...

Länsimaisessa luonnollisessa molliasteikossa (esim. A luonnollisessa molliasteikossa A B C D E F G A) on sama toimintatapa, mutta siinä on erilainen sävyjen ja puolisävelten kuvio kunkin nuotin välissä:

ääni, puolisävel, ääni, ääni, puolisävel, ääni, ääni, ääni.

Tilat on helpointa nähdä pianon näppäimistöllä käyttämällä vain valkoisia nuotteja. Yleisimmät nykyaikaiset moodit ovat:

Joonialainen (C D E F G A B C)
Dorian (D E F G A B C D)
Frygian (E F G A B C D E)
Lydialainen (F G A B C D E F)
Mixolydialainen (G A B C D E F G)
Aeolian (A B C D E F G A)
Locrian (B C D E F G A B)

Nähtävissä on, että

Joonialainen moodi on duuriasteikko.
Dorian on luonnollinen molliasteikko, jossa on korotettu kuudesosa.
Frygian on luonnollinen molliasteikko, jossa on alennettu sekunti.
Lydialainen on duuriasteikko, jossa on korotettu kvartti.
Mixolydialainen on duuriasteikko, jossa on alennettu seitsemäsosa.
Aeolian on luonnollinen molliasteikko.
Locrian kuulostaa melko oudolta, ja sitä ei juuri koskaan käytetty keskiaikaisessa musiikissa. Se on molliasteikko, jossa on alennettu sekunti ja vähennetty viidesosa.

Jokaisesta moodista on myös versio nimeltä "hypo-". Esimerkiksi: A:sta A:han on hypodorilainen. Se on sama kuin Aeolian, mutta D:tä käsitellään "keynoteena".

Toimintatapojen nimet ovat peräisin antiikin Kreikan kaupungeista.

Keskiajalla näitä moodeja käytettiin laajalti kirkkomusiikissa.

Jotkut viime vuosisatojen säveltäjät ovat käyttäneet antiikin moodeja aika ajoin mielellään musiikissaan. Kansanlaulut ovat usein modaalisia. Greensleeves on esimerkki tunnetusta sävelmästä, joka on modaalinen.

Kysymyksiä ja vastauksia

Kysymys: Mitä ovat moodit musiikissa?

V: Musiikin moodit ovat eräänlainen asteikko. Antiikin kreikkalaiset käyttivät niitä, ja keskiajan muusikot lainasivat niitä kuvaamaan musiikissaan käytettyjä asteikkoja.

K: Kuinka monta asteikkoa länsimaisessa musiikissa käytetään yleensä?

V: Länsimaisessa musiikissa käytetään yleensä kahta asteikkoa - duuria ja mollia, jotka vastaavat joonialaista ja aeolista moodia.

K: Mikä on länsimaisessa duuriasteikossa kunkin nuotin väliin jäävien sävelten ja puolisävelten kuvio?

V: Länsimaisessa duuriasteikossa kunkin nuotin väliin jäävien sävyjen ja puolisävelten kuvio on sävy, sävy, puolisävel, sävy, sävy, sävy, puolisävel.

K: Mikä on länsimaisen luonnollisen molliasteikon jokaisen nuotin välisten sävyjen ja puoliäänten kuvio?

V: Länsimaisen luonnollisen molliasteikon jokaisen nuotin väliin jäävien sävyjen ja puolisävelten kuvio on sävy, puolisävel, sävy, sävy, puolisävel, sävy ,sävy.

K: Mitkä ovat yleisiä nykyaikaisia moodeja?

V: Joitakin yleisiä nykyaikaisia moodeja ovat joonialainen (C D E F G A B C), dorialainen (D E F G A B C D), fryygialainen (E F G A B C D E), lydialainen (F G A B C D E F), mixolydialainen (G A B C D E F G), aeolialainen (A B C D E F G A) ja lokrialainen (B C D E F G A B).

K: Mistä moodien nimet tulevat?

V: Moodien nimet ovat peräisin antiikin Kreikan kaupungeista. Keskiajalla niitä käytettiin laajalti kirkkomusiikissa.

K: Ovatko kansanlaulut usein modaalisia?

V: Kyllä, kansanlaulut ovat usein modaalisia. Esimerkki tunnetusta modaalisesta sävelmästä on Greensleeves.