My Generation – The Whon debyyttialbumi (1965): historia ja vaikutus
My Generation – The Whon debyyttialbumi (1965): syväluotaava historia, vaikutus rockiin ja kulttuuriin, klassikkokappaleen synty ja kansainvälinen vastaanotto.
My Generation oli rockyhtye The Who:n ensimmäinen albumi. Se julkaistiin joulukuussa 1965 Yhdistyneessä kuningaskunnassa, jossa se nousi listojen viidennelle sijalle. Yhdestä kappaleesta, "My Generation", tuli erittäin suosittu, ja se on nykyään yksi kaikkien aikojen tunnetuimmista rock-kappaleista. Yhdysvalloissa albumi julkaistiin huhtikuussa 1966 nimellä The Who Sing My Generation. Siinä oli joitakin erilaisia kappaleita kuin brittiläisellä albumilla.
Tausta ja äänitykset
The Who muodostui 1960-luvun alussa ja yhtyeeseen kuuluivat Roger Daltrey (laulu), Pete Townshend (kitara, säveltäjä), John Entwistle (basso) ja Keith Moon (rummut). My Generation syntyi bändin nopeasti kasvaneen maineen ja intensiivisten keikkojen seurauksena. Albumin äänitykset toteutettiin Britanniassa tuottaja Shel Talmyn ohjauksessa, ja levylle tallentui yhtyeen varhaista, raikasta ja aggressiivista soundia, joka erottui monista saman ajan pop-levyistä.
Tyylilliset piirteet
Albumilla yhdistyvät mod-kulttuurin asenne, blues-vaikutteet ja rosoinen rock. Pete Townshendin tarttuvat kitarariffit ja Roger Daltreyn kantava laulu näkyvät selkeästi, ja kappaleissa on myös elementtejä improvisaatiosta ja kokeilusta. Erityisen tunnistettava on kappaleen "My Generation" stutter-laulu (sanojen tahallinen takeltelu), sen nuorison kapinaa ilmaisevat säkeet — mukaan luettuna kuuluisa rivi "I hope I die before I get old" — sekä John Entwistlen basson ja Keith Moonin energisen rummuttelun korostuminen, joka vaikutti myöhempien polvien rock-musiikin rytmiikkaan.
Julkaisu, vastaanotto ja eri versiot
Brittiläinen versio julkaistiin joulukuussa 1965 ja nousi nopeasti listoille. Yhdysvaltain julkaisu, The Who Sing My Generation, ilmestyi huhtikuussa 1966 ja poikkesi brittiläisestä versiosta niin kappalevalinnoiltaan kuin kanneltakin — käytäntö oli 1960-luvulla yleinen, kun albumeita muokattiin eri markkinoille sopiviksi. Alkuvaiheen kriittinen vastaanotto oli vaihteleva, mutta ajan myötä levy on saanut paikan rock-kanonissa yhtenä tärkeänä debyyttinä.
Vaikutus ja perintö
My Generation on nähty tärkeänä sillanrakentajana 1960-luvun brittipopin, mod-liikkeen ja raaemman rockin välillä. Levyn asenne ja äänenkäyttö vaikuttivat myöhempiin suuntauksiin, kuten punkkiin ja hard rockiin, sekä ovat inspiroineet lukuisia muusikoita. Kappaleet kuten "My Generation" ja "The Kids Are Alright" ovat säilyneet bändin konserttisettiensä kulmakivinä ja soivat edelleen radiossa ja elokuvissa, jolloin albumi pysyy laajasti tunnettu ja arvostettu.
Albumia on sittemmin uudelleenjulkaistu useaan otteeseen eri formaateissa bonus-raidoin ja vaihtoehtoisin ottein, ja se on yleisesti tunnustettu yhtenä 1960-luvun tärkeimmistä rock-debyyteistä. Sen vaikutus kuuluukin paitsi musiikillisina elementteinä myös esimerkkinä siitä, miten nuorisokulttuurin ääni voi muuttaa populaarimusiikin suuntaa.
My Generation (UK)
Nämä kappaleet olivat ensimmäisellä brittiläisellä albumilla:
- "Out in the Street"
- "En välitä"
- "The Good's Gone"
- "La-La-La Lies"
- "Paljon liikaa"
- "Minun sukupolveni"
- "Lapset ovat kunnossa"
- "Pyydän, pyydän, pyydän"
- "Se ei ole totta"
- "Olen mies"
- "Oikeudellinen asia"
- "Härkä"
The Who Sing My Generation (US)
Nämä kappaleet olivat Yhdysvaltain albumilla:
- "Out in the Street"
- "En välitä"
- "The Good's Gone"
- "La-La-La Lies"
- "Paljon liikaa"
- "Minun sukupolveni"
- "Lapset ovat kunnossa"
- "Pyydän, pyydän, pyydän"
- "Se ei ole totta"
- "Härkä"
- "Oikeudellinen asia"
- "Instant Party"
Muut versiot
Elokuussa 2002 julkaistiin uusi remixattu versio albumista, ja elokuussa 2008 julkaistiin pidempi versio monona.
Etsiä