Venäjän kansallishymni – historia, sanat ja sävelmä (2001)
Tutustu Venäjän kansallishymniin (2001): sen historiaan, Aleksandrovin sävelmään ja Sergei Mihalkovin sanoihin — taustat, muutosprosessit ja kulttuurinen merkitys.
Venäjän federaation valtionhymni (venäjäksi: Госуда́рственный гимн Росси́йской Федера́ции, roomalaisittain: Gosudárstvennyj gimn Rossíjskoj Federácii, venäjänkielinen ääntäminen: [ɡəsʊˈdarstvʲɪn(ː)ɨj ˈɡʲimn rɐˈsʲijskəj fʲɪdʲɪˈratsɨɪ]), joskus myös vain Venäjän hymni (Гимн России), on Venäjän kansallislaulu. Sitä käytettiin ensimmäisen kerran vuonna 2001, ja sen musiikki on sama kuin Aleksandr Aleksandrovin vuonna 1938 säveltämässä Neuvostoliiton entisessä kansallislaulussa. Sanat kirjoitti vuonna 2000 Sergei Mihalkov, joka kirjoitti sanat myös Neuvostoliiton kansallislauluun vuonna 1943.
Sisältö ja teemat
Hymnin teksti korostaa isänmaallisuutta, kansallista yhtenäisyyttä ja Venäjän historiallisen jatkuvuuden ajatusta. Sanat puhuvat isänmaan kauneudesta, sen kansan rohkeudesta ja yhteisestä tulevaisuudesta. Tekstissä yhdistyvät sekä perinteiset patrioottiset motiivit että viittaukset moderniin valtion identiteettiin.
Historia ja käyttöönotto
Neuvostoliiton valtiohymnin melodian säveltäjä Aleksandr Aleksandrovin sävelmä liitettiin uudelleen Venäjän kansallislauluksi vuoden 2000–2001 vaihteessa. Tästä päätös oli osa laajempaa keskustelua Neuvostoliiton perinnön, musiikin ja kansallisten symbolien asemasta itsenäisessä Venäjässä. Käyttöönotto tehtiin virallisen lainsäädännön kautta, ja laulu on ollut käytössä vallanvaihtotilaisuuksissa, kansallisissa muistotilaisuuksissa sekä muissa valtiollisissa seremonioissa sen jälkeen.
Sanat ja sävelmä
Nykyisten virallisten sanojen tekijänä on Sergei Mihalkov, joka oli aiemmin kirjoittanut sanoitukset myös Neuvostoliiton hymniin 1940-luvulla. Sanoituksissa pyrittiin yhdistämään historiallinen jatkumo ja nykyisen valtion arvot siten, että sävelmä säilyi tutuksi tunnistettavana ja puhuttelevana.
Virallinen käyttö ja etiketti
- Hymniä käytetään kansallisissa seremonioissa, valtion virallisissa tilaisuuksissa ja valtiollisissa juhlapäivissä.
- Seremoniallisissa yhteyksissä aina pyritään noudattamaan hyviä tapoja: läsnä olevien odotetaan seisovan ja käyttäytyvän kunnioittavasti hymnin aikana.
- Hymnistä on olemassa orkesteri-, kuoro- ja iskulauseversioita sekä lyhennettyjä sovituksia erilaisiin tilaisuuksiin.
Kiistat ja vastaanotto
Hymnin palauttaminen kohtasi sekä tukea että kritiikkiä. Kannattajat näkivät sen historian ja jatkuvuuden merkkinä, vastustajat taas muistuttivat neuvostoaikojen poliittisesta perinnöstä ja halusivat etsiä uusia symbolisia muotoja. Keskustelua käytiin myös sanoitusten sanomasta ja siitä, miten hyvin ne heijastavat moninaista Venäjää ja sen eri kansallisuuksia.
Sovitukset ja musiikilliset ominaisuudet
Aleksandrovin melodialle on tehty monia sovituksia eri kokoonpanoille: orkesterille, kuorolle sekä instrumentaalisille yhtyeille. Sävellys on dramatiikkaa korostava, rikas harmonioiltaan ja helposti tunnistettava. Sen voimakas utveckling (kohotahtinen dynamiikka) tekee siitä soveliaan suurille seremoniallisille hetkillä.
Lisätietoja
Hymnin virallinen teksti on venäjäksi, ja eri kielialueilla tehdyt käännökset ja selitykset auttavat ymmärtämään sen sanomaa ja taustoja. Hymniin liittyvät säädökset ja käytännöt on kirjattu valtiolliseen lainsäädäntöön, ja niitä noudatetaan seremoniallisissa yhteyksissä.
Hymnin toinen säkeistö moskovalaisessa mainostaulussa.
Venäjän hymnien historia
Nykyisellä Venäjän federaatiolla on vuosien varrella ollut useita eri hymnejä. Varhaisin näistä on nimeltään Let the Thunder of Victory Rumble! (Гром побе́ды, раздава́йся! ) käytettiin 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alussa. Vuonna 1816 Venäjän keisarikunnassa otettiin käyttöön Venäläisten rukous (Моли́тва ру́сских), jonka melodia oli brittiläisen God Save the King -hymnin sävelmä. Tätä hymniä käytettiin vuoteen 1833 asti, jolloin uusi sävellys God Save the Tsar! (Бо́же, Царя́ храни́! ), jonka Nikolai I valitsi, mutta josta tuli suosittu vasta vuonna 1837. Sen melodiaa alettiin käyttää klassisessa musiikissa, kuten Beethovenin Wellingtonin voitossa ja Tšaikovskin Overtuure 1812:ssa.
God Save the Tsar! säilyi kansallislauluna helmikuun vallankumoukseen asti maaliskuussa 1917, jolloin lyhyen aikaa käytettiin Ranskan kansallislaulun muunnelmaa, joka tunnettiin nimellä Työväen Marseillaise (Рабо́чая Марселье́за). Myöhemmin samana vuonna, kun lokakuun vallankumous tapahtui, bolshevikit ottivat käyttöön venäjänkielisen käännöksen Kansainvälisestä, josta tuli Neuvostoliiton kansallislaulu, kun se perustettiin vuonna 1922. Vuonna 1944 sen korvasi Aleksandrovin musiikilla ja Mihalkovin sanoituksilla varustettu Neuvostoliiton valtionhymni. Sanoitukset poistettiin vuonna 1953 Josif Stalinin kuoleman jälkeen, mutta uudet sanat lisättiin vuonna 1977.
Neuvostoliiton tasavalloilla oli tuona aikana omat hymninsä, mutta Venäjän SFSR:llä ei ollut, vaan se käytti Neuvostoliiton kansallislaulua. Vuonna 1990 Venäjän sosialistinen sosialistinen neuvostotasavalta kuitenkin hyväksyi valtionhymnikseen Mihail Glinkan sävellyksen, joka tunnetaan nimellä Isänmaallinen pesnja (Патриоти́ческая пе́сня). Tähän lauluun ei koskaan ollut virallisia sanoja. Neuvostoliiton hajottua vuonna 1991 vastaperustetun Venäjän federaation presidentti Boris Jeltsin jatkoi Patriotitšeskaja Pesnjan käyttöä maan kansallislauluna. Kun Vladimir Putin korvasi hänet vuonna 2000, uusi presidentti alkoi ajaa vanhan neuvostohymnin melodian palauttamista. Lopulta saman vuoden joulukuussa valtion duuma äänesti sen puolesta, että Neuvostoliiton hymnin musiikki ja Mihalkovin uudet sanat hyväksytään kansallislauluksi, ja uusi hymni esitettiin ensimmäisen kerran seremoniassa Kremlin suuressa palatsissa juuri ennen uutta vuotta.
Viralliset sanat
Venäjän sanat
| Venäjän sanat | Venäläiset sanat | Sanojen ääntäminen |
| Россия - священная наша держава, | Rossiya - svyashchennaya nasha derzhava, | [rɐˈsʲijə svʲɪˈɕːɛnːəjə ˈnaʂə dʲɪrˈʐavə] |
Merkitys englanniksi
Meidän Venäjämme on pyhä valtiovaltamme
Ja Venäjä on maamme, jota rakastamme
Mahtavin tahto ja koko kunnia
ovat perintökukkasi kaikkina tulevina vuosina!
Kuoro:
Kunnia sinulle, maani, vapauteen sidottu Isänmaa
Veljeskansat yhdeksi yhdistyneet
Esi-isien siirtämä kansanviisaus tullut
Kunnia sinulle, ylpeytemme kotimaa!
Lämpimistä etelän meristä Napapiirin tuolle puolen
levittäytyvät kaikki metsämme ja peltomme
Meille olet ainutlaatuinen, olet ainoa ja ainoa
Jumalan suojelema
unelmiemme
kotimaa.
Kertosäe
Hyvinvoinnille ja toivolle
on nyt avoinna
suuri avaruus
Tulevien aikojen myötä
olemme kaikki nostettu uskosta kotimaahamme
Sellainen oli, sellainen on ja tulee aina olemaan...
Kuoro
Alueellisilla kielillä
Koska Venäjällä on niin monia eri kieliä, hymni on käännetty monille niistä. Tilan vähyyden vuoksi näytetään vain hymnin kertosäe joillakin näistä kielistä.
| Tatar | Tšetšenia | Baškiiri | |
| Ирекле Ватаныбызга дан, | Сий дан, вайн маьрша мохк, | Мухтава тух, Пирӗн ирӗклӗ Тӑван Ҫӗршыв, | Беҙҙең азат ватаныбыҙ дан, |
| Sakha | Burjatit | Udmurt | Avar |
| Уруй-Айхал, биһиги дойдубутугар, | Эрх сүлөөдэ эх ороноо алдаршуулаял | Данъяськымон, шаерысьтымы асьсэзыз эрико, | Missä olet ollut? Missä olet |
| Mordvalaiset | Ossetian | Mari | Karachay-Balkar |
| Гайкстак, масторонок, олячинь моросо, | Кад дын, нӕ уарзон kanssaӕриbar фыдыбӕстӕ! | Чапландаралт, авамландына, йонтыдо, | Махтау, бизни азат ата джурт, |
Kysymyksiä ja vastauksia
Kysymys: Mikä on Venäjän federaation valtionhymnin nimi?
A: Venäjän federaation valtionhymni (venäjäksi: Госуда́рственный гимн Росси́йской Федера́ции, roomalaisittain: Gosudلrstvennyj gimn Rossيjskoj Federلcii).
Q: Milloin sitä käytettiin ensimmäisen kerran?
V: Sitä käytettiin ensimmäisen kerran vuonna 2001.
K: Kuka kirjoitti sen musiikin?
V: Sen musiikin kirjoitti Aleksandr Aleksandrov vuonna 1938.
K: Kuka kirjoitti sen sanat?
V: Sergei Mihalkov kirjoitti sanat vuonna 2000.
K: Milloin Sergei Mihalkov kirjoitti sanat Neuvostoliiton kansallislauluun?
V: Hän kirjoitti ne vuonna 1943.
Kysymys: Onko hymnille olemassa toista nimeä?
V: Kyllä, joskus sitä kutsutaan vain Venäjän hymniksi (Гимн России).
Etsiä