Assuanin matala pato eli Vanha Assuanin pato on Niilin yli kulkeva muuratusta kivestä rakennettu pato Assuanissa, Egyptissä. Se on tyypiltään painovoimapato (masonry gravity dam) ja pysyy paikallaan pääosin rakenteensa massan ansiosta. Pato oli ensimmäinen Niilin ylittävä pato, ja sen rakennutti brittiläinen hanke vuosina 1899–1902. Valmistuessaan se oli maailman suurin muurattu pato. Tällaisia muuraustyyppisiä patoja kutsutaan usein tukipadoiksi.
Rakentamisen tausta ja sijainti
Pato rakennettiin Niilin entisen ensimmäisen kataraktin kohdalle. Se sijaitsee noin 1000 kilometriä jokea ylöspäin ja noin 690 kilometriä (suoraa matkaa) Kairosta kaakkoon. Kun patoa ryhdyttiin suunnittelemaan ja rakentamaan vuosina 1899–1902, mitään vastaavan mittakaavan tällaista muurausrakennelmaa ei oltu aiemmin maailmassa toteutettu.
Tarkoitus ja toiminta
Padon päätavoitteena oli varastoida vuotuista tulvavettä niin, että vettä olisi saatavilla myös kuivan kauden aikana. Varastoidusta vedestä saatiin tasaisempaa virtausta, mikä mahdollisti laajennetun kastelun ja samalla lisäsi maanviljelyksen tuottavuutta. Padon nostamat vedenkorkeudet rajoittivat kuitenkin muun muassa Phillaessa sijaitsevan Isiksen temppelin asemaa, ja temppeli jouduttiin myöhemmin siirtämään Nasser-järven Agilkia-saarelle osana kansainvälistä suojeluhanketta.
Korotukset ja rajoitteet
Padon alkuperäinen varastointikapasiteetti osoittautui riittämättömäksi Egyptin laajenevien kastelutarpeiden tyydyttämiseksi. Siksi patoa korotettiin kahdesti: ensin vuosina 1907–1912 ja myöhemmin 1929–1933. Korotuksista huolimatta kapasiteetti ei riittänyt, ja erityisen kuivina vuosina veden pinnan maksimoinniksi jopa ajatellaan patoalueen olleen lähes peittyä veden alle vuonna 1946. Tilanne ja kasvavat vesitarpeet johtivat lopulta päätökseen rakentaa suurempi pato kauemmas ylävirtaan.
Seuraus: suurempi pato ja kansainväliset suojelutoimet
Kun Assuanin padon rakentaminen (ns. korkea pato) nähtiin välttämättömäksi, se sijoitettiin noin 6 kilometriä ylävirtaan Vanhalta padolta. Korkeamman padon ja Nasser-järven muodostuminen aiheuttivat merkittäviä muutoksia paikalliseen maisemaan ja historiallisten arkeologisten kohteiden uhkan: monet antiikin kohteet jouduttiin siirtämään tai suojelemaan. Philaen temppelin siirto Agilkia-saarelle toteutettiin osana laajempaa, useiden maiden ja kansainvälisten järjestöjen yhteistyönä tehtyä suojelukampanjaa.
Sähköntuotanto ja teknologia
Padon toinen merkittävä tehtävä oli ja on yhä sähköntuotanto. Varastoidun veden liikettä hyödynnetään vesiturbiineissa ja generaattoreissa tuottamaan sähköä. Pieniä ja keskisuuria vesiturbiineja alettiin käyttää laajemmin 1800-luvun lopulla Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa, ja teknologia levisi myös Egyptiin ajan siirtomaavallan kautta. Tähän liittyvä tekniikka (vesivoima) oli kehittynyt teollistuvassa maailmassa 1800-luvun aikana, ja Egypti otti sen käyttöön brittivaikutuksen myötä. Khediivi oli Abbas II, jonka oli käytännössä tehtävä usein sitä, mitä brittiläiset valvojat suosittelivat.
Vaikutukset ja nykytila
Vanha Assuanin pato vaikutti merkittävästi paikalliseen maatalouteen ja vedenhallintaan: se mahdollisti säännöllisemmät sadot ja laajemman kastelun. Toisaalta padotuksen seurauksena jokialueen sedimentin kulkeutuminen alajuoksulle muuttui, mikä on pitkällä aikavälillä vaikuttanut maaperän uusiutumiseen ja rannikkovyöhykkeen olosuhteisiin. Vanha pato toimii edelleen ja on nähtävissä Assuanissa osana alueen historiallista rakennettua ympäristöä; se on myös mielenkiintoinen esimerkki siirtomaa-ajan infrastruktuurihankkeesta, joka yhdisti teknologiaa, politiikkaa ja arkeologisten kohteiden suojelua.
Lisätietoja: Vanha Assuanin pato tunnetaan kansainvälisesti nimellä Old Aswan Dam tai Old Aswan Low Dam. Sen rakennushistoria linkittyy vahvasti Egyptin kolonialismiin ja myöhempiin suuriin vesirakentamisen hankkeisiin, jotka muuttivat Niilin virtausta ja egyptiläisen yhteiskunnan kehitystä 1900-luvulla.
