Basilika – määritelmä: kirkko, antiikin rakennus ja termin alkuperä

Basilika on suuri, merkittävä kirkko. Sanaa voidaan käyttää myös muinaisroomalaisesta rakennuksesta, jota käytettiin lakitilaisuuksiin ja kokouksiin. Sana "basilika" on latinaa, joka on peräisin kreikan sanasta "Basiliké Stoà".

Nykyään sanaa käytetään kolmella tavalla:

Arkkitehtonisena terminä — basilika tarkoittaa suorakaiteen muotoista kirkon pohjapiirrettä, jossa on keskilaiva (nave) ja sitä ympäröivät sivulaivat (aisles) pylväskäytävien tai palkkien erottamina. Tyypillisiä piirteitä ovat pitkänomaisuus, apse eli pääkuori päätyyn, akkunarivistö (clerestory) keskilaivan yläosassa ja usein puu- tai holvikatto. Basilikapohja oli myös yleinen varhaiskristillisissä kirkoissa ja säilyi vaikutteena myöhemmässä kirkonrakentamisessa.
Historiallisena rakennustyyppinä (muinaisen Rooman basilika) — roomalainen basilika oli julkinen hallinto- ja oikeustalo, jossa pidettiin istuntoja, kaupankäyntiä ja kokouksia. Nämä rakennukset olivat suurehkoja, suorakulmaisia tiloja, joiden keskiosa oli korkeampi ja valaistumpi. Varhaiskristilliset suunnittelijat ottivat basilikan pohjamuodon käyttöön kirkon tilaratkaisuksi, koska se sopi hyvin uskonnollisiin kokoontumisiin.
Arvotittelinä katolisessa kirkossa — "basilika" voi olla myös kirkollinen arvonimi, jonka paavi myöntää erityiselle kirkolle. Erotetaan major- (suuret basilikat; niitä on vain muutama, kaikki Roomassa) ja minor-basilikat (lukuisia ympäri maailmaa). Basilikastatuksella voi olla liturgisia etuoikeuksia ja symbolisia tunnuksia, kuten ombrellino (vasteenvarjo) ja tintinnabulum (kellorumpu).

Arkkitehtuuri ja tunnusmerkit

Basilikan peruspiirteitä ovat:

pitkä akseli keskilaivasta apseihin
sivulaivat, jotka jakavat tilan pylvästöjen tai pilasterien avulla
keskilaivan korkea valaistusikkunat (clerestory), jotka tuovat valoa keskiosaan
apserakenteet alttarialueen takana
alkuperäisissä roomalaisissa basilikoissa avoin hallitila, varhaiskristillisissä usein takorakenteisia käytäntöjä ja alttari apseissa

Lyhyt historia

Roomalaisesta kansanrakennuksesta kehittynyt basilika otti uuden merkityksen kristinuskossa 300-luvulla, kun keisari Konstantinus ja muut varhaiset kristittyjen tukijat alkoivat rakentaa julkisia kirkkoja. Basilikan suora, kokoontumiseen soveltuva muoto sopi liturgiaan ja seurakunnan istumisjärjestelyihin. Keskiaikana basilika-tyyppi kehittyi edelleen; romaaninen ja goottilainen arkkitehtuuri muokkasivat muotoa käytettävien materiaalien ja holvaustekniikoiden mukaan.

Basilikat katolisessa kirkossa

Paavi myöntää basilikan arvonimen seurakunnalle tai kirkolle. Tärkeitä seikkoja ja vaikutuksia:

Major-basilikat: neljä erityisasemassa olevaa kirkkoa Roomassa (kuten Lateraanin basilika eli San Giovanni in Laterano), joilla on erityinen historialinen ja liturginen asema.
Minor-basilikat: monia ympäri maailmaa; statuksen myöntäminen voi olla tunnustus paikalliselle merkitykselle, pyhiinvaelluskohteelle tai taide- ja kulttuuriarvolle.
Basilikan tunnuksina käytössä ovat mm. ombrellino ja tintinnabulum sekä oikeus käyttää paavin symbolia lipuissa ja liturgisissa yhteyksissä. Basilika voi saada erityisiä liturgisia oikeuksia ja etuoikeutta prosession tai vieton järjestämisessä.

Esimerkkejä kuuluisista basilikoista

San Pietro (Pyhän Pietarin kirkko), Rooma — paavin yleinen liturginen keskus ja yksi maailman tunnetuimmista kirkoista (on myös basilika).
Basilica di San Marco, Venetsia — bysanttilaisia vaikutteita kantava pääkirkko kaupungissa.
Basilica di San Paolo fuori le Mura, Rooma — varhainen suuri kirkkorakennus ja paavinmyöntämä basilika.

Termi ja etymologia

Sana tulee kreikan basilikḗ stoá (βασιλικὴ στοά), joka tarkoittaa suunnilleen "kuninkaallista portiikkia" tai "kuninkaallista kujaa". Latinalainen muoto basilica välittyi muinaisromaaniseen rakennuskäyttöön ja myöhemmin kristilliseen sanastoon.

Nykykäyttö ja vaikutus

Basilikan pohjaratkaisu on vaikuttanut paitsi kirkkoarkkitehtuuriin myös muihin julkisiin rakennuksiin ja niitä muistuttaviin tyyleihin. 18.–19. vuosisadan uusklassinen arkkitehtuuri palautti antiikin basilikan elementtejä julkisiin hallintorakennuksiin ja museoihin. Nykyään sana voi viitata sekä arkkitehtuuriin, historiallisesti merkittävään rakennukseen että kirkolliseen arvonimeen riippuen kontekstista.

Yhteenvetona: termi "basilika" kattaa arkkitehtonisen muodon, antiikin julkisen rakennuksen ja kirkollisen arvonimen. Konteksti ratkaisee, kumpaa merkitystä käytetään.

Pyhän Tapanin basilika Budapestissa, Unkarissa.

Historia

Muinainen Rooma

Roomalainen basilika oli suuri sali, joka oli rakennettu kokouksia, liiketoimintaa ja lakia varten. Roomalaisen basilikan ovet olivat yleensä rakennuksen pitkillä sivuilla. Kummassakin päässä oli puoliympyrän muotoinen osa, jossa tuomarit istuivat. Rakennuksessa oli yleensä kaksi pylväsriviä, jotka muodostivat korkean keskiosan ja alemman käytävän molemmin puolin. Valo tuli sisään pylväiden yläpuolella olevista ikkunoista. Rooman valtakunnan levittäytyessä jokaisessa kaupungissa oli basilika.

Varhaiskristilliset basilikat

Neljännen vuosisadan alussa (312 jKr.) Rooman keisari Konstantinus teki kristinuskosta Rooman valtakunnan laillisen uskonnon. Kristityt, jotka olivat palvoneet salaa yksityisissä taloissa, halusivat nyt rakentaa kirkkoja. He eivät halunneet kirkkojen näyttävän samalta kuin roomalaiset temppelit. He rakensivat ne pikemminkin roomalaisten basilikoiden näköisiksi. Basilika oli hyvä suunnitelma kristilliselle kirkolle, koska sisälle mahtui paljon ihmisiä, ja käytävät olivat hyödyllisiä ihmisten liikkumista varten. Toisessa päässä oleva puoliympyrän muotoinen osa, apsis, oli juuri sopiva alttarin sijoittamiseen. Kristillisissä basilikoissa ovi on yleensä toisessa päässä eikä sivussa. Oven edessä oli usein atriumiksi kutsuttu sisäpiha. Useimmat näistä atriumeista ovat hävinneet, mutta kirkkojen edessä on usein aukio tai tori.

Vanhimpia varhaiskristillisiä basilikoita oli neljä, jotka keisari Konstantinus aloitti Roomassa. Kolme niistä on yhä pystyssä, mutta niihin on tehty monia muutoksia viimeisten 1700 vuoden aikana. Nämä ovat Santa Maria Maggioren, Pyhän Johanneksen Lateraanin ja Pyhän Paavalin muurien ulkopuolella sijaitsevat basilikat. Neljäs basilika oli "Vanha Pietarinkirkko, joka korvattiin 1500- ja 1600-luvuilla nykyisellä Pietarinkirkolla. Muita varhaiskristillisiä basilikoita rakennettiin Kreikkaan ja Pyhään maahan.

Nykyiset basilikat

Joitakin basilikoita kutsutaan "muinaisbasilikoiksi". Niitä on kutsuttu basilikoiksi varhaiskristilliseltä tai keskiajalta lähtien. Se on niiden perinteinen nimi. Muinaisia basilikoita ovat muun muassa Jerusalemin Pyhän haudan kirkko, San Vitalen basilika Ravennassa ja San Lorenzon basilika Roomassa. Rooman neljää muuta muinaista basilikaa kutsutaan "suuriksi basilikoiksi". Jokaisessa suuressa basilikassa on paavin valtaistuin ja alttari, joka on tarkoitettu erityisesti paavin messun viettoa varten. Kukaan muu ei voi käyttää tätä alttaria ilman paavin lupaa. Kaikkia muita basilikoita kutsutaan "pieniksi basilikoiksi".

Jotta kirkkoa voidaan nykyään kutsua pieneksi basilikaksi, paavin on annettava sille joitakin erityisiä etuoikeuksia tai oikeuksia asiakirjassa, jota kutsutaan "paavin kirjeeksi". Kun kirkosta on tehty basilika, papisto kantaa kulkueessa joitakin erityisiä symboleja. Vuonna 2008 maailmassa oli yli 1 600 basilikaa.

Pompeijin roomalaisen basilikan rauniot osoittavat, miten se oli suunniteltu.

Vanhan Pietarinkirkon pohjapiirros. Varhaiskristilliset basilikat perustuivat roomalaisiin basilikoihin.

Miksi kirkoista tulee basilikoita?

Muinaiset basilikat

Monille kirkoille on annettu nimi "basilika" osoittaakseen, että ne ovat jollain tavalla erityisiä. On hyvin vähän muinaisia basilikoita, jotka on rakennettu paikkaan, joka liittyy Jeesukseen. Niitä pidetään yhtenä maailman pyhimmistä kristillisistä paikoista. Näitä ovat muun muassa Nasaretissa sijaitseva Ilmestyskirjan basilika, Kaikkien kansojen basilika, jossa Jeesus rukoili Öljymäellä, ja Jerusalemissa sijaitseva Pyhän haudan basilika. Pyhän haudan basilika on hyvin epätavallinen, koska kirkko on katolisen ja ortodoksisen kirkon yhteinen.

Marttyyrit

Muut muinaiset basilikat ovat paikkoja, joissa joku pyhimys kärsi marttyyrikuoleman (surmattiin). Yksi näistä on Pyhän Stefanuksen, ensimmäisen kristityn marttyyrin, basilika, joka sijaitsee myös Jerusalemissa. On monia muinaisia basilikoita, jotka on rakennettu paikalle, johon pyhimys on haudattu. Roomassa on monia tällaisia basilikoita, koska Rooma oli hyvin suuri kaupunki, jossa oli paljon kristittyjä. Keisarit pitivät kristinuskoa vaarallisena heille, koska kristityt asettivat Jeesuksen säännöt keisarin lain edelle. Monet kristityt joutuivat marttyyrikuoleman uhriksi. Kun kristinuskosta tuli laillista, kirkot rakennettiin marttyyrien hautojen päälle. Näitä kirkkoja kutsuttiin usein basilikoiksi, koska ne olivat roomalaisen basilikan muotoisia. Marttyyrien hautojen päälle rakennettuja basilikoita ovat muun muassa Sant'Agnese muurien ulkopuolella, San Lorenzo muurien ulkopuolella ja Pyhän Paavalin muurien ulkopuolella. Sanat "muurien ulkopuolella" tarkoittavat, että pyhimyksen hautapaikka oli kaupungin muurien ulkopuolella.

Muinaisjäännökset

Jotkut basilikat ovat kuuluisia siitä, että niissä on pyhimyksen "reliikkejä" (tai luita tai ehkä ruumiinosia). Voi myös olla, että reliikit on haudattu uudelleen alkuperäisestä paikasta. Jos kirkossa oli merkittävän pyhimyksen ruumis, monet ihmiset tulivat pyhiinvaellusmatkalle ja omistautuivat rukoilemaan ja käyttämään sakramentteja. Ruumiita sisältävät muun muassa Pyhän Markuksen kirkko Venetsiassa, Pyhän Nikolauksen kirkko Barissa, myös Italiassa, ja Pyhän Maria Magdaleenan basilika Vezelayssä Ranskassa. Kaikki reliikit eivät ole ruumiita. Basilikoissa voi olla myös kuuluisia esineitä, kuten pala oikeasta rististä tai Neitsyt Marian käyttämä vyö. Ihmiset kysyvät usein, ovatko kaikki nämä arvokkaat pyhäinjäännökset aitoja. Roomalaiskatolinen kirkko ei ryhdy kiistelemään siitä, yrittääkö se todistaa, ovatko ristin palat, ruumiinosat ja muut esineet aitoja. Joskus reliikki tiedetään aidoksi. Joskus sitä ei voi todistaa millään tavalla, kummallakaan tavalla.

Saints

Muut basilikat ovat kirkkoja, jotka kuuluisa pyhimys rakensi, joita kuuluisa pyhimys käytti tai jotka rakennettiin pyhimyksen kunniaksi, joka ei kuollut marttyyrina mutta eli hyvin pyhää elämää. Kaksi tunnetuinta tällaista basilikaa ovat Assisilaisen Pyhän Fransiskuksen basilika ja Padovan Pyhän Antoniuksen basilika. Monet tuhannet pyhiinvaeltajat käyvät päivittäin näissä kirkoissa muistamassa kahta pyhimystä, jotka olivat lempeitä ja nöyriä ja opettivat ihmisiä elämään parempaa elämää.

Merkkejä ja ihmeitä

Jotkin basilikat on rakennettu, koska jokin ihme tai erityinen merkki on tapahtunut. Merkki saattoi olla näky ja se saattoi antaa suunnitelman rakentamisesta. Ranskassa sijaitseva Lourdesin basilika on rakennettu paikkaan, jossa Bernadette Soubirous sai näyn Neitsyt Mariasta. Se on tärkeä pyhiinvaelluspaikka. Joskus merkki ei ole niinkään outo kuin näky. Filippiineillä Santo Niñon basilika rakennettiin paikalle, josta löydettiin vuonna 1565 osittain palanut arkku. Se sisälsi pienen Kristuslapsen patsaan, ja sen olivat jättäneet jälkeensä jotkut espanjalaiset tai portugalilaiset tutkimusmatkailijat monta vuotta aiemmin. "Santo Niño" tarkoittaa espanjaksi "Pyhää lasta".

Ravennan Pyhän Apollinaren muinaisen basilikan sisäpuoli (6. vuosisata)

Venetsian kuuluisassa San Marcon basilikassa on Pyhän Markuksen pyhäinjäännökset.

Pyhän Franciscus Assisilaisen basilika rakennettiin rakastetun miehen muistoksi, josta pian tehtiin pyhimys.

Tunnetut basilikat

Suuret basilikat

Rooman neljässä suuressa basilikassa on paavin istumapaikka ja alttari sekä pyhä ovi, joka avataan vain erityistilaisuuksissa, kuten juhlavuonna.

Lateraanin Johanneksen basilikaa kutsutaan myös Lateraanin basilikaksi. Se on Rooman piispan, paavin, katedraali.
Pyhän Pietarin basilika, jota kutsutaan myös Vatikaanin basilikaksi, on tärkeä pyhiinvaelluskohde, sillä se on rakennettu Pyhän Pietarin hautapaikan päälle. Sitä käytetään useimpiin tärkeimpiin uskonnollisiin seremonioihin, joihin paavi osallistuu.
Pyhän Paavalin muurien ulkopuolinen basilika tunnetaan myös nimellä Ostian basilika, koska se sijaitsee Ostiaan johtavan tien varrella. Se on rakennettu Pyhän Paavalin hautapaikan päälle.
Santa Maria Maggioren (Pyhän Marian majuri) basilikaa kutsutaan myös Liberian basilikaksi, koska rakennuksen uskotaan olleen paavi Liberiuksen rakentama. Se on Rooman suurin Neitsyt Marialle omistettu kirkko.

Muut tunnetut basilikat

Pyhän haudan kirkko, Jerusalem, Israel
Pyhän Nikolauksen basilika Barissa Barissa, Italiassa
Padovan Pyhän Antoniuksen basilika Padovassa, Italiassa.
Pyhän Franciscus Assisilaisen basilika Italiassa
Pyhän Markuksen basilika Venetsiassa, Italiassa
Saint Denisin basilika, lähellä Pariisia, Ranska
The Basilica of St. Louis, St. Louis, Missouri Yhdysvallat.
Fátiman Neitsyt Marian basilika, Portugali
San Thomen katedraali, Chennai, Intia
Pyhän Tapanin basilika, Budapest, Unkari
Pyhän Chadin katedraali, Birmingham, Englanti(1941)
Ruusukirkon rouva Neitsyt Marian katedraali, Argentiina
Cathedral Basilica of St. Mary, Help of Christians Sydney, Australia
Norsunluurannikon rauhanaatteen basilika Yamoussoukrossa Länsi-Afrikassa.
Quebec Cityssä sijaitseva Notre-Dame de Québecin katedraalibasilika oli Pohjois-Amerikan ensimmäinen basilika. (1874).
Maailmankaikkeuden kuninkaan Jeesuksen Kristuksen katedraali, Reykjavík, Islanti.
Pyhän Adalbertin basilika Buffalossa, New Yorkissa oli ensimmäinen basilika Yhdysvalloissa (1907).
Las Lajasin katedraalin basilika Kolumbiassa.
Berchemin basilika, Antwerpen, Belgia (1878)
San Francisco de la Habanan basilika Havannassa, Kuubassa
Pyhän Gereonin basilika, Köln, Saksa (1920)
Basilika Our Lady of Lanka, Tewatte, Sri Lanka
San Isidoron basilika, León, Espanja
Mustan Nasaretilaisen basilika, Filippiinit
Emmauksen basilika Nicopolis, Israel
Sagrada Familian basilika Espanjassa on ollut rakenteilla vuodesta 1882, ja vaikka se on vielä keskeneräinen, paavi Benedictus XVI vihki sen käyttöön ja julisti sen pieneksi basilikaksi marraskuussa 2010.

Sacre Coeurin basilika, Pariisi

Sagrada Familian (Pyhän perheen) basilika, Barcelona

Galleria

Pyhän haudan kirkko on "muinainen basilika" Jerusalemissa.

Pyhän lapsen basilika, Filippiinit

Basilica of St. Charles Borromeo on historiallinen lähetyskirkko Kaliforniassa.

Bom Jesus -basilikassa Goassa Intiassa on Pyhän Franciscus Xavierin hauta.

Basilica of St. Mary, Help of Christians on Australian ensimmäinen katolinen katedraali.

Pyhän Marian basilika Gdanskissa Puolassa on kunnostettu toisen maailmansodan pahojen vaurioiden jälkeen.

Enkelten neitsyt Marian basilika Costa Ricassa.

Prahan Pyhän Vituksen katedraali on rakennettu linnan muurien sisäpuolelle.

Brasiliassa sijaitseva Basilica of Our Lady of Glory valmistui vuonna 1972.

Ste Anne de Beauprén basilika Québecissä Kanadassa on kuuluisa parantavista ihmeistä.

Mariazellin basilikassa Itävallassa on kuuluisa patsas nimeltä "Itävallan suuri äiti Maria".

Bruggen Neitsyt Marian basilikassa Belgiassa on Michelangelon tekemä Madonnan patsas.

Bonnin basilika Saksassa rakennettiin kahden kristityn roomalaisen sotilaan marttyyrikuoleman paikalle.

Meksikossa sijaitsevassa nykyaikaisessa Guadalupen neitsyt Marian basilikassa on kuuluisa kuva Amerikkojen suojelijasta Mariasta.

Bragan katedraalin basilika, Portugali.

La Madeleine Vezelayn basilikassa Ranskassa on Maria Magdaleenan pyhäinjäännös.

Saltan basilika.

Aiheeseen liittyvät sivut

Kysymyksiä ja vastauksia

Q: Mikä on basilika?

A: Basilika on merkittävä, suuri kirkko tai muinainen roomalainen rakennus, joka on toiminut lain ja kokousten kokoontumispaikkana.

K: Mistä sana "basilika" on peräisin?

V: Sana "basilika" tulee latinan kielestä, joka on johdettu kreikan "Basiliké Stoà" -sanasta.

K: Miten sanaa "basilika" käytetään nykyään?

V: Sanaa "basilika" käytetään nykyään kolmella tavalla.

K: Millä kolmella tavalla sanaa "basilika" käytetään nykyään?

V: Sanaa "basilika" käytetään nykyään viittaamaan suuriin, merkittäviin kirkkoihin, muinaiseen roomalaiseen rakennukseen ja arkkitehtuurityyliin.

K: Voiko basilika viitata vain uskonnolliseen rakennukseen?

V: Ei, basilika voi viitata myös muinaiseen roomalaiseen rakennukseen, jota käytettiin kokouspaikkana tai oikeustalona.

K: Mitä tarkoittaa kreikankielinen termi "Basiliké Stoà"?

V: "Basiliké Stoà" on kreikankielinen termi, josta sana "basilika" on johdettu, ja se tarkoittaa "kuninkaallista Stoaa".

K: Mikä on basilikan merkitys historiallisessa arkkitehtuurissa?

V: Basilikoilla on merkittävä asema historiallisessa arkkitehtuurissa, sillä niitä pidetään yhtenä varhaisimmista arkkitehtuurityyleistä, ja niillä oli tärkeä rooli roomalaisessa julkisessa elämässä.