Basilika

Historia

Muinainen Rooma

Roomalainen basilika oli suuri sali, joka oli rakennettu kokouksia, liiketoimintaa ja lakia varten. Roomalaisen basilikan ovet olivat yleensä rakennuksen pitkillä sivuilla. Kummassakin päässä oli puoliympyrän muotoinen osa, jossa tuomarit istuivat. Rakennuksessa oli yleensä kaksi pylväsriviä, jotka muodostivat korkean keskiosan ja alemman käytävän molemmin puolin. Valo tuli sisään pylväiden yläpuolella olevista ikkunoista. Rooman valtakunnan levittäytyessä jokaisessa kaupungissa oli basilika.

Varhaiskristilliset basilikat

Neljännen vuosisadan alussa (312 jKr.) Rooman keisari Konstantinus teki kristinuskosta Rooman valtakunnan laillisen uskonnon. Kristityt, jotka olivat palvoneet salaa yksityisissä taloissa, halusivat nyt rakentaa kirkkoja. He eivät halunneet kirkkojen näyttävän samalta kuin roomalaiset temppelit. He rakensivat ne pikemminkin roomalaisten basilikoiden näköisiksi. Basilika oli hyvä suunnitelma kristilliselle kirkolle, koska sisälle mahtui paljon ihmisiä, ja käytävät olivat hyödyllisiä ihmisten liikkumista varten. Toisessa päässä oleva puoliympyrän muotoinen osa, apsis, oli juuri sopiva alttarin sijoittamiseen. Kristillisissä basilikoissa ovi on yleensä toisessa päässä eikä sivussa. Oven edessä oli usein atriumiksi kutsuttu sisäpiha. Useimmat näistä atriumeista ovat hävinneet, mutta kirkkojen edessä on usein aukio tai tori.

Vanhimpia varhaiskristillisiä basilikoita oli neljä, jotka keisari Konstantinus aloitti Roomassa. Kolme niistä on yhä pystyssä, mutta niihin on tehty monia muutoksia viimeisten 1700 vuoden aikana. Nämä ovat Santa Maria Maggioren, Pyhän Johanneksen Lateraanin ja Pyhän Paavalin muurien ulkopuolella sijaitsevat basilikat. Neljäs basilika oli "Vanha Pietarinkirkko, joka korvattiin 1500- ja 1600-luvuilla nykyisellä Pietarinkirkolla. Muita varhaiskristillisiä basilikoita rakennettiin Kreikkaan ja Pyhään maahan.

Nykyiset basilikat

Joitakin basilikoita kutsutaan "muinaisbasilikoiksi". Niitä on kutsuttu basilikoiksi varhaiskristilliseltä tai keskiajalta lähtien. Se on niiden perinteinen nimi. Muinaisia basilikoita ovat muun muassa Jerusalemin Pyhän haudan kirkko, San Vitalen basilika Ravennassa ja San Lorenzon basilika Roomassa. Rooman neljää muuta muinaista basilikaa kutsutaan "suuriksi basilikoiksi". Jokaisessa suuressa basilikassa on paavin valtaistuin ja alttari, joka on tarkoitettu erityisesti paavin messun viettoa varten. Kukaan muu ei voi käyttää tätä alttaria ilman paavin lupaa. Kaikkia muita basilikoita kutsutaan "pieniksi basilikoiksi".

Jotta kirkkoa voidaan nykyään kutsua pieneksi basilikaksi, paavin on annettava sille joitakin erityisiä etuoikeuksia tai oikeuksia asiakirjassa, jota kutsutaan "paavin kirjeeksi". Kun kirkosta on tehty basilika, papisto kantaa kulkueessa joitakin erityisiä symboleja. Vuonna 2008 maailmassa oli yli 1 600 basilikaa.

 
Pompeijin roomalaisen basilikan rauniot osoittavat, miten se oli suunniteltu.  


Vanhan Pietarinkirkon pohjapiirros. Varhaiskristilliset basilikat perustuivat roomalaisiin basilikoihin.  

Miksi kirkoista tulee basilikoita?

Muinaiset basilikat

Monille kirkoille on annettu nimi "basilika" osoittaakseen, että ne ovat jollain tavalla erityisiä. On hyvin vähän muinaisia basilikoita, jotka on rakennettu paikkaan, joka liittyy Jeesukseen. Niitä pidetään yhtenä maailman pyhimmistä kristillisistä paikoista. Näitä ovat muun muassa Nasaretissa sijaitseva Ilmestyskirjan basilika, Kaikkien kansojen basilika, jossa Jeesus rukoili Öljymäellä, ja Jerusalemissa sijaitseva Pyhän haudan basilika. Pyhän haudan basilika on hyvin epätavallinen, koska kirkko on katolisen ja ortodoksisen kirkon yhteinen.

Marttyyrit

Muut muinaiset basilikat ovat paikkoja, joissa joku pyhimys kärsi marttyyrikuoleman (surmattiin). Yksi näistä on Pyhän Stefanuksen, ensimmäisen kristityn marttyyrin, basilika, joka sijaitsee myös Jerusalemissa. On monia muinaisia basilikoita, jotka on rakennettu paikalle, johon pyhimys on haudattu. Roomassa on monia tällaisia basilikoita, koska Rooma oli hyvin suuri kaupunki, jossa oli paljon kristittyjä. Keisarit pitivät kristinuskoa vaarallisena heille, koska kristityt asettivat Jeesuksen säännöt keisarin lain edelle. Monet kristityt joutuivat marttyyrikuoleman uhriksi. Kun kristinuskosta tuli laillista, kirkot rakennettiin marttyyrien hautojen päälle. Näitä kirkkoja kutsuttiin usein basilikoiksi, koska ne olivat roomalaisen basilikan muotoisia. Marttyyrien hautojen päälle rakennettuja basilikoita ovat muun muassa Sant'Agnese muurien ulkopuolella, San Lorenzo muurien ulkopuolella ja Pyhän Paavalin muurien ulkopuolella. Sanat "muurien ulkopuolella" tarkoittavat, että pyhimyksen hautapaikka oli kaupungin muurien ulkopuolella.

Muinaisjäännökset

Jotkut basilikat ovat kuuluisia siitä, että niissä on pyhimyksen "reliikkejä" (tai luita tai ehkä ruumiinosia). Voi myös olla, että reliikit on haudattu uudelleen alkuperäisestä paikasta. Jos kirkossa oli merkittävän pyhimyksen ruumis, monet ihmiset tulivat pyhiinvaellusmatkalle ja omistautuivat rukoilemaan ja käyttämään sakramentteja. Ruumiita sisältävät muun muassa Pyhän Markuksen kirkko Venetsiassa, Pyhän Nikolauksen kirkko Barissa, myös Italiassa, ja Pyhän Maria Magdaleenan basilika Vezelayssä Ranskassa. Kaikki reliikit eivät ole ruumiita. Basilikoissa voi olla myös kuuluisia esineitä, kuten pala oikeasta rististä tai Neitsyt Marian käyttämä vyö. Ihmiset kysyvät usein, ovatko kaikki nämä arvokkaat pyhäinjäännökset aitoja. Roomalaiskatolinen kirkko ei ryhdy kiistelemään siitä, yrittääkö se todistaa, ovatko ristin palat, ruumiinosat ja muut esineet aitoja. Joskus reliikki tiedetään aidoksi. Joskus sitä ei voi todistaa millään tavalla, kummallakaan tavalla.

Saints

Muut basilikat ovat kirkkoja, jotka kuuluisa pyhimys rakensi, joita kuuluisa pyhimys käytti tai jotka rakennettiin pyhimyksen kunniaksi, joka ei kuollut marttyyrina mutta eli hyvin pyhää elämää. Kaksi tunnetuinta tällaista basilikaa ovat Assisilaisen Pyhän Fransiskuksen basilika ja Padovan Pyhän Antoniuksen basilika. Monet tuhannet pyhiinvaeltajat käyvät päivittäin näissä kirkoissa muistamassa kahta pyhimystä, jotka olivat lempeitä ja nöyriä ja opettivat ihmisiä elämään parempaa elämää.

Merkkejä ja ihmeitä

Jotkin basilikat on rakennettu, koska jokin ihme tai erityinen merkki on tapahtunut. Merkki saattoi olla näky ja se saattoi antaa suunnitelman rakentamisesta. Ranskassa sijaitseva Lourdesin basilika on rakennettu paikkaan, jossa Bernadette Soubirous sai näyn Neitsyt Mariasta. Se on tärkeä pyhiinvaelluspaikka. Joskus merkki ei ole niinkään outo kuin näky. Filippiineillä Santo Niñon basilika rakennettiin paikalle, josta löydettiin vuonna 1565 osittain palanut arkku. Se sisälsi pienen Kristuslapsen patsaan, ja sen olivat jättäneet jälkeensä jotkut espanjalaiset tai portugalilaiset tutkimusmatkailijat monta vuotta aiemmin. "Santo Niño" tarkoittaa espanjaksi "Pyhää lasta".

 
Ravennan Pyhän Apollinaren muinaisen basilikan sisäpuoli (6. vuosisata)  


Venetsian kuuluisassa San Marcon basilikassa on Pyhän Markuksen pyhäinjäännökset.  


Pyhän Franciscus Assisilaisen basilika rakennettiin rakastetun miehen muistoksi, josta pian tehtiin pyhimys.  

Tunnetut basilikat

Suuret basilikat

Rooman neljässä suuressa basilikassa on paavin istumapaikka ja alttari sekä pyhä ovi, joka avataan vain erityistilaisuuksissa, kuten juhlavuonna.

• Lateraanin Johanneksen basilikaa kutsutaan myös Lateraanin basilikaksi. Se on Rooman piispan, paavin, katedraali.
• Pyhän Pietarin basilika, jota kutsutaan myös Vatikaanin basilikaksi, on tärkeä pyhiinvaelluskohde, sillä se on rakennettu Pyhän Pietarin hautapaikan päälle. Sitä käytetään useimpiin tärkeimpiin uskonnollisiin seremonioihin, joihin paavi osallistuu.
• Pyhän Paavalin muurien ulkopuolinen basilika tunnetaan myös nimellä Ostian basilika, koska se sijaitsee Ostiaan johtavan tien varrella. Se on rakennettu Pyhän Paavalin hautapaikan päälle.
• Santa Maria Maggioren (Pyhän Marian majuri) basilikaa kutsutaan myös Liberian basilikaksi, koska rakennuksen uskotaan olleen paavi Liberiuksen rakentama. Se on Rooman suurin Neitsyt Marialle omistettu kirkko.

Muut tunnetut basilikat

• Pyhän haudan kirkko, Jerusalem, Israel
• Pyhän Nikolauksen basilika Barissa Barissa, Italiassa
• Padovan Pyhän Antoniuksen basilika Padovassa, Italiassa.
• Pyhän Franciscus Assisilaisen basilika Italiassa
• Pyhän Markuksen basilika Venetsiassa, Italiassa
• Saint Denisin basilika, lähellä Pariisia, Ranska
• The Basilica of St. Louis, St. Louis, Missouri Yhdysvallat.
• Fátiman Neitsyt Marian basilika, Portugali
• San Thomen katedraali, Chennai, Intia
• Pyhän Tapanin basilika, Budapest, Unkari
• Pyhän Chadin katedraali, Birmingham, Englanti(1941)
• Ruusukirkon rouva Neitsyt Marian katedraali, Argentiina
• Cathedral Basilica of St. Mary, Help of Christians Sydney, Australia
• Norsunluurannikon rauhanaatteen basilika Yamoussoukrossa Länsi-Afrikassa.
• Quebec Cityssä sijaitseva Notre-Dame de Québecin katedraalibasilika oli Pohjois-Amerikan ensimmäinen basilika. (1874).
• Maailmankaikkeuden kuninkaan Jeesuksen Kristuksen katedraali, Reykjavík, Islanti.
• Pyhän Adalbertin basilika Buffalossa, New Yorkissa oli ensimmäinen basilika Yhdysvalloissa (1907).
• Las Lajasin katedraalin basilika Kolumbiassa.
• Berchemin basilika, Antwerpen, Belgia (1878)
• San Francisco de la Habanan basilika Havannassa, Kuubassa
• Pyhän Gereonin basilika, Köln, Saksa (1920)
• Basilika Our Lady of Lanka, Tewatte, Sri Lanka
• San Isidoron basilika, León, Espanja
• Mustan Nasaretilaisen basilika, Filippiinit
• Emmauksen basilika Nicopolis, Israel
• Sagrada Familian basilika Espanjassa on ollut rakenteilla vuodesta 1882, ja vaikka se on vielä keskeneräinen, paavi Benedictus XVI vihki sen käyttöön ja julisti sen pieneksi basilikaksi marraskuussa 2010.

 
Sacre Coeurin basilika, Pariisi  


Sagrada Familian (Pyhän perheen) basilika, Barcelona  

Galleria

 

Aiheeseen liittyvät sivut

• Kirkko
• Katedraali
• Kappeli
• Kristinusko
• Roomalaiskatolisuus