Niili – Afrikan pisin joki ja Egyptin elintärkeä vesiväylä
Tutustu Niilin historiaan ja merkitykseen: Afrikan pisin joki, Egyptin elintärkeä vesiväylä — tulvat, kulttuuri, luonnoneläimet ja pyramidien kuljetusreitti yhdellä sivulla.
Niili (arabia: النيل an-nīl) on joki Afrikassa. Se on yleisesti pidetty maapallon pisimpänä joena, pituudeksi ilmoitetaan noin 6 650 km, vaikka joissain mittauksissa ja laskutavoissa eri joet voivat olla pidempiä. Niili laskee Välimereen lähellä Aleksandrian suistoa. Joen nimi tulee kreikan kielen sanasta Νεῖλος Neilos.
Geografia ja haarautuminen
Niilin suurimmat haarat ovat niin sanottu Valkoinen Niili ja Sininen Niili. Valkoinen Niili saa alkunsa laajalta alueelta Itä-Afrikasta ja virtaa muun muassa Ugandassa sijaitsevasta Victoriajärvestä Sudanin läpi Khartumiin, jossa se yhdistyy Siniseen Niiliin. Sininen Niili lähtee Etiopian ylängöiltä, pääuomana Etiopian Punaista merta lähestyviltä seuduilta ja tuo suurimman osan jokiveden kiintiöstä sadekaudella. Niiliä pitkin virtaa päivittäin noin 300 miljoonaa kuutiometriä vettä, mutta veden määrä vaihtelee huomattavasti vuodenaikojen ja alueiden mukaan.
Valtioiden ja kaupunkien merkitys
Niili on elintärkeä maille, joiden alueella se virtaa — erityisesti Sudan ja Egypti ovat pitkään riippuneet joesta. Niili on ollut tärkein liikkumis- ja kuljetusväylä alueella: pitkin jokea liikkuu runsaasti veneitä, koska se on usein helpoin ja joskus ainoa tehokas tapa liikkua pitkiä matkoja. Tämän vuoksi monet Egyptin kaupungit on rakennettu joen varrelle, ja ihmisasutus keskittyy voimakkaasti Niilin laaksoon, kun taas laajimmat alueet ympärillä ovat aavikkoa. Joen suisto on laaja ja hedelmällinen, ja se on muokannut alueen asutusta ja taloutta vuosituhansien ajan.
Historiallinen merkitys ja viljely
Muinaiset egyptiläiset pitivät Niiliä elämän ja sivilisaation lähteenä. Niilin jokavuotiset tulvat toivat rannikkoylängöille ravinteikasta lietettä, jonka ansiosta viljely oli mahdollista aavikon keskellä. Ilman tulvia sadanjaksoja olisi ollut vähemmän ja nälänhätä uhkasi, jos tulvat jäivät heikoiksi. Muinaiset egyptiläiset hyödynsivät joen antimia myös teollisesti: he saivat Niilistä papyrusta, jota käytettiin muun muassa hieroglyfien ja muiden tekstien kirjoittamiseen.
Jokiluonto, lajeja ja elintärkeys
Niilin vesi ja sen tuntumassa olevat kosteikot tukevat monipuolista eliöstöä. Niilin alueella esiintyy muun muassa krokotiileja, hippopotameja, eri lajeja lintuja, lukuisia kaloja (mm. paikallisia ja kaupallisesti tärkeitä lajeja kuten niilinhauki ja niilinahven) sekä monia muita nisäkkäitä ja matelijoita. Eläimet ovat riippuvaisia Niilistä selviytyäkseen, ja myös jokien varsilla asuvat ihmiset tarvitsevat vettä jokapäiväiseen käyttöönsä, kuten pesemiseen, vesihuoltoon, sadon kasteluun ja muihin kotitalouden sekä maatalouden töihin. Niilin ekologinen tila vaihtelee paikallisesti: vesistöihin kohdistuu kuormitusta esimerkiksi rehevöitymisen, saastumisen ja ylikalastuksen vuoksi.
Patojen rakentaminen ja nykyhaasteet
1800–1900 -luvuilla ja myöhemmin 1900-luvun puolivälin jälkeen alueelle on rakennettu useita patoja ja varastoaltaita, joiden tarkoitus on säätää tulvia, tuottaa sähköä ja parantaa kastelun mahdollisuuksia. Merkittävin näistä on Assuanin pato (Aswan High Dam), joka rakensi suuria varastoaltaita ja muutti jokivirtausta: se esti luonnolliset kevättulvat ja keräsi jokisavikerroksen Länsi-Afrikan vanhoista virroista altaaseen (Lake Nasser), mikä vähensi ravinteiden huuhtoutumista edemmäs deltaan. Patojen rakentamisella on tuonut hyötyjä, kuten lisää sähköntuotantoa ja tasaisempaa kasteluvettä, mutta myös haittoja: sedimenttikuormituksen pieneneminen on lisännyt eroosiota suiston alueella, muuttanut kalakantoja ja aiheuttanut maan suolaantumista paikoin. Nykyään alueella käydään myös poliittista keskustelua vesivarojen käytöstä, josta tunnetuin esimerkki on Etiopian rakentama Grand Ethiopian Renaissance Dam (GERD) ja sen vaikutukset vedenjakoon Egyptin ja Sudanin kanssa.
Taloudellinen merkitys ja matkailu
Niili on edelleen tärkeä kulkuväylä hyvän osan matkustaja- ja tavaraliikenteen kannalta. Joen ympäristö tarjoaa ravinnonlähteen, kasteluveden ja mahdollisuuksia kalastukseen ja maatalouteen. Lisäksi Niili ja sen ympärillä olevat historialliset kohteet houkuttelevat matkailijoita: monet Egyptin ikiaikaiset rakennukset ja haudat, kuten temppelit ja pyramidit, sijaitsevat lähellä jokea.
Pyramidit rakennettiin usein lähelle Niiliä, koska suuria rakennusmateriaaleja täytyi kuljettaa Assuanista jokea pitkin proomuilla; graniittikivet ja muut materiaalit kuljetettiin vesitse rakennustyömaille.
Uhkat ja yhteistyö
Niilin vesivarojen kestävä hallinta on keskeinen haaste monelle alueen valtiolle. Haasteita ovat muun muassa ilmastonmuutoksen vaikutukset sademääriin ja tulviin, väestönkasvun kasvava vedenkulutus, teollisuuden ja maatalouden aiheuttama saastuminen sekä poliittiset kiistat vesioikeuksista. Samanaikaisesti alueella toimii myös yhteistyöaloitteita, kuten eri maiden tasolla tapahtuva koordinaatio ja tutkimusprojekti, joiden tavoitteena on jakaa vettä ja kehittää kestävää vesien käyttöä.
Niili on siis paitsi luonnonilmiö myös ihmisten elämän ja kulttuurin ydin monessa Afrikan maassa — sen historia, biologinen monimuotoisuus ja nykyiset haasteet tekevät siitä edelleen yhden maailman merkittävimmistä joista.
Niilin kartta
Dhow ylittää Niilin lähellä Assuania.
Niilin kartta
Dhow ylittää Niilin lähellä Assuanin kaupunkia.
Sanan Niili historia
Sana "Niili" tulee kreikan kielestä Neilos (ὁ Νεῖλος). Neilos tuli sanasta "jokilaakso". Muinaisessa egyptiläisessä kielessä Niiliä kutsutaan nimellä Ḥ'pī tai iteru, joka tarkoittaa "suurta jokea" ja jota kuvaavat yllä olevat hieroglyfit (kirjaimellisesti itrw, ja 'vesien' määrite). Koptin kielessä sanat piaro (sahidiksi) tai phiaro (bohairiksi), jotka tarkoittavat "jokea" (lit. p(h).iar-o "kanava-suuri"), tulevat samasta muinaisesta nimestä.
· 
Niilin ylittävä lautta Ugandassa
· 
Sinisen Niilin vesiputoukset
· 
Niili Assuanissa
· 
Niili, Luxorin korkeudella
Sanan Niili historia
Sana "Niili" tulee kreikan kielestä Neilos (ὁ Νεῖλος). Neilos tuli sanasta "jokilaakso". Muinaisessa egyptiläisessä kielessä Niiliä kutsutaan nimellä Ḥ'pī tai iteru, joka tarkoittaa "suurta jokea" ja jota kuvaavat yllä esitetyt hieroglyfit (kirjaimellisesti itrw, ja 'vesien' määrite). Koptin kielessä sanat piaro (sahidiksi) tai phiaro (bohairiksi), jotka tarkoittavat "jokea" (lit. p(h).iar-o "kanava-suuri"), tulevat samasta muinaisesta nimestä.
·
Niilin ylittävä lautta Ugandassa
·
Sinisen Niilin vesiputoukset
·
Niili Assuanissa
·
Niili, Luxorin korkeudella
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on maapallon pisin joki?
A: Niili on maapallon pisin joki, ja sen pituus on noin 6 650 km eli 4 132 mailia.
K: Mistä Niili on saanut nimensä?
V: Niili on saanut nimensä kreikankielisestä sanasta "Νεῖλος" (Neilin).
K: Kuinka paljon vettä virtaa Niiliä pitkin joka päivä?
V: Niiliä pitkin virtaa päivittäin noin 300 miljoonaa kuutiometriä vettä.
K: Miksi Egyptissä rakennetaan kaupunkeja ja pyramideja Niilin lähelle?
V: Kaupunkeja ja pyramideja rakennetaan Niilin lähelle Egyptiin, koska Niilin kautta saadaan suurin osa viljelyyn käytettävästä vedestä ja koska sen kautta on helppo kuljettaa tavaroita laivoilla.
K: Mihin muinaiset egyptiläiset käyttivät papyrusta?
V: Muinaiset egyptiläiset käyttivät Niilin lähellä kasvaneista kasveista saatua papyrusta kirjoittamiseen.
K: Millaisia eläimiä elää Niilin vesissä tai niiden lähellä?
V: Niilin vesissä tai niiden läheisyydessä elää monenlaisia eläimiä, kuten krokotiileja, lintuja, kaloja ja monia muita.
K: Miksi pyramidit rakennettiin Niilin lähelle?
V: Pyramidit rakennettiin lähelle Niiliä, koska niihin tarvittiin Assuanista graniittikiviä, jotka voitiin kuljettaa proomuilla alavirtaan.
Etsiä