Kansallinen maanpakolaisten ja Foibien muistopäivä (italiaksi "Giorno del Ricordo") on italialainen juhla, jolla muistetaan etnisen puhdistuksen uhreja Foibien ja Dalmatian, Istrian ja Venezia Giulian maanpakolaisten joukkomurhissa.

 

Historia ja tausta

Foibien tapahtumat liittyvät toisen maailmansodan jälkeiseen ajanjaksoon, jolloin alueen poliittinen valta ja väestörakenteet muuttuivat nopeasti. Termin "foibe" juuret ovat karstimaaston rotkoissa ja luolissa, joihin monia uhriksi joutuneita teloitettiin tai joihin ruumiita heitettiin. Samanaikaisesti tapahtui laaja etniseen taustaan ja poliittiseen asemaan liittyvä väestönsiirto: satojatuhansia italialaisia lähti tai pakeni koti-alueiltaan Istriasta, Dalmatiasta ja muualta läntisestä Balkanilta – ilmiötä kutsutaan usein Istriasta ja Dalmatiasta lähteneiden kansanmurtojen ja maanpakolaisuuden yhteydessä käytettävällä termillä "esodo istriano-dalmata".

Päivän perustaminen ja sen merkitys

Italia sääti muiston päivän lainsäädännöllisesti vuonna 2004 (laki nro 92/2004), ja päiväksi valittiin 10. helmikuuta. Päivämäärä liittyy Pariisin rauhansopimuksen allekirjoittamiseen (10.2.1947), joka virallisti osin sodanjälkeiset rajamuutokset ja vaikutti alueen asukkaiden kohtaloihin. Tavoitteena on kunnioittaa uhreja, säilyttää muisti ja edistää historian tuntemusta kouluissa ja julkisessa keskustelussa.

Määrät ja kiistat

  • Uhrien lukumäärä: Arviot vaihtelevat. Foibe-teloitusten uhreista on arvioitu olleen arviolta useita tuhansia; tarkat luvut ovat historiantutkijoiden välillä kiistanalaisia.
  • Maanpakolaiset: Istrian ja Dalmatiasta lähteneen italialaisväestön määräksi mainitaan usein noin 200 000–350 000 ihmistä, mutta myös näissä luvuissa on vaihtelua riippuen laskentatavasta ja lähteestä.
  • Historiantulkinnat: Tapahtumat on tulkittu eri tavoin eri maissa ja poliittisissa suuntauksissa. Keskustelu koskee muun muassa syyllisyyden jakautumista, tapahtumien laajuutta ja niiden asemaa toisen maailmansodan ja sen jälkeisen väkivallan kontekstissa.

Muistaminen ja seremonit

Giorno del Ricordo näkyy Italiassa vuosittaisina muistotilaisuuksina, virallisina seremonioina ja koulutustoimintana. Julkisissa tapahtumissa luetaan uhrien nimiä, järjestetään hartaita tilaisuuksia ja käydään muistomerkeillä. Yksi tunnettu muistopaikka on Foiba di Basovizza lähellä Triesteä, jossa on monumentti ja muistomerkki alueella kuolleille.

Keskustelu ja sovinto

Muistopäivään liittyy myös kansainvälistä keskustelua ja joskus jännitettä erityisesti Italian ja alueen entisten neuvostovallan tai osin Jugoslavian seuraajavaltioiden välisissä suhteissa. Osa kritiikistä kohdistuu siihen, miten tapahtumia poliittisesti tulkitaan tai käytetään nykykeskustelussa. Samanaikaisesti on tehty myös yhteistyötä historian tutkimuksen, yhteisten muistotoimien ja sovintohakemusten edistämiseksi: monilla tasoilla pyritään tunnustamaan kärsimykset ja rakentamaan yhteisymmärrystä.

Miksi päivä on tärkeä

Giorno del Ricordo korostaa muistamisen merkitystä: se haluaa antaa äänen sodan ja väkivallan uhreille, tukea jälkeläisten oikeutta tietää sukunsa kohtalosta ja kannustaa avoimeen historiakäsittelyyn. Päivä muistuttaa myös siitä, miten sotien ja poliittisten muutosten seuraukset voivat koskettaa siviiliväestöä laajasti, ja miksi kansainvälinen oikeus, ihmisoikeudet ja rauhanrakentaminen ovat tärkeitä.

Huom. Tapahtumiin liittyvä historiantutkimus jatkuu, ja uutta tietoa sekä tulkintoja syntyy edelleen. Muistopäivä tarjoaa foorumin sekä muistisääntöjen vaalimiselle että kriittiselle keskustelulle menneisyyden monimutkaisista tapahtumista.