Jugoslavian sosialistinen liittotasavalta (1945–1992) — historia ja rakenne

Syväluotaava katsaus Jugoslavian sosialistiseen liittotasavaltaan (1945–1992): historia, poliittinen rakenne, liittovaltiot, kansallisuudet ja hajoamisen taustat sotien aikana.

Jugoslavian sosialistinen liittotasavalta oli Jugoslavian valtio, joka syntyi toisen maailmansodan jälkimainingeissa ja toimi käytännössä vuodesta 1945 aina 1991–1992 tapahtuneeseen hajoamiseensa saakka. Virallisesti valtio tunnettiin eri nimillä vuosikymmenien aikana: sodanjälkeisestä järjestelystä muodollisesti siirryttiin kohti sosialistista liittotasavaltaa, ja nimihistoriaa määrittivät perustuslakiuudistukset (vuoden 1946 ja 1963 konventiot). Se oli sekä sosialistinen valtio että liittovaltio, jonka alueeseen kuuluivat kuusi tasavaltaa: Bosnia ja Hertsegovina, Kroatia, Makedonia, Montenegro, Serbia (jonka sisällä oli kaksi autonomista aluetta, Vojvodina ja Kosovo) sekä Slovenia. Valtiorakenteen hajauttaminen ja autonomioiden asema muovasivat pitkälti maakunnan sisäistä politiikkaa. Vuonna 1992 kaksi jäljelle jäänyttä valtiota, Serbia ja Montenegro, jotka olivat edelleen sitoutuneet liittoon, muodostivat Jugoslavian liittotasavallan, jota kansainväliset johtajat eivät aluksi tunnustaneet suoraan Jugoslavian sosialistisen liittotasavallan seuraajaksi; tosiasiallisesti liittovaltio oli alkanut hajota jo vuonna 1991, eikä sen korkein johto enää edustanut koko entistä valtiota.

Elokuussa 1945 kokoontui väliaikainen parlamentti, johon kuului edustajia maan kaikista osista sekä 68 sotaa edeltäneiden poliittisten puolueiden edustajaa ja 13 sitoutumatonta. Marraskuun 11. päivänä 1945 järjestettiin vaalit kaksikamarista parlamenttia varten, joka koostui liittoneuvostosta ja kansallisuusneuvostosta ja jolla oli perustuslakia säätävän kokouksen valtuudet. Kilpailua ei sallittu todelliselle poliittiselle oppositiolle: kansanrintaman ulkopuolista opposition toimintaa rajoitettiin ja vaalit toteutettiin kansanrintaman ehdokkaiden yhdestä listasta. Opposition äänet voitiin antaa erillisissä äänestyslaatikoissa, mutta käytännössä järjestely mahdollisti esimerkiksi turvallisuusviranomaisten (OZNA) tunnistamisen ja kontrollin, mikä heikensi äänestyksen salaisuutta. Tämän seurauksena kolme rojalistien edustajaa — Grol, Subasić ja Juraj Sutej — irtautuivat väliaikaisesta hallituksesta. Tehokas vaalikampanja järjestettiin, jotta Josip Broz Titon kansanrintama, joka toimi kommunistisen puolueen taustalla, saavuttaisi suuren enemmistön.

Poliittisesti Jugoslavia kehittyi yhden puolueen ja kommunistisen johdon ohjaamaksi valtaksi, jossa Josip Broz Tito oli keskeinen johtaja aina kuolemaansa saakka (1980). Ulkopoliittisesti maa erosi monista itäblokin valtioista: vuonna 1948 tapahtuneen Tito–Stalin- eron jälkeen Jugoslavia haki itsenäisempää linjaa ja kehittyi myös kansainvälisesti näkyväksi perustajamaaksi liikeelle ilman kiinteää kytköstä idän ja lännen blokkeihin (myöhemmin ns. liittoutumattomien maat — Non-Aligned Movement). Taloudellisesti Jugoslavia kokeili erilaista sosialistista mallia: se pohjautui aluksi selkeään suunnitelmatalouteen, mutta myöhemmin 1950–60-luvuilla kehitettiin niin kutsuttua työväen itsehallinnon (self-management) mallia ja markkinamekanismeja sisältäviä elementtejä, joita usein kutsutaan markkinasosiaalismin tai työpaikkaperusteisen itsehallinnon kokeiluiksi. 1974 hyväksytty perustuslaki lisäsi tasavaltojen ja autonomioiden itsehallintoa, mikä pitkällä aikavälillä hajautti valtaa mutta myös loi rakenteita, jotka edesauttoivat myöhempää eriytymistä.

1980-luvun talous- ja velkakriisit, kasvava kansallismielisyys eri tasavalloissa sekä keskeisten instituutioiden heikkeneminen johtivat poliittiseen polarisaatioon ja lopulta aseellisiin konflikteihin 1990-luvun alussa. Seurauksena oli useiden tasavaltojen yksipuoliset itsenäistymiskirjaukset ja Jugoslavian sosialistisen liittotasavallan käytännön hajoaminen. Konfliktit ja kansainvälinen politiikka ratkaisivat valtion oikeudellisen aseman pitkälti uusiksi: vuonna 1992 syntyi Serbiaa ja Montenegroa yhdistävä liittovaltio, mutta koko entisen liittotasavallan seuraajuus ja vastuukysymykset jäivät kansainväliseen ja oikeudelliseen kiistaan. Jugoslavian sosialistisella liittotasavallalla oli kuitenkin pitkäkestoinen vaikutus alueen poliittiseen, taloudelliseen ja kulttuuriseen kehitykseen, ja sen perintö näkyy edelleen alueellisen järjestyksen rakenteissa ja muistin politiikassa.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä oli Jugoslavian sosialistinen liittotasavalta?

K: Kuka hallitsi Jugoslaviaa vuoteen 1980 asti?

K: Milloin Slovenia ja Kroatia julistautuivat itsenäisiksi?

K: Kuinka moni valtio halusi pysyä osana liittoa vuoden 1992 jälkeen?

K: Mitä Serbia ja Montenegro muodostivat vuoden 1992 jälkeen?

K: Tunnustivatko kansainväliset johtajat tämän uuden liiton SFRJ:n seuraajaksi?

Hae kirjaimella