Achernar on Alpha Eridani (α Eridani) -nimisen kaksoisplaneetan pääkomponentin nimi. Se on Eteläisen taivaan kirkkaimpia tähtiä (yksi kymmenestä kirkkaimmasta) ja näkyy parhaiten eteläiseltä pallonpuoliskolta; pohjoisella pallonpuoliskolla se näkyy vain eteläisimmissä leveysasteissa. Achernarin näennäiskirkkaus on huippuluokkaa (arvojärjestyksessä se on usein mainittu yhtenä taivaan kymmenestä kirkkaimmasta tähdestä) ja se on nimensä mukaan yksi sinisimmistä ja kuumimmista näistä tähdistä.
Väri ja korkea pintalämpö johtuvat siitä, että Achernar on spektrityyppiä B — toisin sanoen kuuma, sininen pääsarjatähti. Se erottuu myös nopeasti pyörivänä tähtenä: pinnan lineaarinen pyörimisnopeus on satoja kilometrejä sekunnissa (v sin i -arvoja on mitattu tyypillisesti luokkaa muutamia satoja km/s). Tällainen nopea rotaatio aiheuttaa merkittävän napojen ja päiväntasaajan välisen suunnan eron: tähti on voimakkaasti litistynyt, päiväntasaajan säde voi olla jopa noin puolet suurempi kuin napojen suuntaan mitattu säde. Tilanratkaisua ja litistymistä on voitu tarkastella interferometrisillä havainnoilla (esim. VLT–instrumenteilla), ja vaikutus näkyy myös lämpötilajakaumassa: navat ovat kuumempia ja kirkkaampia kuin päiväntasaaja (ns. gravity darkening -ilmiö).
Achernarilla on seurakumppani, pienempi ja spektrityypiltään A-tyyppinen tähti, joka kiertää pääkomponenttia noin 12 astronomisen yksikön etäisyydellä. Parin olemassaolo varmistettiin nykyaikaisilla havaintomenetelmillä (mm. suurilla optisilla instrumenteilla) ja kumppani on sen verran etäällä, että kiertoaika on useita vuosia — tarkka jakso riippuu järjestelmän massa- ja radoista.
Achernarin merkitys tähtitieteessä liittyy erityisesti nopean pyörimisen vaikutusten ja tähtien sisä- sekä atmosfäärirakenteen tutkimukseen. Sen voimakas oblasta (litistyminen) ja siihen liittyvä gravity darkening tarjoavat arvokkaita kokeellisia rajoituksia malleille. Lisäksi Achernar on ajoittain luokiteltu myös Be-tyyppiseksi käyttäytyjäksi, eli siihen liittyy ajoittaisia emissio-ominaisuuksia ja mahdollinen ympäröivä kaasupilvi tai kiekko, mikä kytkeytyy osin pyörimisnopeuteen ja aineen poistumiseen tähdestä.
Etäisyys Maasta on kohtalainen: arvioitu noin 140 valovuoden luokkaa (noin 40–45 parsekia), joten Achernar on suhteellisen lähellä oleva, kirkas ja helposti tutkittava esimerkki nopeasti pyörivästä B-tyypin tähdestä. Tutkimukset jatkuvat, ja järjestelmän yksityiskohdat (tähtien tarkat massat, kiertorata ja mahdollinen aineenvaihdunta) tarkentuvat uusien havaintojen myötä.
