Naxos – Kykladien suurin saari: sijainti, pinta-ala ja väestö
Tutustu Naxokseen – Kykladien suurimpaan saareen: sijainti Egeanmerellä, 430 km² pinta-ala ja 18 188 asukasta. Käytännön tiedot, nähtävyydet ja kaupungit.
Naxos on kreikkalainen saari. Se on suurin Kykladien ryhmän saarista. Sen kokonaispinta-ala on 430 neliömetriä. Se sijaitsee Egeanmeren keskellä. Naxoksella asuu 18 188 ihmistä. Saaren suurin kaupunki on Naxos City, jossa asuu 6 533 ihmistä.
Huomautus pinta-alasta: oikea pinta-ala on noin 430 neliökilometriä (noin 430 km²). Edellä oleva linkki sisältää virheellisesti tekstin "neliömetriä", mutta lukuarvo 430 viittaa neliökilometreihin.
Sijainti ja hallinto
Naxos kuuluu Etelä-Aigeian (South Aegean) alueeseen ja se on Kykladien maakunnan suurin saari sekä pinta-alaltaan että maantieteellisesti merkittävä. Saari sijaitsee keskeisellä paikalla Egeanmerellä, mikä tekee siitä hyvin saavutettavan muista Kykladien saarista ja manner-Kreikasta käsin.
Maisema ja luonto
Naxos on monimuotoinen: rannikot ovat pääosin matalia ja hiekkarantoja, kun taas saaren sisäosissa kohoavat vehreät laaksot ja jylhät vuoristot. Saaren korkein huippu on Zas-tunturi (Mount Zas), jonka korkeus on noin 1 004 metriä. Luonnon monimuotoisuuteen kuuluvat oliivilehdot, viinitarhat ja viljelykentät sekä rehevät laaksot, joissa viljellään muun muassa perunaa ja sitrushedelmiä.
Väestö ja asutus
Naxoksen asukasluku on noin 18 000. Suurin keskittymä on pääkaupunki Naxos City (Chora), joka toimii saaren hallinnollisena ja kaupallisena keskuksena. Muut tärkeät kylät ja keskukset ovat mm. Halki (Chalki), Apiranthos ja Filoti, jotka tunnetaan perinteisestä arkkitehtuuristaan ja paikallisesta käsityöperinteestä.
Talouselämä ja matkailu
Talouden peruspilareita ovat maatalous, karjatalous, kalastus ja matkailu. Naxos tunnetaan erityisesti juustoistaan (kuten kopanisti ja arseniko-tyyppiset tuotteet), perunan- ja viljanviljelystä sekä viinituotannosta. Matkailu on tärkeä tulonlähde: saarella on hyvät hiekkarannat, historialliset nähtävyydet ja vilkas kesäkausi, jolloin turistit saapuvat lautalla ja lentäen.
Nähtävyydet
- Portara – suuri marmoriportti ja Apollonin temppelin jäänne lähellä satamaa, ikoninen näky Naxoksen Choran edustalla.
- Venetsialainen linnake (Kastro) Choran vanhassakaupungissa.
- Arkeologiset kohteet ja antiikin veistoksia, kuten muinaiset kouroi-patsaat.
- Pitkät hiekkarannat: Agios Prokopios, Agia Anna, Plaka ja Mikri Vigla.
Liikenneyhteydet
Naxokseen pääsee säännöllisillä lauttayhteyksillä Piraeuksesta (Ateena), muilta Kykladien saarilta sekä muista Kreikan satamista. Saarella on myös pieni lentoasema, jonne liikennöidään kausiluontoisia lentoja manner-Kreekasta.
Ilmasto ja paras matkustusaika
Naxoksella on välimerellinen ilmasto: kuumat, kuivat kesät ja leudot, sateisemmat talvet. Parhaat matkustusajat ovat myöhäinen kevät ja kesä-elokuu, jolloin sää on aurinkoinen ja merivesi lämmin uimiseen.
Kulttuuri
Saarella on vahva paikallinen perinne musiikissa, käsitöissä ja ruoassa. Lukuisat lomakauden festivaalit ja kirkolliset juhlat tuovat esiin paikallista kulttuuria ja gastronomiaa.
Yhteenvetona: Naxos on Kykladien suurin saari, joka tarjoaa vaihtelevan luonnon, rantoja, historiallisia nähtävyyksiä ja elävää kyläelämää. Se sopii sekä rantalomailuun että kulttuurintutkimukseen ja maaseutumatkailuun.

Naxoksen kartta
Nähtävyydet-Turismi
Naxos on yksi Kreikan suosituimmista matkailukohteista. Naxoksella vierailee vuosittain paljon turisteja. Suurin osa heistä on Länsi-Euroopan maista. Naxoksella on monia kauniita rantoja. Naxoksella on keskiaikaisten linnojen raunioita ja muinaisia temppeleitä. Tunnetuin nähtävyys on osa muinaisesta temppelistä, joka on Naxoksen sataman sisäänkäynnillä. Myös Naxoksen keskiaikainen linna.
Historia
Mytologiassa Naxos oli paikka, jossa jumala Dionysos sieppasi kuningas Minoksen tyttären Ariadnen. Ariadne oli saarella antiikin sankarin Theseuksen kanssa. Antiikin aikana Naxos oli Joonian niemimaan siirtokunta. Saari kuului Delian liittoon Ateenan ja muiden joonialaisten kaupunkien kanssa. Vuonna 503 eKr. persialainen laivasto tuhosi Naxoksen. Myöhemmin Naxos oli köyhä saari ilman sähköä. Keskiajalla Naxos oli ensin Bysantin ja sitten Venetsian vallan alla. Kuudennellatoista vuosisadalla se siirtyi ottomaanien hallintaan. Naxosista tuli osa Kreikan valtiota vuonna 1832.
Osa antiikin temppelistä Naxoksella
Etsiä