Pitkien veitsien yö (1934) – natsi-Saksan poliittinen puhdistus
Pitkien veitsien yö 1934: Hitlerin verinen poliittinen puhdistus, jossa SA:n johtajat teloitettiin ja valtapeli vakiinnutettiin — taustat, kulku ja seuraukset.
Pitkien veitsien yö (saksaksi: Nacht der langen Messer ) tai "operaatio Kolibri" (Kolibri) oli puhdistustoimenpide natsi-Saksassa. Se tapahtui 30. kesäkuuta ja 2. heinäkuuta 1934 välisenä aikana, jolloin natsihallinto teloitti ainakin 90 ihmistä poliittisista syistä. Suurin osa tapetuista oli "Myrskyjoukkojen" (SA) (saksaksi Sturmabteilung) jäseniä.
Adolf Hitler hyökkäsi SA:ta ja sen johtajaa Ernst Röhmiä vastaan, koska hän piti SA:n itsenäisyyttä ja sen jäsenten taipumusta katuväkivaltaan suorana uhkana omalle vallalleen. Hitler halusi myös estää Saksan armeijan, Reichswehrin, johtajien, jotka sekä pelkäsivät että halveksivat SA:ta, pyrkimykset rajoittaa hänen hallintoaan, varsinkin kun Röhm ei salannut pyrkimystään sulauttaa Reichswehr itseensä ja asettua sen johtoon.
Hitler käytti puhdistuksia myös hallituksensa konservatiivisten arvostelijoiden, erityisesti varakansleri Franz von Papenille uskollisten arvostelijoiden, vastustamiseen ja vanhojen vihollisten, kuten Kurt von Schleicherin, kanssa tehtyjen tilien selvittämiseen.
Tausta
Vuoteen 1934 mennessä SA oli kasvanut massiiviseksi katujärjestöksi, jonka jäseniä oli satojatuhansia. SA:n johtajat, erityisesti Ernst Röhm, halusivat käyttää järjestön voimaa poliittisen vallan vahvistamiseen. SA:n radikaali käytös ja Röhmille ominaiset vallankaappausmahdollisuudet huolestuttivat paitsi saksalaista valtio-opillista eliittiä ja poliittisia vastustajia myös korkeita armeijan upseereita. Samaan aikaan Hitler tarvitsi armeijan tukea pysyäkseen vallassa ja varmistaakseen kansainvälisen aseman – konflikti SA:n ja armeijan intressien välillä oli siksi poliittisesti uhkaava tilanteen ytimessä.
Tapahtumien kulku
Puhdistuksen toimeenpanosta vastasivat ensisijaisesti SS, Gestapo ja poliisi, joiden johtoon kuului mm. Heinrich Himmler ja Reinhard Heydrich. Toimet käsittivät pidätyksiä, salamurhia ja vangittujen tapausten "selvittämistä" ilman julkista oikeudenkäyntiä. Useat johtavat SA-henkilöt tapettiin tai murhattiin vangittuna; myös muita poliittisia vastustajia ja konkreettisia uhkia arvioituina pidettiin hengenvaarallisina ja heidät eliminoitiin.
Arvioiden mukaan kuolleita on arviolta 85–200 ihmistä; useimmat tutkimukset sijoittavat luvun noin 85–100 välille, mutta joissain selvityksissä esitetään myös korkeampia arvioita. Lisäksi satoja pidätettiin tai syrjäytettiin, ja tapahtuma loi pelon ilmapiirin, joka lannisti vastarintaa eri yhteiskuntaryhmien keskuudessa.
Laillinen ja poliittinen jälkihoito
Hitler haki ja sai tapahtumille retroaktiivisen poliittisen ja juridisen katteen: Reichstag hyväksyi nopeasti toimenpiteitä, jotka legitimoivat teot ja antoivat hallinnolle laajennetun oikeutuksen "valtion hätätoimiin". Propagandan avulla tapahtumat esitettiin monille saksalaisille tarpeellisina ja laillisesti perusteltuina toimenpiteinä valtakunnan vakauden turvaamiseksi.
Seuraukset
Pitkien veitsien yö merkitsi käännekohtaa Hitlerin valtakaudessa. Se lakkautti SA:n poliittisen uhkan, vahvisti instituutioiden – erityisesti SS:n – roolia ja varmisti armeijan lojaalisuuden suhteessa Hitleriin. Toimet osoittivat myös, että Hitler oli valmis käyttämään väkivaltaa oman valtansa keskittämiseksi ja että oikeusjärjestys voidaan kumota poliittisin perustein. Pitkien veitsien yö vahvisti diktaattorin asemaa ja oli yksi askel kohti totalitaarisen järjestelmän vakiintumista Saksassa.
Merkitys historiantutkimukselle
Tapahtumaa tutkitaan edelleen laajalti historiantutkimuksessa sillä se yhdistää useita teemoja: vallan konsolidointi, poliittinen väkivalta, instituutioiden alistaminen ja oikeudellisen normiston mureneminen. Pitkien veitsien yö on esimerkki siitä, miten yksittäinen hirmutoimi voi muuttaa poliittista tasapainoa ja luoda ennennäkemättömiä seurauksia kansakunnan historian kannalta.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä oli pitkien veitsien yö?
V: Pitkien veitsien yö oli natsi-Saksassa 30. kesäkuuta ja 2. heinäkuuta 1934 välisenä aikana toteutettu puhdistustoimenpide, jonka aikana teloitettiin ainakin 90 ihmistä poliittisista syistä.
K: Keitä oli suurin osa tapetuista?
V: Suurin osa tapetuista oli natsi-Saksan puolisotilaallisen järjestön "Storm Troopers" (SA) jäseniä.
K: Miksi Hitler hyökkäsi SA:ta ja sen johtajaa Ernst Röhmiä vastaan?
V: Hitler hyökkäsi SA:ta ja Röhmiä vastaan, koska hän näki niiden itsenäisyyden ja taipumuksen katuväkivaltaan uhkana omalle vallalleen. Hän halusi myös estää Reichswehrin johtajia, jotka sekä pelkäsivät että halveksivat SA:ta, rajoittamasta hänen valtaansa.
K: Kuka pidätti Ernst Röhmin 30. kesäkuuta?
V: SS:n jäsenet (Reichsführer-SS Heinrich Himmlerin ja apulais-SS-Obergruppenfuhrer Reinhard Heydrichin johdolla) pidättivät Ernst Röhmin 30. kesäkuuta.
K: Kuka tappoi Ernst Röhmin?
V: Ernst Röhmin tappoivat kenraalit Josef Sepp Dietrich, Theodor Eicke ja Michael Lippert.
K: Mitä muita ryhmiä vastaan Hitler käytti tätä puhdistusta?
V: Hitler käytti tätä puhdistusta vastustaakseen varakansleri Franz von Papenille uskollisia konservatiivikriitikkoja sekä vanhoja vihollisia, kuten Kurt von Schleicheria.
K: Mikä on operaatio Kolibri?
V: Operaatio Kolibri on toinen nimi Pitkien veitsien yölle; sitä kutsutaan joskus saksaksi nimellä "Kolibri".
Etsiä